Kokoomus vastaa kritiikkiin valtiovarainministeriön kohulaskelmasta: ”Tässä menee nyt kaksi eri asiaa sekaisin”, sanoo Jukka Kopra.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra katsoo, että esiin nostettu VM:n arvio jättää huomiotta vaalikauden kokonaiskuvan. Kuvassa Kopra elokuussa 2026. Timur Yilmaz

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra vastaa arvosteluun siitä, että hallituksen ensi vuoden budjettiesitys heikentää julkista taloutta ensi vuonna.

Yle ja Helsingin Sanomat uutisoivat keskiviikkona valtiovarainministeriön (VM) laskemasta hallituksen toimien nettovaikutuksesta ensi vuonna. VM arvioi, että hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta ensi vuonna 0,1 miljardia euroa tai 0,35 miljardia euroa, jos huomioidaan sosiaaliturvarahastojen muutokset.

Oppositiosta arvosteltiin hallitusta keskiviikkona kovin sanoin. SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen katsoi, että ”hallituksen budjettiriihen todellinen yllätys näyttää olevan se, että hallituksen päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027”.

– Kun uusia sopeutustoimia ensi vuoden budjettiesityksessä on alle miljardi ja vastaavasti pelkät veronalennukset nousevat yli miljardiin, näyttää lopputulos olevan velkaantumista kiihdyttävä, sivalsi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman Facebookissa.

– Tämä ei ole vastuullista talouspolitiikkaa, vaan häpeilemätön kassanryöstö. Maksajiksi laitetaan tavalliset suomalaiset.

”Jäljellä vain märkä läntti”

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö katsoo, että kokoomuksen ”hinku jakaa rahaa ja veroetuja rikkaimmille ja suuryrityksille ajaa yli kaiken huolen julkisesta taloudesta” ja Orpon hallituksen jäljiltä ”tuleville sukupolville jää historialliseksi paisunut velkavuori, reikäinen hyvinvointivaltio, matalaksi painettu kansalaisyhteiskunta ja roihuava ilmastokriisi”.

Kuten SDP:n edustajat, myös Hyrkkö arvostelee yhteisöveron alentamista, joka on hänen mukaansa ”talouspoliittisesti järjetön ja yhteiskunnan kannalta epäoikeudenmukainen päätös”. Hän vaatii yhä hallitusta perääntymään ”höveleistä veroalennuksista”.

– Vajaa miljardin aukko veropohjassa on yksinkertaisesti järjetön teko, joka hallituksen olisi pitänyt tässä riihessä jättää tekemättä, Hyrkkö sanoo yhteisöveroalesta.

– Voisi sanoa, että hallitus ottaa välivuoden vastuullisesta talouspolitiikasta, mutta ei sitä vastuullisena ole voinut pitää tähänkään asti. Kaiken huippuna on nyt julkista taloutta heikentävä viimeinen budjetti. Tätä tosiasiaa pääministeri Orpo ei kehdannut itsekään eilisessä tiedotustilaisuudessa myöntää. Kokoomuksen taloususkottavuudesta on jäljellä vain märkä läntti.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kiersivät kysymykset nettosopeutuksesta tiistain tiedotustilaisuudessa. Iltalehden mukaan Purra ei myöskään keskiviikkona eduskunnassa ottanut suoraan kantaa siihen, mikä nettosopeutus ensi vuonna on. Purran mukaan yksittäisistä luvuista ei tässä vaiheessa voi vielä sanoa ja esimerkiksi VM:n ja Valtiontalouden tarkastusviraston laskentatavat eroavat toisistaan.

Näin Kopra puolustautuu

Kokoomuksen Kopra huomauttaa, että VM:n arvio jättää huomiotta vaalikauden kokonaiskuvan: hallituksen päätökset koko hallituskauden ajalta huomioiden julkinen talous on vuonna 2027 yli kolme miljardia euroa vahvempi kuin ilman hallituksen päätöksiä. Se on eri asia kuin ensi vuonna voimaan tulevien uusien päätösten nettovaikutus, Kopra painottaa.

– Tässä menee nyt kaksi eri asiaa sekaisin, Kopra sanoo tiedotteessa.

– Tässä SDP:n talouspopulismi taas nostaa päätään rumalla tavalla. Kun hallitus säästää, SDP syyttää hyvinvointivaltion romuttamisesta. Kun hallitus ei tee uusia yllättäviä leikkauksia, SDP vaatii lisää sopeutusta. Samalla se vastustaa kasvutoimia, joilla Suomen alkanutta talouskasvua pyritään tukemaan. Koettakaa päättää.

Kopran mukaan VM:n arvioon vaikuttavat muun muassa yhteisöveroale, työn verotuksen kevennykset sekä työttömyysvakuutusmaksun alentaminen. Ilman työttömyysvakuutusmaksun muutosta, johon hallitus ei varsinaisesti vaikuta, vuoden 2027 nettovaikutus on 100 miljoonaa euroa heikentävä, hän laskee.

Esimerkiksi yhteisöveroalesta päätettiin jo hallituksen puoliväliriihessä, jolloin linjattiin myös uusia sopeutustoimia kasvutoimien rahoittamiseksi, Kopra muistuttaa. Osa sopeutuksista tuli voimaan jo tänä vuonna, joten ne eivät näy VM:n ensi vuotta koskevassa laskelmassa.

– Jos yhteisöveron alennus kirjautuu laskelmassa vuodelle 2027, mutta sen rahoittamiseksi tehty säästö on tullut voimaan jo vuotta aiemmin, ei ensimmäistä voi tarkastella irrallaan jälkimmäisestä ja päätellä, että hallitus olisi yhtäkkiä luopunut talouden tasapainottamisesta. Kyse on päätösten erilaisesta ajoittumisesta, Kopra katsoo.