Argentiina vaatii Britannialle kuuluvia Falklandinsaaria entistä uhmakkaammin itselleen.
Argentiinan presidentti Javier Milei nojaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheisiin, joiden mukaan tämän hallinto harkitsisi uusiksi Yhdysvaltain kantaa saarten omistusoikeuteen. Asiasta uutisoivat muun muassa Argentiinan päälehdet Clarín ja La Nación.
Trumpin näkökulmasta kyse on Nato-kumppani Britannian painostamisesta kasvattamaan puolustusmenojaan.
Kovin painavina Trumpin kommentteja ei voinut pitää. Hän totesi maanantaina, että hallinto on alati valmis päivittämään kantaansa kaikkeen ja kysyttäessä myönsi Falklandinsaarten olevan yksi monista tällaisista kysymyksistä.
Tiistaina Milei alkoi paisutella asiaa.
”Eilen tapahtui valtava juttu meidän argentiinalaisten tärkeimmälle ja pyhälle asialle”, hän sanoi El Observadorin radiohaastattelussa.
Presidentin avustaja Santiago Caputo komppasi viestipalvelu X:ssä: ”Englanti on menneisyyttä. Argentiina on tulevaisuus. On tervetullutta, että Yhdysvallat arvioi uudelleen kantaansa – – Olisi outoa, jos se ei tekisi niin. Strategiselta liittolaiselta ei voisi vähempää odottaakaan.”
Milei ilmoitti paaluttavansa kantansa puheessa torstai-iltana paikallista aikaa eli varhain perjantaina Suomen aikaa. Samalla hän haukkui ”ihmispaskaksi” niitä, jotka arvostelivat tv-kanavan valjastamista tällaisen puheen alustaksi.
Puheessaan Milein odotetaan kertovan tarkemmin, millä uusilla toimilla hän aikoo ajaa asiaa ottaen huomioon, että Britannia suhtautuu kiistaan ehdottomasti loppuunkäsiteltynä.
Falklandinsaaret, espanjaksi Malvinas, sijaitsevat Etelä-Atlantilla noin 500 kilometrin päässä Argentiinan rannikosta.
Lontooseen on yli 13 000 kilometriä, mutta Britannian ilmavoimat toimittaa saarille myös siviilimatkustajia suorilla lennoilla. Väestö on englanninkielistä, pääelinkeinoinaan maatalous ja turismi. Varoja tuovat myös kalastusluvat saaria ympäröivälle talousalueelle.
Vuoden 2013 kansanäänestyksessä saarelaisista 1 513 kannatti ja kolme vastusti pysymistä osana Britanniaa. Äänestysprosentti oli 92.
Falklandinsaarten pinta-ala vastaa noin kahdeksaa Ahvenanmaata. Niillä ei ollut alkuperäisväestöä, kun eurooppalaiset merenkävijät löysivät ne 1600-luvulla ja perustivat siirtokuntia 1700-luvun loppupuolelta alkaen. Eri vaiheissa saaria pitivät omanaan myös Espanja ja Ranska. Argentiina itsenäistyi Espanjan siirtomaaimperiumista vuonna 1816.
Argentiina yritti vallata saaret vuonna 1982 laskelmoiden, että Britannia ei pitäisi syrjäistä ja karua kolkkaa puolustamisen arvoisena. Lontoossa pääministeri Margaret Thatcher kuitenkin komensi asevoimat odottamattoman vahvoihin vastatoimiin. Argentiina hävisi kaksi kuukautta kestäneen sodan, ja maata hallinnut sotilasjuntta kaatui paljolti nöyryytyksen seurauksena.
Argentiinan sotilaat asensivat kranaatinheitintä Port Howardin asutuskeskuksen liepeillä Falklandin sodan ensimmäisenä päivänä 2. huhtikuuta 1982. Kuva: Eduardo Farre / Reuters
Milein uhmassa on kiehtova ristiriita: hän on maailman johtajista kaiketi tunnetuin Thatcherin julkinen ihailija.
Vaalikampanjassaan vuonna 2023 Milei jopa suututti Falklandin sodan veteraaneja laskemalla Thatcherin ”ihmiskunnan historian suuriin johtajiin”.
Milein fanitus ei tietenkään johdu Falklandin sodasta vaan konservatiivi Thatcherin (vallassa 1979–1990) oikeistolaisesta talouspolitiikasta ja kovuudesta ajaa tavoitteitaan välittämättä voimakkaastakaan vastustuksesta.
”Anarkokapitalistiksi” itsensä määritellyt Milei on vienyt Argentiinassa läpi historiallisen ankaraa leikkausohjelmaa valtion syvän velkaantumisen takia.
Falklandinsaarten kysymys on Argentiinassa jatkuvasti läsnä intensiivisemmin kuin moni Euroopassa tiedostaa. Rosarion sisämaakaupunki, joka tunnetaan vasemmistoikoni Che Guevaran ja Argentiinan lipun kotina, on nimennyt jopa kansainvälisen lentoasemansa Malvinasin lentoasemaksi.
Rosariossa on syntynyt myös Argentiinan suurin jalkapallotähti Lionel Messi, joka lopetti maajoukkueuransa maanantaina. Saarten omistuskiista kupli vastikään kesän MM-kisoissa Yhdysvalloissa.
Maajoukkueen pelaajat kantoivat lakanaa, joka julisti, että Malvinas on osa Argentiinaa. Voittojen jälkeen pelaajien suusta kuultiin myös lauluja aiheesta.
Valkoisen talon edustaja kommentoi käytöstä puolustamalla jalkapalloilijoiden sananvapautta.
Argentiinan maajoukkueen pelaajat, etunenässä Lisandro Martínez ja Giovani Lo Celso, juhlivat Englannin kaatamista MM-välierässä 15. heinäkuuta kantamalla lakanaa, joka julisti Falklandinsaaret eli Malvinasin argentiinalaiseksi. Kuva: Amanda Perobelli / Reuters