Heinäkuun lopulla koko Eurooppaa hätkähdyttänyt kymmenientuhansien ihmisten ryntäys Espanjalle kuuluvaan Ceutan kaupunkiin Marokon kupeessa on muuttumassa yhä suuremmaksi poliittiseksi kriisiksi pääministeri Pedro Sánchezin hallitukselle.
Sosiaalidemokraattinen Sánchez oli torstaina ensimmäistä kertaa parlamentin edessä puhumassa tapahtumista, ja hän pysyi tiukasti näkemyksessään, että Marokko ei nykytiedon valossa aiheuttanut kriisiä.
”Voin vakuuttaa teille, ettei mikään instituutio – ei ulkoasiainhallinto, ei Euroopan komissio eikä mikään kansainvälinen elin – ole toimittanut Espanjan hallitukselle minkäänlaista konkreettista näyttöä siitä, että Marokko olisi suunnitellut tai toteuttanut kyseisen selkkauksen. Ei minkäänlaista”, Sánchez sanoi uutistoimistojen ja espanjalaismedian mukaan.
Sánchezin mukaan on kuitenkin selvitettävä, oliko Marokon viranomaistoimissa kyse ”kyvyttömyydestä vai toimimattomuudesta” ihmisjoukkojen edessä.
Hän kiisti ”absurdeina” syytökset, joiden mukaan Espanjan hallitus olisi tiennyt ennalta tulevasta ryntäyksestä ja katsellut tapahtumaa toimettomana vierestä. Yli 70 000 ihmistä saapui parin päivän sisällä runsaan 80 000 asukkaan Ceutaan.
Uimalla tai jalkaisin saapuneet ihmiset aiheuttivat kaaoksen, jonka yhteydessä kuoli kansalaisjärjestö Caminando Fronterasin mukaan ainakin 141 ihmistä, muun muassa hukkumalla ja väkijoukkoihin tallautumalla.

Pääministeri Pedro Sánchez puhui Ceutan rajaselkkauksesta Espanjan parlamentissa torstaina. Kuva: Susana Vera / Reuters
Tuoreen espanjalaisen poliisiraportin mukaan Marokon viranomaiset osoittivat ”täydellistä sallivuutta” joukkoryntäyksen aikana. Uutistoimisto AFP kertoi keskiviikkona, että raportissa kerrottiin myös Marokon poliisivoimilla olleen ”selvästi tavallista pienempi” läsnäolo raja-alueella suurimman ryntäyksen aikana.
Uutistoimisto Efen mukaan raportissa tapahtumia kuvataan ”suunnitelluiksi” eikä ”spontaaneiksi”. Raportissa ei kuitenkaan osoiteta Marokon valtiota operaation suunnittelijaksi. Sen mukaan järjestäjien ja toteuttajien joukossa oli kuitenkin Marokon turvallisuusjoukkoihin kytkeytyneitä henkilöitä.
Poliisiraportin mukaan tapahtumat vaativat korkeatasoista suunnittelua, joka ylitti selvästi rikollisverkostojen kyvyt, Efe kertoi.
Valtaosa Ceutaan tulleista ihmisistä palautettiin Marokkoon pian ryntäyksen jälkeen, mutta Ceutassa on yhä ainakin noin 5 000 sinne saapunutta ihmistä, joista noin 1 200 on uutistoimisto AP:n mukaan alaikäisiä.
Tapaus on saanut kymmenettuhannet ihmiset osoittamaan mieltään eri puolilla Espanjaa. Yksistään pääkaupungissa Madridissa kaduille lähti keskiviikkona yli 50 000 ihmistä.
France 24 -kanavan mukaan joitakin ihmisiä suututtaa se, ettei hallitus ole pystynyt ”puolustamaan” Ceutaa, joka on kuulunut Espanjalle satoja vuosia.
Mielenosoittajat huusivat AFP:n mukaan esimerkiksi: ”Valloittajat, painukaa kotiinne.”
Myös Ceutassa on pidetty mielenosoituksia, joista jotkut ovat äityneet väkivaltaisiksi. El País -lehti kertoi elokuun lopulla, että poliisi olisi Ceutassa joutunut estämään mielenosoittajia jopa lynkkaamasta kaupunkiin Marokosta tulleita ihmisiä.

Madridissa pidetty mielenosoitus keskiviikkona. Kuva: Fernando Villar / Epa
Brittilehti The Guardianin mukaan konservatiivisen kansanpuolue PP:n johtaja Alberto Núñez Feijóo vaati pääministeri Sánchezia eroamaan ”kyvyttömyytensä ja osallisuutensa” vuoksi.
Oikeistopopulistisen Vox-puolueen johtaja Santiago Abascal naljaili Sánchezille siitä, että tämä oli kutsunut Marokon suurlähettilään keskustelemaan kriisistä kanssaan.
”Marokko ei tarvitse suurlähettilästä Espanjassa – sinä olet sen suurlähettiläs”, Abascal sanoi.
Sánchez totesi parlamentille torstaina, ettei hänen hallituksensa pelkäisi toimia, jos sillä olisi näyttöä Marokon osallisuudesta Ceutan selkkaukseen.
”Toiset veivät meidät sotaan väärien todisteiden perusteella”, Sánchez sanoi El País -lehden mukaan viitaten entiseen pääministeriin José María Aznariin ja Irakin sotaan.
Kansanpuolueen ex-puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Aznar tuki Yhdysvaltain keväällä 2003 käynnistämää sotaa Irakia vastaan, vaikka noin 90 prosenttia espanjalaisista vastusti sitä. Espanja ei osallistunut sotaan hyökkäysvaiheessa, mutta lähetti joukkoja sinne myöhemmin.
Maanantaina Sánchez syytti Israelia, Venäjää ja äärioikeistoa Ceutan rajakriisiä koskevan disinformaation levittämisestä. Israel ja Venäjä kiistivät syytökset.

Ceutaan saapui uimalla valtavasti ihmisiä 30. heinäkuuta. Kuva: Reduan Dris / Epa
Sánchezin asemaa tukaloittaa se, että hänen hallituksensa maahanmuuttopolitiikka on ollut sallivampaa kuin monien muiden EU-maiden. EU-maiden johtajat – mukaan lukien Suomen – ovat syyttäneet Sánchezia siitä, että hänen politiikkansa voi toimia vetovoimatekijänä laittomalle maahanmuutolle.
Espanjan pitää järjestää parlamenttivaalit viimeistään ensi vuoden elokuussa, mutta on mahdollista, että ne järjestetään paljon aiemmin, Politico-lehti kertoo.
Tuoreiden kyselyiden keskiarvon mukaan kansasta noin 33 prosenttia tukee oppositiossa olevaa PP-puoluetta, kun Sánchezin sosiaalidemokraattista PSOE:ta kannattaa 26 prosenttia. Laitaoikean Voxia tukee 17 prosenttia.
Ceuta ja toinen Marokon rannikolla sijaitseva espanjalaiskaupunki Melilla muodostavat EU:n ainoat maarajat afrikkalaisen valtion kanssa. Ne kuuluvat vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen, mutta niistä Manner-Espanjaan matkustaville tehdään erillinen henkilöllisyys- ja asiakirjatarkastus. Näin ollen Ceutaan luvatta saapuminen ei itsessään anna oikeutta jatkaa Manner-Espanjaan tai muualle Schengen-alueelle.