Elokuun loppuun toimeentulotukea on maksettu lähes yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Ministeriö selvittää, mutta koulut miettivät ratkaisuja myös paikallisesti.
Avaa kuvien katselu
Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on entistä enemmän taloudellisia ongelmia. Heitä päätyy yhtä enemmän myös ruoka-avun asiakkaiksi. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle
18:20•Päivitetty 20:13
Juttu tiivistettynä
- Ulkomaiset opiskelijat tarvitsevat yhä enemmän toimeentulotukea Suomessa, vaikka lainsäädäntöä on pyritty muuttamaan tämän välttämiseksi.
- Kelan tilastojen mukaan toimeentulotukea on maksettu vieraskielisille opiskelijoille yli 12 miljoonaa euroa tänä vuonna.
- Ruoka-avun piiriin kuuluu yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita, erityisesti Vaasassa, jossa aasialaisopiskelijat ovat merkittävä osa avun saajista.
- Ministerityöryhmä selvittää ulkomaisten opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia ja mahdollisia väärinkäytöksiä.
- Koulut etsivät keinoja parantaa opiskelijavalintaprosessia.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Ulkomailta tulevia opiskelijoita turvautuu yhä enemmän toimeentulotukeen.
Suomessa on pyritty muuttamaan lainsäädäntöä niin, että ulkomaiset opiskelijat pärjäisivät ilman valtion tukea. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu, vaan heidän nostamansa toimeentulotuen määrä on kasvanut vuosien mittaan.
Kelan tilastot kertovat, että vieraskielisille opiskelijoille on maksettu toimeentulotukea tänä vuonna elokuun loppuun mennessä yli 12 miljoonaa euroa. Summa lähentelee siis kolmannella vuosineljänneksellä jo koko viime vuoden lukua, 12,9 miljoonaa.
Vieraskielisten osuus toimeentuloa saavista opiskelijoista lähestyy 40 prosenttia.
Ulkomaisia opiskelijoita on ajautunut entistä enemmän myös ruoka-avun piiriin eri puolilla maata. Tilanne on erityisen huolestuttava Vaasassa, jossa pelkästään aasialaisopiskelijat muodostavat noin kolmanneksen ruoka-avun jonoista.
Euroopan ulkopuolelta tulevia opiskelijoita on Suomessa enemmän kuin koskaan. Yhä useampi heistä tuo myös perheensä mukanaan.
Viitteitä väärinkäytöstä
Vuonna 2022 tehty lakiuudistus helpotti Euroopan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maahantuloa. Lakia uudistettiin siten, ettei ulkomaisten opiskelijoiden tarvinnut enää ensimmäisen opintovuotensa jälkeen todistaa riittävää toimeentuloaan.
Sisäministeri Mari Rantanen sanoi kesällä Ylen haastattelussa, että muutos pitäisi perua muun muassa toimeentulo-ongelmien vuoksi.
Ulkomaisten opiskelijoiden toimeentulo-ongelmista on tekeillä ministerityöryhmän selvitys, johon on kuultu oppilaitoksia ja muita keskeisiä toimijoita syyskuun alussa.
Selvityksessä arvioidaan yhtenä asiana kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja heidän perheidensä toimeentulon ongelmia ja muun muassa mahdollisia väärinkäytöksiä.
– Jonkin verran on ollut viitteitä siitä, että opiskelijan oleskelulupaa käytetään muuhun kuin opiskelutarkoitukseen. Toisin sanoen pyrkimyksenä on päästä Suomeen esimerkiksi työhön, sanoo opetusneuvos Kaisu Piiroinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Nykyinen hallitus on jo muuttanut lukuvuosimaksuihin liittyvää lainsäädäntöä. Siinä maahan opiskelemaan tulleen ulkomaalaisen on edelleen maksettava lukukausimaksuja, vaikka hän vaihtaisi oleskelulupansa työntekoperusteiseen.
Piiroisen mukaan tarkoitus on valikoida Suomeen juuri opiskelusta motivoituneita opiskelijoita.
– Aiemmin opiskelija ei ollut lukuvuosimaksuvelvollinen, mikäli hän sai työntekijän oleskeluluvan. Tätä käytettiin jonkin verran lukukausimaksujen kiertämiseen.
Henkilö ei ole lukuvuosimaksuvelvollinen, jos hän siirtyy kokonaan työntekijäksi ja lopettaa opiskelut.
Laki muuttuu lukuvuosimaksujen osalta ensi vuoden elokuussa.
Koulut etsivät ratkaisuja
Paikallisesti kouluissa mietitään jo toimia. Yksi ongelmista on ollut se, että Suomea ja jopa tiettyjä kouluja saattavat markkinoida ulkomailla niin sanotut epäviralliset agentit, jotka antavat opiskelijoille virheellistä tietoa kohdemaasta.
Vaasan ammattikorkeakoulussa pohditaan, miten koulu voisi ottaa suurempaa roolia opiskelijavalinnassa, esimerkiksi haastattelemalla tulijoita etukäteen. Muita keinoja voisivat olla todistusvalinta tai ennakkotehtävät.
– Tämä olisi tarpeen etenkin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat tulossa maista, joihin emme ole itseämme markkinoineet. Tällä hetkellä emme voi tehdä asialle mitään, vaan opiskelijat valitaan yhteishaussa, jossa kaikkia on kohdeltava samoin, kertoo koulutusvararehtori Sanna Valliaro.
Korjattu 13.9. kello 20.13: Sisäministerin nimi on Mari Rantanen, ei Rantala, kuten jutussa aiemmin sanottiin.