Maapalloa on kiertänyt jo kolmen vuoden ajan venäläinen laite, jollaista siellä ei ole koskaan aiemmin nähty. ”Äärimmäisessä” uhkakuvassa sillä pelätään olevan hyvin tuhoisia seurauksia koko länsimaiselle maailmalle.
2.2. 7:00
Kolme vuotta sitten yhdysvaltalaisen avaruuskeskuksen näytöille ilmestyi yhtäkkiä epätavallinen näky.
Se lähti Venäjän Plesetskista ja nousi määrätietoisesti yhä ylemmäs ja ylemmäs – päätyen korkeammalle kuin todellakaan pitäisi.
Hyvin pian amerikkalaisviranomaiset tiesivät todistavansa historiallista ja hälyttävää hetkeä.
5. helmikuuta 2022 venäläisestä avaruustukikohdasta laukaistiin matkaan satelliitti nimeltään Kosmos 2553.
Tällä kertaa kyse ei ollut tavanomaisesta sputnikista vaan jostain, mitä avaruuden ensikehällä ei oltu koskaan aiemmin nähty.
Viime marraskuussa venäläinen Soyuz-2.1b -raketti lähti matkaan Vostotshnyn avaruuskeskuksesta lastinaan muun muassa kaksi sääsatelliittia. Kuva: Roscosmos/ REUTERS
Jo sen pelkkä korkeus on poikkeuksellinen. Kosmos 2553 kiertää palloamme 2 000 kilometrissä, ylempänä kuin yksikään paljain silmin nähtävistä matalan radan (eng. low orbit) satelliiteista. Sen seurana niin kutsutulla hautausmaan kiertoradalla on ainoastaan kymmenen sammunutta satelliittia.
Suurin osa maailman noin 10 000 satelliitista sijaitsee samalla vyöhykkeellä, mutta huomattavasti Kosmos 2553:a alempana, 200–800 kilometrissä, jossa säteily on vähäisempää. Niiden joukossa on muun muassa tuhansia miljardööri Elon Muskin omistaman SpaceX:n satelliitteja, joita myös Ukraina hyödyntää taistelussa Venäjää vastaan.
Ennennäkemättömään venäläissatelliittiin liittyy useita pelkoja. Pahimmillaan sen on epäilty kantavan sisällään jopa ydinasetta tai vähintäänkin valmiutta varustaa satelliitti sellaisella.
Venäjä on kieltänyt väitteet ydinaseiden viemisestä avaruuteen. Kremlin mukaan Kosmos 2553 on tarkoitettu tutkimaan erilaisen teknologian kestävyyttä avaruuden säteilyltä.
Marraskuussa Vostotshnyn kosmodromista lähetettiin avaruuteen säätä tarkkaileva Meteor-M-satelliitti. Kuva: REUTERS
New York Timesin joulukuussa julkaiseman artikkelin mukaan yhdysvaltalaisviranomaiset katsovat Venäjän testaavan Kosmos 2553:n avulla osia valmisteilla olevaan avaruusaseeseen, joka voisi tuhota jopa tuhansia kriittisen tärkeitä satelliitteja. NYT kertoo, ettei Kosmos 2553 olisi aseistettu, mutta sen sisään olisi kätketty taistelukärki.
– Vaikka kiertoradalla kiertävä satelliitti ei aiheuta välitöntä vaaraa, viranomaiset varoittavat sen toimivan ennennäkemättömän aseen edelläkävijänä, New York Times kirjoittaa.
Yhdysvaltaisen Breaking Defence -sivuston haastattelemat asiantuntijat taas arvioivat, että Kosmos 2553 saattaa sisältää elektronista aseistusta, joka kykenee lamauttamaan muita matalammalla kulkevia satelliitteja.
Myös Breaking Defence korostaa, ettei varmaa näyttöä satelliitin sisältämästä ydinaseesta ole. Yhdysvaltalaisviranomaisilla on silti merkkejä, että Kosmos 2553:n ja Venäjän ydinaseaikeiden välillä on yhteyksiä.
Breaking Defence kertoo laajemmin jaetun asiantuntijanäkemyksen olevan, että Kosmos 2553 on tiedustelusatelliitti, jolla vakoillaan strategisia kohteita Maan pinnalla. Venäjän arvellaan voivan testata uudella laitteellaan myös sitä, miten satelliittien eliminoimiseen tarkoitettuja ydinasekohteita voidaan suojata säteilyltä ja hiukkasilta.
– Paras arvaukseni tällä hetkellä on, että (Venäjällä) on koe, jossa tutkitaan erilaisten elektronisten laitteiden suojausta. Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö näyttää uskovan, että kyseisillä laitteilla on jotain tekemistä ydinaseen kanssa. Mutta sitä on lähes mahdotonta todistaa tai kumota, Venäjän ydin- ja avaruusvoimien pitkäaikainen tarkkailija, YK:n aseriisuntainstituutin tutkija Pavel Podvig summasi Breaking Defencelle.
Vartijat valvoivat raketin kuljetusta Venäjän Baikonurin avaruuskeskuksessa Kazakstanissa maaliskuussa 2022. Kuva: Roscosmos/ REUTERS
Joka tapauksessa Venäjän Kosmos 2553:n ilmestyminen yläilmoihin on saanut Yhdysvaltojen korkeimman johdon varpailleen. Laukaisusta lähtien amerikkalaiset tiedustelutahot ovat pyrkineet keräämään tietoa siitä.
Presidentti Joe Bidenin johtama edellinen amerikkalaishallinto piti asian visusti salassa, kunnes edustajainhuoneen tiedustelukomitean puheenjohtaja Mike Turner astui helmikuussa 2024 julkisuuteen ja kertoi varoittaneensa kongressin jäseniä ”vakavasta kansallisesta turvallisuusuhasta”.
Seuraavana päivänä Valkoinen talo vahvisti varoituksen koskevan Venäjän pyrkimyksiä kehittää satelliittien vastainen ase.
”
Länsimaisten yhteiskuntien monet toiminnot ovat hyvin tai täysin riippuvaisia satelliiteista.
Lue lisää: Yhdysvalloilta varoitus ”vakavasta uhasta” liittyen Venäjään – Media: Kyse ydinaseista avaruudessa
Varustelu taivaalla käy yhä kiivaampana. Osana tätä kilpajuoksua Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump pyrkii vahvistamaan Amerikan läsnäoloa avaruudessa yhdessä Elon Muskin kanssa.
Samaan aikaan Kiinan asema yhtenä yläilmojen ylivaltiaana on vahvistunut.
Espanjalainen viestintäsatelliitti ampaisi matkaan SpaceX:n Falcon 9 -raketin kyydissä Nasan Kennedy Space Center -keskuksesta 29. tammikuuta. Kuva: Jennifer Briggs / ZUMA
Suurvaltakamppailun kiihtymiseen liittyy myös turvallisuusriskejä, sillä se voi johtaa ”joidenkin toimijoiden arvaamattomaan ja riskialttiiseen toimintaan”, Puolustusministeriön apulaisturvallisuusjohtaja Antti Korpi toteaa.
– Kaikki epäilykset, jotka liittyvät vastuuttomaan avaruuden käyttöön ja epäilyttävien satelliittien laukaisuihin, on huolenaihe myös meillä.
Yhtä lailla ministeriössä huolta herättää näkymättömissä toimiva Venäjä ja sen mahdolliset aikeet viedä ydinaseita tai muuta tuhovoimaa avaruuteen.
– Se nähdään vaarallisena kehityskulkuna. Sitä seurataan myös (Suomen) sotilaspuolella.
”Äärimmäisenä” uhkakuvana Korpi pitää aseiden sijoittamista satelliittien kiertoradoille. Toinen, jo nyt käsillä oleva vaara, on lähikosmoksen ruuhkautuminen satelliittimäärien kasvaessa eksponentiaalisesti. Mitä enemmän rautaa on ilmassa, sitä suurempi on lähes 30 000 kilometrin tuntinopeudella kiitävien satelliittien yhteentörmäysten riski.
Lue lisää: Avaruudessa tikittää aikapommi – pahinta on, että kukaan ei tiedä, milloin se räjähtää
Satelliittien massatuhoutumisesta, joko aseellisesti tai törmäten, seuraisi katastrofaaliset vaikutukset maan päällä. Metallisten tekokuiden varassa ovat tiedustelun lisäksi niin sääennustukset, navigointi, tavaroiden kuljetusketjut kuin tietoliikenne.
– Länsimaisten yhteiskuntien monet toiminnot ovat hyvin tai täysin riippuvaisia satelliiteista. Konkreettisin ja olennaisin osoitus tästä on aikapalvelu, jota käytetään niin pankkipalveluissa kuin sähkön ja veden jakelussa.
Häiriöt satelliiteissa voisivat aiheuttaa Korven mukaan hyvinkin nopeasti merkittäviä ongelmia yhteiskunnassa.
– Jatkossa olemme yhä riippuvaisempia satelliiteista esimerkiksi liikenteessä, maalla, merellä ja ilmassa. Siinä mielessä myös haavoittuvuus kasvaa tulevaisuudessa.