Facebookin sieniryhmiä riivaavat ”pannulle”-kommentit ja pieleen menneet lajitunnistukset.
Aikuiset väittelevät Facebookissa naaman ja nimen kera siitä, kuka sienestää ”oikein”. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Keskustelu käy nyt kuumana. Sienestykseen ja marjastukseen liittyvissä Facebook-ryhmissä tunteet nousevat pintaan satokauden aikaan.
– Jos en ehdi tarpeeksi nopeasti reagoida ilkeilyyn, kyllä se keskustelu sitten äityy. Mennään jopa ihan henkilökohtaisuuksiin, vaikka ihmiset eivät edes tuntisi toisiaan, toteaa Sieni- ja marjahullut -Facebook-ryhmän ylläpitäjä Soili Majamaa.
Majamaan itse perustamassa ja moderoimassa ryhmässä on vajaat 44 000 jäsentä. Sieni- ja marjasesongin aikana ryhmään jaetaan julkaisuja parisenkymmentä päivässä.
Marjat ovat raakoja. Sienet ovat liian pieniä tai roskaisia. Lajien tunnistus on päin mäntyä. Kannattaako harrastelijan edes mennä metsään, jos hän ei osaa kerätä sieniä ja marjoja ”oikein”? Sellaisista asioista ihmiset suuttuvat.
– Satokausiaikaan ilmiantoja tulee päivittäin. Ihan muutama joka päivä, sanoo Majamaa.
Facebookissa toimii lukuisia aktiivisia sieniharrastajien ryhmiä. Kuva: Kalle Koponen / HS
Suomen Sieniseuran Facebook-ryhmän moderointiin tunteja päivässä käyttää ylläpitäjien joukkoon kuuluva Soile Sommarberg.
Julkaisuilla on tiukka seula.
– Ryhmään ei voi julkaista mitään ennen kuin me olemme hyväksyneet julkaisun. Pelkästään se vie todella paljon aikaa. Samoin nämä ryhmään pyrkijät, joiden pitää vastata neljään kysymykseen, Sommarberg kertoo.
Sieniseura on tiukentanut sääntöjä Facebookissa törkykommenttien ehkäisemiseksi. Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna entisen ylläpitäjän Sanna Kärsämänojan 10 vuoden piinasta, joka loppui vasta, kun sienituntija ”karkasi” ryhmästä.
Nykyisin 75 000 jäsenen Suomen Sieniseura -ryhmässä keskustelu pyritään Sommarbergin mukaan pitämään täsmällisenä. Sieniseuran tavoitteena on levittää sienitietoutta.
Neuvominen ja esimerkiksi väärän kirjoitusasun korjaaminen sallitaan tieteen nimissä. Sommarberg kuitenkin toivoo, että neuvominen tapahtuisi ”nätisti”.
Kommentteja ylläpitäjät eivät voi yötä päivää valvoa.
Iso osa Facebookin sienikeskustelusta pyörii lajitunnistuksen ympärillä.
– Mikä sieni? Ovatko ne syötäviä? harrastajat kysyvät kuvan kera.
Vastuuttomista kommenteista voi syntyä vaaratilanteita. Monissa ryhmissä jopa myrkkysienet on käsketty heittämään ”pannulle vain”.
– Jäsenten asiantuntemuksen skaala on erittäin laaja, sanoo Mikä sieni -ryhmän ylläpitäjä Pekka Rajaniemi.
Joillain itseluottamusta on liikaa. Rajaniemen mukaan reaktiot vääriin tunnistuksiin ovat vahvoja juuri myrkytysvaaran takia.
– Joskus kuulee väitteen: ”Tunnistan kaikki sienet.” Sellainen väärällä itseluottamuksella esiintyvä aloittelija saa usein ongelmia aikaan.
Harvinaisempia sienilajeja voi harvoin tunnistaa yhden kuvan perusteella. Kuva: Aino Lähdekorpi
Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) tietojen mukaan Suomessa on yli 5 500 sienilajia. Rajaniemen mukaan meritoitunut asiantuntija voi tunnistaa niistä ehkä 1 400.
Sieniseuran Facebookissa julkaisujonon kärkeen kiilaavat myrkytysepäilyt. Niihin saavat kommentoida vain seuran hyväksymät asiantuntijat.
Sommarbergin mukaan pannulle-heitot ovat jopa pelottavia, jos sienestäjä tulkitseekin kehotuksen varmistuksena sienen vaarattomuudesta.
– Joskin minun mielestäni viime kädessä vastuu on jokaisella itsellään pistää sinne pannulle vain sellaista, minkä itse varmasti tunnistaa.
Sienestyksen ei äkkiseltään ajattelisi olevan keskustelunaiheista tunneherkin, mutta Rajaniemen mukaan harrastukseen voi liittyä paljon henkilökohtaista.
Eräässä ryhmässä riidellään siitä, ryöpätäänkö vai keitetäänkö sienet. Lajitunnistusvinkkejä esittelevän julkaisun kommenteissa itiölaskeuman ottamista haukutaan hifistelyksi.
– Mummo on opettanut lapsuudessa jo, ja aina olen tehnyt näin. Kun joku siihen tökkäisee, reaktio on tunneperäinen, Rajaniemi toteaa.
Myös Sommarberg ajattelee, että ihmisten reaktioissa välittyy itselle tärkeän perinteen puolustaminen.
– Jos joku haastaa sitä, niin se voi vähän satuttaa.
Linja on kuitenkin pidettävä tiukkana. Kaikki kolme ylläpitäjää tekevät töitä sen eteen, että oman ryhmän ilmapiiri pysyisi viihtyisänä.
Majamaa, Sommarberg ja Rajaniemi noudattavat samaa kaavaa: Huonokäytöksisimmät kommentoijat lentävät varoittamatta ulos ryhmästä.