- Espoon Keilaniemeen on valmistunut Suomen korkein puurakennus. Toimistotalo on 56 metriä korkea.
- Työeläkeyhtiö Varman omistaman talon hiilijalanjälki on 50 prosenttia pienempi kuin betonitalon.
- Uuteen taloon oli moninkertainen kysyntä. Metsä Group muuttaa pääkonttorinsa sinne syksyllä.
- Espoo uskoo rakennuksen vahvistavan Keilaniemen vetovoimaa.
Espoon Keilaniemeen on noussut uusi maamerkki, joka erottuu alueen muista rakennuksista monin tavoin.
Rakennus on tehty puusta ja sen muoto on poikkeava: talo on pitkä, kapea ja kalteva.
Se on myös Suomen korkein puurakennus, jonka harjakorkeus on peräti 56 metriä. Se on kuusi metriä enemmän kuin aiemmalla ennätyksen haltijalla, 14-kerroksisella Lighthouse Joensuulla.
Keilaniemen toimistotalossa on 13 kerrosta ja kattoterassi, josta näkee kirkkaalla säällä Tallinnaan asti, kertoo pääsuunnittelija, arkkitehti Arndt Heinzmann ARCO-arkkitehtitoimistosta.
Keilaniemen portti on rakennettu Microsoftin, Fortumin ja hissiyhtiö Koneen naapuriin. Video: Ronnie Holmberg / YleTalo seisoo puupilareiden varassa
Talon julkisivun materiaali on kuusi. Se on käsitelty kellertävän väriseksi, jotta se muistuttaisi lehtikuusta.
– Alun perin talo piti verhoilla lehtikuusella, mutta sen saatavuus oli Venäjän hyökkäyssodan takia huono, kertoo Heinzmann.
Rakennuksen suunnittelussa ensisijaisena asiana oli ekologisuus, Heinzmann kertoo. Hänen mukaansa talon hiilijalanjälki on runsaan puunkäytön ja kierrätysmateriaalien vuoksi 50 prosenttia pienempi kuin betonista rakennetun vastaavanlaisen toimistotalon.
Talossa on käytetty puun lisäksi vähähiilistä terästä ja kierrätettyä alumiinia. Tekstiilimatotkin on tehty kierrätysmateriaaleista.
Avaa kuvien katselu
Myös sisätilojen pintamateriaalit ovat pääosin puuta. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Sisällä pistää silmään se, että pintoja ei ole juurikaan maalattu. Hissikuilun betonisissa seinissä näkyy muotin jälki.
– Ajatuksena oli aidot materiaalit. Että puu näyttää puulta, teräs teräkseltä ja betoni betonilta, Heinzmann sanoo.
Poikkeuksellisen rakennuksen pääidea syntyi ajatuksesta jatkaa vihreää rantavyöhykettä saaristomereltä kattoa pitkin ylös.
Tämä toteutuu rakennuksen kaltevana muotona ja viherkattona. Katolla kasvaa maksaruohoa ja lähialueen rantojen kasveja. Katon korkeimmassa osassa on aurinkopaneelit.
Toimistotalojen rakentaminen puusta ei ole arkkitehti Heinzmannin mukaan yleistymässä Suomessa, mutta hän uskoo, että Keilaniemen portti voi olla yksi suunnannäyttäjistä.
Avaa kuvien katselu
Toimistotalo on myös yksi Euroopan korkeimmista puutaloista. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Rajoittavana tekijänä on Heinzmannin mukaan kuitenkin paloturvallisuus.
Keilaniemen portti on rakennettu palomääräysten vuoksi kahdeksi eri rakennukseksi, jotka käytännössä ovat kiinni toisissaan ja muodostavat ikään kuin yhden rakennuksen.
Keilaniemen porttiin oli tunkua
Talon omistaa työeläkeyhtiö Varma. Yhtiö investoi puurakentamiseen, koska sille on nyt toimitilapuolella kysyntää.
– Meillä on tahtotilana tukea ympäristöasioita. Vuokralaiset ovat myös kertoneet haluavansa sijoittua nykyaikaisiin ja ympäristöystävällisiin kohteisiin, kertoo kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Sampsa Ratia Varmasta.
Hänen mukaansa Keilaniemen puutaloon olisi ollut moninkertaisesti enemmän tulijoita.
Avaa kuvien katselu
Keilaniemen portin aulassa kasvaa sarviketapani. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle
Yhtiö aikoo Ratian mukaan jatkossakin rakennuttaa toimitiloja myös puusta. Sijaintivaihtoehtoja seuraavalle puurakenteiselle toimistotalolle on paljon, hän sanoo.
– Vuokramarkkina on ollut useamman vuoden haasteellinen ja polarisoitunut: heikompitasoisia rakennuksia on paljon tyhjillään, mutta tällaisiin uusiin kohteisiin syntyy jonoa ovelle, sijoitusjohtaja Ratia sanoo.
Puutaloon tulee metsäalan suuryritys
Taloon asettuu vuokralaiseksi kaksi kotimaista yhtiötä: Metsä Group ja CSC Finland.
Keilaniemen portti toimii Metsä Groupin pääkonttorina. Yhtiön 600 työntekijää muuttavat syksyn aikana Tapiolasta Keilaniemeen.
– Täällä on käytetty paljon meidän omia tuotteita sekä rakenteissa että ulko- ja sisäseinissä. Sitä kautta kohde oli meille tärkeä valinta, sanoo tutkimus- ja kehitysjohtaja Jussi Björman Metsä Groupista.
Yhtiö on ensimmäinen metsäalan yritys Keilaniemessä, joka on tunnettu nimenomaan teknologia- ja energia-alan yrityksistään.
Onko metsäteollisuus nyt oikeassa paikassa?
– Ainakin maisemien puolesta toimisto on hyvällä paikalla. Toki voimme ajatella, että saamme kiritystä muilta suurilta kotimaisilta toimijoilta ja yritämme, ettemme jää niiden varjoon, toteaa Björman.
Lähiaikoina alkanee myös 23-kerroksisen hotellin rakentaminen
Puurakenteinen ja muodoltaan persoonallinen rakennus sopii hyvin Keilaniemeen, katsoo Keilaniemen projektinjohtaja Antti Mäkinen Espoon kaupungilta.
– Eihän alueen ole tarkoituskaan olla yhtenäinen, hän sanoo.
Mäkinen on ollut kehittämässä Keilaniemeä useiden vuosien ajan. Hän on toiminut alueen projektijohtajana vuodesta 2009. Hän uskoo uuden rakennuksen vaikuttavan alueen kehitykseen ja imagoon myönteisesti.
– Kahden uuden ison yrityksen sijoittuminen Keilaniemeen kertoo, että tämä on vetovoimainen alue, Mäkinen toteaa.
Hänen mukaansa esimerkiksi rantaan suunnitellun norjalaisen yhtiön hotelli- ja toimistorakennuksen toteuttamisen edellytykset parantuvat uuden toimistotalon myötä.
Muun muassa Helsingin Jätkäsaareen hotellin toteuttanut norjalainen AB Invest suunnittelee Keilaniemen rantaan täyttömaalle 23-kerroksista hotellia ja sen viereen 8-kerroksista toimistotaloa.
Rakennukset tulevat tontille, joka on vielä vähän aikaan veden peittämää merenlahtea. Noin hehtaarin kokoisen tontin meritäyttö alkoi maanantaina.
– Minulla on vahva usko, että hotellin rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa, Mäkinen sanoo.
Keilaniemen metroaseman vieressä sijaitsevilta SRV:n asuntotonteilta kuljetetaan marraskuun loppuun mennessä mereen noin 85 000 kuutiota maata. Sen jälkeen rakentaminen voisi alkaa.
Avaa kuvien katselu
Rakennuksen ulkoverhoilu on tehty kuusesta. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle