Retretti avataan jälleen perjantaina, kun Marko Häkkisen Maan pulssi-teos saa jatkoaikaa kaupan myötä.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Kati Rantala / Yle
10:35•Päivitetty 12:14
Sijoittaja Thomas Zilliacus ja valotaiteilija Marko Häkkinen ovat ostaneet Punkaharjulla sijaitsevan Taideluolasto Retretin.
Zilliacus osti aiemmin tänä vuonna Hotelli Punkaharjun ja Keisarinnan Huvilan sekä Savonlinnasta operoineen höyrylaiva Paul Wahlin.
Retretissä on tänä kesänä nähty Häkkisen tekemä valo- ja ääniteos Maan pulssi. Taidenäyttelyä jatketaan kauppojen myötä ainakin syyskuun ajan perjantaista lähtien.
Zilliacus ja Häkkinen tapasivat ensimmäisen kerran noin kuukausi sitten, kun Zilliacus kävi näyttelyssä. Vierailun aikana kaksikko alkoi yhdessä puhua Retretin tulevaisuudesta.
Kauppa virallistettiin tänään. Kauppahintaa ei paljasteta.
– Tunnelma on ihan mahtava. Tulimme juuri kaupoilta eli astelin äsken pankista ulos, Häkkinen kertoo Ylelle puhelimitse.
Häkkinen on hieman hämillään koko asiasta.
– Onhan tämä ihan hullu juttu. Itsekin vähän hymyilyttää, että yhtäkkiä olen tällaisen ison kohteen kanssa tekemisissä ja vielä omistajan roolissa, Häkkinen toteaa.
Avaa kuvien katselu
Retretin uudet omistajat ovat liikemies Thomas Zlliacus ja taiteilija Marko Häkkinen. Arkistokuva. Kuva: Kati Rantala / YleSuunnitelmissa ympärivuotinen matkailukohde
Retretin taustalla on kaksikon perustama Itä-Suomi Nousee -yritys. Uusien omistajien mukaan Retretistä tehdään ympärivuotinen matkailukohde ja taideluola.
Maan pulssi -näyttelyn jälkeen on luvassa jo seuraava näyttely. Tarkoitus on pitää Retretti auki samalla, kun tiloja kehitetään. Tarkoituksena on esimerkiksi avata luolastossa sijaitseva 1 200 -paikkainen konserttisali jossain vaiheessa uudelleen.
Retretin taiteellisesta suunnittelusta ja johtamisesta vastaa Häkkinen.
– Emme sulje pois klassisen taiteen näyttelyitä, mutta tällä hetkellä itse näen valotaiteen vahvana. Asiakaspalaute on ollut niin lämmintä ja vastaanottavaista, että valotaidetta kannattaa jatkaa Retretissä.
Taide ei tule jäämään ainoastaan luolastoon. Luolastoa ympäröi noin viiden hehtaarin ulkoalue, jossa voidaan Zilliacuksen mukaan nähdä tulevaisuudessa esimerkiksi ympärivuotinen taidepolku, konsertteja ja ehkä jopa festivaali.
Taideluolaston ja sen ympäristön kehittämiseen liittyvät riskit eivät Zilliacusta pelota.
– Minulla ei ole tapana pelätä.
Hänen mukaansa valttikorttina tässä tapauksessa on se, että mukana on liikemiehen lisäksi myös taiteilija. Samaan tapaan Hotelli Punkaharjun kehittämisessä on mukana alan tunteva Saimi Hoyer.
– Tämä on vähän kuin jalkapallojoukkueen kokoamista: pitää saada mukaan tähtiä, jotka toimivat hyvin yhteen. Uskon, että tässä ollaan luomassa jotain hyvin uniikkia.
Zilliacus näkee koko Punkaharjun alueessa valtavan potentiaalin jopa kansainväliseen matkailuun. Hänen mukaansa ulkomaalaiset matkailijat hakevat tänä päivänä niitä asioita, jotka saattavat suomalaisille olla itsestäänselviä.
– Eivät ihmiset halua enää mitään sirkuselämyksiä ja huvipuistoja, vaan he haluavat olla rauhassa sekä nauttia luonnosta ja hiljaisuudesta.
Katso videolta Marko Häkkisen Maan Pulssi -näyttely rakentui Retrettiin alkukesällä:
Video: Kati Rantala / Yle, Esa Huuhko / YleKaupunginjohtaja tyytyväisenä
Savonlinnan vt. kaupunginjohtaja Ding Ma pitää tilannetta erittäin tervetulleena.
– Retretin uuden tarinan alku on jo itsessään merkittävä kulttuuriteko ja nousee varmasti yhdeksi ensi vuoden Suomi 110 -juhlavuoden kiinnostavimmista avauksista.
Man mielestä kaupungin tehtävä on panostaa siihen, että Punkaharjun alueen kehittäminen saadaan esiin kansallisessa päätöksenteossa ja EU-tasolla.
– Meidän täytyy pystyä varmistamaan saavutettavuus Savonlinnan ja Punkaharjun alueelle. Tämä lähtee siitä, että tiet pitää olla kunnossa. Toisaalta Suomen vilkkain kiskobussiliikenne aluelle on säilytettävä.
Toistaiseksi Savonlinnan kaupunki ei ole valmistautunut tukemaan taloudellisesti esimerkiksi Punkaharjun alueen matkailua.
– Siitä ei ole ollut valmistelua tai keskusteluakaan vielä. Näkisin kaupungin roolina vahvan hankeosaamisen. Pystymme etsimään ulkopuolisia rahoituskanavia, jotka voivat soveltua Retretin kehittämiseen.