Pääkirjoitus: Suomeen iski uusi kriisi – Vaikutukset voivat olla valtavat

Afrikkalainen sikarutto voi luoda Suomen talouskasvulle mustan joutsenen, joka toteutuessaan uhkaa lyödä useita aloja talousahdinkoon, kirjoittaa Jari Hanska.

Eilen klo 18:14

Afrikkalainen sikarutto on verenvuotokuumetauti. Tauti rantautui Suomeen heinäkuun lopulla. Ismo Pekkarinen / AOP

Heinäkuun lopussa Suomeen rantautunut afrikkalainen sikarutto tuo ikävällä tavalla mieleen koronakriisin. Varsin nopeasti edennyt korona löi suomalaisen yhteiskunnan säppiin ja sai lukuisat yrittäjät polvilleen. Vaikutukset pyyhkäisivät läpi lähes kaikki yhteiskunnan sektorit.

Sikarutto ei ainakaan toistaiseksi luo vastaavaa uhkaa kansalaisten terveydelle, mutta sen vaikutukset taloudelle voivat olla pahimmassa skenaariossa merkittävät. Mikäli sikarutto pääsee leviämään laajasti Suomessa, sillä olisi vakavia seurauksia.

Jo nyt Kymenlaaksossa todettujen sikaruttotapausten johdosta on jouduttu määräämään laajoja rajoituksia. Ydinalue sijaitsee Virolahdella ja Miehikkälässä, mutta laajempi tartuntavyöhyke ulottuu Uudellemaalle Loviisaan asti. Määrätyt rajoitukset antavat osviittaa, millaisiin toimiin voidaan laajemminkin joutua.

Esimerkiksi sikoja ei saa ruokkia Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla sijaitsevalla sikaruttoalueella tuotetulla viljalla tai kasveilla, mikäli tuotteita ei ole säilötty sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokautta tai käsitelty rehualan laitoksessa menetelmillä, jotka tuhoavat viruksen.

Vaikka alueella saa harjoittaa metsätaloustöitä ja maanmuokkausta, on tartuntavyöhykkeellä olleet maa- ja metsätalouskoneet luvallista siirtää pois alueelta vain pestyinä ja desinfioituina. Se tarkoittaa, että sikarutto iskee myös metsäteollisuuden toimintamahdollisuuksiin. Tilanteen pitkittyessä monet metsäkoneyrittäjät ovat vaikeuksissa.

Alueella on myös tiukat rajoitukset siitä, miten siellä liikutaan. Metsästys on lähes tyystin kielletty. Monet maastossa järjestettävät tapahtumat ovat pannassa. Sikoja ei saa siirtää alueelta muualle.

Sikaruton ydinalue joudutaan puolestaan mahdollisesti aitaamaan, metsissä ei saa kulkea, koirat on pidettävä kytkettyinä, ja marjastus ja sienestys ovat kiellettyjä.

Kymenlaaksossa moni on tilanteen vuoksi turhautunut. Alue on kärsinyt jo yhden iskun Ukrainan sodan seurauksena, kun itäraja suljettiin ja venäläiset turistit kaikkosivat. Nyt sikarutto iski vieläpä juuri sadonkorjuukauden alla.

Vaikutukset osuvat myös suomalaiseen ruokavientiin. Lähes välittömästi sikaruton ilmentymisen jälkeen niin Kiina, Japani kuin Taiwan ilmoittivat kaiken Suomessa tuotetun sianlihan tuontikiellosta.

Kielto siis koskee myös muualla maassa tuotettua sianlihaa. Kahdenvälisiin sopimuksiin ei ole saatu neuvotteluista huolimatta kirjattua poikkeusta, jossa tautivapailla alueilla tuotettua lihaa saisi viedä kyseisiin maihin.

Tuontikieltoon ei ole luvassa lähiaikoina helpotuksia, sillä alueellisesta harkinnasta on jo ennen sikaruttoa neuvoteltu vuosikausia. Tautitapaukset eivät ainakaan nopeuta neuvotteluja.

Vuonna 2014 Venäjä löi suomalaiselta Oltermanni-juustolta rajat kiinni vastavetona pakotteisiin. Silloin suomalaiset ryhtyivät joukolla hamstraamaan kyrillisillä kirjaimilla varustettuja juustopaketteja, jotka saivat lempinimekseen Putin-juusto.

Nähtäväksi jää, saavatko suomalaiset lihatalot Aasian markkinoilta torjutut sikakontit ohjattua muihin maihin. Vaihtoehtona on, että suomalaisten ruokakaapit täyttyvät seuraavaksi edullisesta ”ruttopossusta”.

Tilanne on maan hallituksen kannalta hankala. Kovien rajoitus- ja torjuntatoimien hinta voi käydä etenkin paikallisesti kalliiksi. Samalla riskinä on myös se, että tartuntavyöhykkeen ulkopuolella ihmiset jättävät ilmoittamasta mahdollisista kuolleista villisioista, koska pelkona on rajoitustoimien laajeneminen omalle alueelle. Taudin leviäminen ympäri Suomen kävisi todella kalliiksi.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) kertoi budjettiriihen yhteydessä, että metsästettyjen villisikojen näytteiden lähettämisestä maksetaan vuoden loppuun saakka korotettua 500 euron palkkiota. Myös kuolleena löydetyistä tai sairaista villisioista maksetaan vastaavaa ilmoittamispalkkiota.

Essayah lupaili myös lisätoimia, joita tarkastellaan osana lisätalousarviota. Korona opetti, miten kalliiksi laajat taloudelliset tukitoimet käyvät. Sellaiseen tuskin löytyy rahoja nykyisessä julkisen talouden ahdingossa.

Torstaina kuultiin onneksi positiivisiakin uutisia, kun EU:n eläinten hyvinvoinnista vastaava komissaari Olivér Várhelyi kertoi mahdollisuudesta kehittää nopeasti rokote sikaruttoon. Hän arveli sen voivan valmistua jo tämän vuoden aikana.

Toivoa sopii, että taudin leviäminen saadaan pysäytettyä, sillä jälleen uutta iskua Suomen talous ei juuri nyt kaipaa.