Moni hakeutuu hammaslääkäriin vasta kivun ajamana. Oireettomuus ei silti välttämättä tarkoita, että suussa olisi kaikki kunnossa.
Oireettomuus ei takaa tervettä suuta. Kuva: Colourbox
Lue tiivistelmä
Monet suusairaudet, kuten karies ja parodontiitti, voivat edetä pitkään ilman kipua tai oireita.
Oireettomankin suun kannattaa käydä tutkituttamassa säännöllisesti.
Hoitamaton suun tulehdus voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitauteihin ja olla jopa hengenvaarallinen.
Hammastarkastuksessa olisi hyvä käydä säännöllisesti, sillä monet suun sairaudet voivat kehittyä pitkään ilman oireita.
Monet yleiset suusairaudet, kuten karies ja parodontiitti, voivat edetä pitkään ilman selvää kipua. Kun oireita lopulta ilmenee, sairaus voi olla jo edennyt pitkälle.
Yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudosten tulehdus eli parodontiitti. Se on suun tulehdussairaus, joka voi saada alkunsa huonosta suun puhdistuksesta.
– Parodontiitti ei yleensä aiheuta kipua, joten se voi huomaamattomana edetä pitkälle, Hammaslääkäriliitto kertoo.
– Oireiden ilmaantuessa ollaan jo vähän myöhässä, ja tilannetta on vaikeampi saada hallintaan, sanoi yleislääketieteen erikoislääkäri Eino Ahtola Lääkärikeskus Mehiläisestä IS:lle aiemmin.
Selvä merkki tulehduksesta ovat hampaita harjatessa verta vuotavat ikenet.
Pitkälle edennyt sairaus näkyy hampaissa jo selvemmin: hampaat voivat liikkua, niiden väleihin syntyy rakoja, ja hengitys voi haista.
Huolellisen suuhygienian lisäksi hammaslääkärin tekemä säännöllinen suun tutkimus on paikallaan.
Hammastarkastuksessa voidaan havaita myös sellaisia limakalvomuutoksia, joita ihminen ei itse huomaa. Kuva: Colourbox
Sopiva hampaiden tarkastusväli ei ole kaikille sama.
Tarkastusten tarpeeseen vaikuttavat PlusTerveyden mukaan muun muassa aiemmat suusairaudet, omahoidon taso, yleisterveys, lääkitykset ja muut yksilölliset riskitekijät.
– Käy säännöllisesti hammastarkastuksessa. Oma hammaslääkärisi kertoo, kuinka usein juuri sinun kannattaa käydä. Se on itsestä ja omasta terveydestä huolehtimista, sanoo PlusTerveys Saimaan Hammaskeskuksen hammaslääkäri Teropekka Virtanen tiedotteessa.
Hammastarkastuksessa voidaan havaita myös sellaisia limakalvomuutoksia, joita ihminen ei itse huomaa.
Esimerkiksi suusyöpä on lisääntynyt myös alle 45-vuotiailla. Suusyöpä on alkuvaiheessa usein vähäoireinen, mutta se voi lähettää jo varhain etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin.
Suurin osa suun limakalvomuutoksista ei ole syöpää, mutta kaikki muutokset, jotka eivät ole pienentyneet tai hävinneet 2–3 viikon kuluessa, on syytä tutkia tarkemmin.
Fakta
Tässä kohtaa on aika mennä hammaslääkäriin
-
Edellisestä hammastarkastuksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Jos et tiedä, milloin suusi on viimeksi tutkittu, tai mikä sinulle suositeltu tarkastusväli on, tilanne kannattaa tarkistaa.
-
Ikenet vuotavat verta. Satunnainenkin ienverenvuoto voi kertoa ientulehduksesta tai alkavasta kiinnityskudossairaudesta.
-
Hampaassa on ollut särkyä tai vihlontaa. Vaikka oire olisi jo helpottanut, sen syy kannattaa selvittää. Oireen loppuminen ei aina tarkoita, että sen aiheuttanut ongelma olisi poistunut.
-
Suussa on muutos, joka ei parane. Pitkittyneet haavaumat, limakalvomuutokset tai muut poikkeavat löydökset on syytä tutkia ammattilaisen vastaanotolla.
-
Hengitys haisee toistuvasti hyvästä omahoidosta huolimatta. Jatkuva pahanhajuinen hengitys voi joskus liittyä suun terveysongelmiin, jotka vaativat tutkimista.
Lähde: PlusTerveys
Jos jättää hampaat ja niiden tukikudokset hoitamatta, riskinä ei ole pelkkä hampaan menetys.
Suun terveys vaikuttaa myös koko muun elimistön terveyteen.
Tulehdustila voi vaikuttaa kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja joihinkin syöpiin.
Ääritapauksessa hammasperäinen tulehdus voi olla jopa hengenvaarallinen.
– Yleistulehdusriskin aiheuttaa joko hampaistossa oleva tai hampaiden tukikudoksissa eli ikenissä oleva tulehdus, professori Kirsi Sipilä Oulun yliopistosta kertoi aiemmin Ilta-Sanomille.
– Pitemmälle edennyt tukikudostulehdus vastaa kämmenen kokoista haava-aluetta kehossa. Se on tosi iso riski erilaisiin tauteihin.