Oppositio ryöpytti hallitusta budjettiriihen päätöksistään syksyn ensimmäisellä kyselytunnilla eduskunnassa.
Kritiikissä nousi esille etenkin se, etteivät pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ole halunneet vastata suoraan siihen, heikentävätkö päätökset julkista taloutta.
Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen sai ensimmäisen puheenvuoron kysyä ministereiltä. Hän sanoi ymmärtävänsä, että aihe on kiusallinen hallitukselle, kun se viimeisenä tekonaan esittää toimia, joilla heikennetään valtiontaloutta.
”Jos hallitus ei olisi pitänyt budjettiriihtä ollenkaan, julkinen talous olisi ensi vuonna paremmalla tolalla”, hän sanoo.
Pääministeri Orpo vastasi, että kaikki tehdyt toimet vahvistavat nettona taloutta yhteensä 3,1 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön keskiviikkona julkistamista tiedoista selviää, että hallituksen päätökset heikentävät julkista taloutta ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla. Hallituksen budjettiesitys on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen.
”Budjetti on ensi vuotta katsoen suhteellisen neutraali, hieman miinuksella”, Orpo myönsi.
Kansanedustajien joukosta nousi kohahdus.
Orpo painotti, että päätöksiä tehdään, jotta ihmisistä voidaan pitää huolta. Hän sanoi, että yhteisöveroa on laskettu, jotta Suomeen saataisiin enemmän investointeja, talouden kasvua, yrittäjyyttä – ja lopulta sitä myötä myös ihmisille töitä.
Hänen mukaansa asiantuntijat sanovat, että pahin on nyt takana päin.
”Enää ei ole kyse vain siitä, että mitä minä uskon”, Orpo kuittasi.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ihmettelee hallituksen budjettipäätöstä heikentää julkista taloutta viimeisessä budjettiriihessään.
”Siis tämä hallitus, joka on kaiken aikaa uhonnut, että velaksi eläminen lopetetaan, että tehdään mittavia leikkauksia ja suurilla saksilla on heiluttu”, hän sanoo.
Hänen mukaansa on jo itsessään murheellista, että julkista taloutta heikennetään, mutta surullisemmaksi asian hänet tekevät leikkaukset kansalaisjärjestöihin, jotka tarjoavat kansalaisille vertaisapua.
Pääministeri Orpo myönsi eduskunnassa ensi vuoden budjetin olevan ”hieman miinuksella”. Kuva: Seppo Kärki / IS
Budjetissa erityisesti kohkausta kyselytunnilla herättivätkin sote-järjestöjen STEA-avustusten leikkaukset, joita ryydittiin useissa opposition puheenvuoroissa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) vastasi kritiikkiin toteamalla, että kuluneella hallituskaudella järjestöiltä on leikattu aika paljon rahaa. Hänen mukaansa takavuosina on jaettu erittäin ”löysäkätisesti” rahoitusta sellaiseen toimintaan, joka ei ole järjestötoiminnan ydintä.
”Tehdään vielä tehostamisoperaatioita, jotta veronmaksajien raha menee sinne, minne se todella kuuluu eli konkreettiseen kohtaavaan asiakastyöhön”, Rydman sanoo.
Hän piti mielenkiintoisena opposition väitettä siitä, että järjestöiltä rahoituksen vähentäminen vähentäisi samalla myös palkatta tehtävän vapaaehtoistyön määrää.
Kansanedustajat kohahtivat ja salista kuului huuto: ”käsittämättömän ylimielistä”.
Rydmanin mukaan hallituksen viesti on, että järjestöjen pitäisi fuusioitua toisiinsa. Hän näkee, että osa järjestöistä tekee äärimmäisen arvokasta työtä.
”Mutta ei tarvitse kuin pintapuolisesti katsoa listaa, niin havaitsee jo, että yhdellä ja samalla alallakin toimii kymmenittäin saman alan järjestötoimijoita”, hän huomautti.
Hänen mukaansa hallitus kannustaa kriteereillään järjestöjä yhdistymään, panostamaan kohtaavaan työhön ja karsimaan hallintoaan.
”Tätä varmaankaan ei oppositiossakaan ole syytä vastustaa, jollei sitten ole huolissaan jostain muusta kuin siitä itse kohtaavasta työstä.”