Nimettömän tahon ottamissa kuvissa ja videoissa näkyy kettuja, joiden nahat ovat suhteettoman suuria. Eläinoikeusjärjestöjen mielestä turkisala on pettänyt lupauksensa puuttua ”superkettujen” kasvatukseen.

Suomalaiset eläinoikeusjärjestöt julkaisivat torstaina useita kuvia, joissa väitetysti näkyy suuriksi kasvatettuja kettuja suomalaisilla turkistarhoilla.

Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemat kuvat on väitetysti otettu marraskuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana Lapualla, Vetelissä ja Kauhavalla.

Iltalehti ei toistaiseksi ole pystynyt täysin varmistamaan kuvien aitoutta. Iltalehti on kuitenkin nähnyt aktivistien kuvaamia videoita ja kuvia, joissa näkyy maaliskuulle 2025 ja huhtikuulle 2026 päivättyjä sanomalehtiä turkistarhojen sisällä kuvattuna. Lisäksi videoilla näkyy suomen- ja ruotsinkielisiä kettujen risteytyskortteja kiinnitettynä häkkien ylle. Ainakin yhdellä videolla kuvaaja selostaa näkemäänsä suomeksi.

Järjestöjen mukaan kuvat ovat aitoja. Nimetön taho toimitti ne ruotsalaiselle eläinoikeusjärjestö Project 1882:lle, joka luovutti ne kansainväliselle Fur Free Alliance -järjestölle.

Kuvissa näkyy sinikettuja verkkohäkeissä. Kuvien perusteella kettujen nahat ovat suuria ja roikkuvia. Tiedotteen mukaan ketuilla on myös silmäongelmia ja vaikeuksia liikkua.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) alla toimivan Eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi sanoo Iltalehdelle, että kuvien perusteella niissä esiintyvät ketut ovat haitallisen suuriksi jalostettuja.

– Hyvin paljon nahkaa roikkuu, ja silmät suurinpiirtein piilossa nahkojen seassa, Raussi sanoo.

Raussin mukaan ketuilla on kuvien perusteella tiedotteessa lueteltuja terveysongelmia, kuten roikkuvaa nahkaa ja silmätulehduksia. Ketut ovat kuvien perusteella myös ylipainoisia.

Tiedotteen kuvissa ei kuitenkaan näy varsinaisia vammoja, Raussi sanoo.

Kuvan siniketun nahka on kehoon nähden suuri ja se menee poimuille. Project 1882

Ruotsalaisjärjestöstä kerrotaan Iltalehdelle, että kuvat ja videot tulivat nimettömältä taholta. Järjestö kertoo tarkistaneensa kuvien ja videoiden aitouden niin sanottujen metatietojen perusteella.

Kameralla otetun kuvamateriaalin metatiedoista selviävät muun muassa kuvien ottohetki ja sijainti. Iltalehti ei ole jutun julkaisuhetkellä vielä saanut raakamateriaalia nähtäväkseen.

Järjestöjen mukaan kuvatuilla ketuilla on ollut muun muassa vaikeuksia liikkua suuren kokonsa takia. Project 1882

Aktivistien mukaan kuvatuilla ketuilla on ollut silmäongelmia. Project 1882

Ei ensimmäinen kerta

Eläinoikeusjärjestöt ovat nostaneet turkistarhauksen ongelmia esiin jo vuosia. Oikeutta eläimille -järjestö on julkaissut aiemminkin useita salakuvia turkistarhoilta.

Vuonna 2017 turkisala lupasi ryhtyä rajoittamaan kettujen kokoa, kun salakuvat suurista ketuista nousivat uutisiin, tiedotteessa kerrotaan.

Eläinoikeusjärjestöjen mielestä ala on pettänyt lupauksensa.

– On selvää, että turkisala ei pysty pitämään kiinni omista hyvinvointilupauksistaan. Emme voi luottaa turkisalan itsesääntelyyn, sanoo Oikeutta eläimille -järjestön toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara tiedotteessa.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) raportin mukaan suurempaan kokoon tähtäävä jalostus aiheuttaa eläimille vakavia terveysongelmia.

Myös Satu Raussi Eläinten hyvinvointikeskuksesta kertoo, että suureksi jalostaminen aiheuttaa merkittävää haittaa kettujen hyvinvoinnille. Tutkimusnäyttö puhuu liikajalostamisesta luopumisen puolesta, Raussi sanoo.

Suomessa turkisalaa edustaa etenkin Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (Fifur).

Aktivistien salakuvat ovat järkyttäneet järkyttäneet Suomessa aiemminkin. Project 1882

Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs huomauttaa tiedotteessa, että jättikettuja on kauhisteltu Suomessa vuosikymmeniä.

– Jo vuonna 1989 ihmiset järkyttyivät jättikettujen kuvista, ja julkinen paine sai maa- ja metsätalousministeriön kieltämään superkettujen kasvatuksen. Nykyiset jättiketut ovat vielä suurempia, Kivekäs sanoo.

Turkishuutokauppoja järjestävä Saga Furs esitteli maaliskuun huutokaupassaan uuden nahkojen kokoluokan 70, jolle ei ole määritelty julkisesti maksimikokoa, tiedotteessa sanotaan. Kaikki kokoluokan nahat myytiin, muita kokoja kalliimmalla hinnalla.

Tämä osoittaa Kivekkään mielestä sen, etteivät käytännöt ylisuurten eläinten suhteen ole muuttuneet.

Kivekäs kertoo Iltalehdelle uskovansa, että Suomessa otetut kuvat herättävät kiinnostusta myös muualla Euroopassa.

EU-komissio valmistelee parhaillaan vastaustaan eurooppalaiseen Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen. Aloite kerästi yli puolitoista miljoonaa allekirjoitusta. Aloitteen allekirjoittajat vaativat turkistarhauksesta luopumista Euroopassa.

Euroopan maista Suomi ja Kreikka ovat käytännössä ainoat maat, joissa turkistarhausta ei ole kielletty ja jossa sitä tehdään laajasti. Puolassa kielto astuu voimaan vuonna 2033, Tanskassa tarhauskiellon siirtymäaika päättyy ensi vuonna.

Eläinoikeusjärjestöjen mielestä turkisala ei puutu suurten kettujen kasvattamiseen riittävästi. Project 1882