Kuntien sakkomaksut työttömyydestä voivat nousta tänä vuonna jopa 900 miljoonaan euroon, arvioi Kuntaliitto. Samalla työttömyys vähentää kuntien verotuloja.
Avaa kuvien katselu
Kunnan osuus työttömyysetuuksista kasvaa, kun työttömyys pitkittyy. Isoimmat maksuosuudet tulevat pitkäaikaistyöttömistä. Kuva: Jani Aarnio/Yle
- Kuntien Kelalle korvaamat työttömyysmaksut voivat nousta tänä vuonna 900 miljoonaan euroon. Se on sata miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
- Vuoden 2025 alusta voimaan tullut TE-uudistus muutti tilannetta.
- Kuntien maksut alkavat nyt 100 päivän työttömyyden jälkeen. Aiemmin raja oli 300 päivää. Kunnan maksuosuus työttömyysetuuksista kasvaa, kun työttömyys pitkittyy.
- Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa 80 prosenttia maksuista. Kuntaliitto on laskenut, että yksi pitkäaikaistyötön maksaa kunnalle enimmillään 4 200 euroa vuodessa.
Kuntien lasku työttömyydestä on nousemassa jälleen ennätyslukemiin.
Niin sanotut kuntien ”sakkomaksut” työttömyydestä voivat nousta tänä vuonna yhteensä noin 900 miljoonaan euroon, arvioi Kuntaliiton kehityspäällikkö Mikko Mehtonen.
Summa on sata miljoonaa euroa isompi kuin viime vuonna.
Sakoissa on kyse siitä, että kuntien pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle, jos työttömyys pitkittyy.
Jo viime vuonna kuntien lasku kasvoi yli 300 miljoonaa euroa, kun näitä sakkoja kiristettiin tuntuvasti.
Kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Kelan tilastojen mukaan kunnat maksoivat jo tammi–heinäkuussa työttömyysetuuksia 103 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna samassa ajassa.
Työttömyyden kustannukset ovat räjähtäneet niin suuriksi, että monessa kaupungissa kamppaillaan tänä syksynä poikkeuksellisen vaikean taloustilanteen kanssa.
Siksi Yle selvitti, mikä työttömyydessä kunnille maksaa.
Isoin lasku työttömyyden pitkittymisestä
Kuntien maksamien työttömyysetuuksien määrä on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi verrattuna aikaan ennen vuoden 2025 alussa voimaan tullutta TE-uudistusta.
Silloin kuntien rahoitusvastuu työttömyysetuuksista kasvoi ja aikaistui.
Nyt kuntien maksut alkavat juosta jo 100 päivän työttömyyden jälkeen, kun aiemmin raja oli 300 päivää.
Asiantuntijat ovat kritisoineet rahoitusmallia. Työ- ja elinkeinoministeriön on määrä arvioida uudistuksen toimivuutta tänä vuonna.
Avaa kuvien katselu
Kuntaliiton kehityspäällikkö Mikko Mehtonen on laskenut, että kunnan osuus yhden pitkäaikaistyöttömän työttömyysetuuksista on vähintään yli 3 000 euroa vuodessa. Arkistokuva. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle
Kuntaliiton Mikko Mehtonen laskee, että yksi työtön maksaa kunnalle vuodessa keskimäärin 900 euroa ensimmäisenä työttömyysvuonna.
Lasku monikertaistuu, kun työttömyys on kestänyt yli vuoden.
Silloin kyse on pitkäaikaistyöttömyydestä.
Kun työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta, kunta maksaa enimmillään yhtä työtöntä kohden keskimäärin 4 200 euroa vuodessa.
Kunnan maksuosuus nousee merkittävästi silloin, kun työttömyys pitkittyy.
Siksi kuntien sakkomaksuista noin 80 prosenttia tulee pitkäaikaistyöttömistä, joiden määrä on kasvanut.
Heinäkuussa pitkäaikaistyöttömiä oli yli 17 000 edellisvuotta enemmän.
Talouskasvu vaikuttaa viiveellä
Kuntien sakkomaksujen kasvu jatkuu, koska työttömien määrä lisääntyy edelleen.
Eniten työttömyys on kasvanut vuositasolla Pirkanmaalla. Pahin tilanne on Tampereella, jossa työttömyysaste oli heinäkuussa 17,1 prosenttia.
Tampereen maksamien työttömyyssakkojen määrä on kaksinkertaistunut TE-uudistuksen jälkeen. Sama tilanne on esimerkiksi Porissa ja Turussa.
Myös muiden suurten kaupunkien työttömyyskulut ovat kasvaneet rajusti.
Synkän työllisyystilanteen takia Tampereen sakkomaksujen ennustetaan kasvavan tänä vuonna jo 55 miljoonaan euroon.
Videolla Tampereen talousjohtaja Mikko Koskela kertoo, miten heikko työllisyystilanne vaikuttaa kaupungin talouteen.
Video: Miikka Varila / Yle
Samalla kun sakkomaksut kasvavat, kunnat myös menettävät verotuloja työttömyyden takia.
Esimerkiksi Tampereella kuluvan vuoden veroennuste on tippunut 13 miljoonaa euroa.
Mehtosen laskelmien mukaan yksi työtön tarkoittaa kunnalle keskimäärin noin 2 500 euron kunnallisveron menetystä vuodessa.
– Näin tulee kahdesta suunnasta heikennystä kunnan taloudelliseen liikkumavaraan, Mehtonen sanoo.
Kuntien työllisyyspalveluissa oli heinäkuun lopussa 361 800 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 22 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 40 prosenttia koko maan työttömistä työnhakijoista. Heitä oli heinäkuussa 146 000 eli yli 17 000 enemmän kuin edellisvuonna.
Avoimien työpaikkojen määrä on kuitenkin kasvussa.
Heinäkuun lopussa Suomessa oli avoinna 28 240 työpaikkaa. Tämä on 1 820 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Avoimia työpaikkoja on silti edelleen reilusti vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita.
Heinäkuussa esimerkiksi Tampereella oli 23 192 työtöntä työnhakijaa ja 1 658 avointa työpaikkaa.
Lähde: Keha-keskus, Työnvälitystilasto
Mehtosen mukaan kuntien laskua ovat kasvattaneet osaltaan myös muihin etuuksiin tehdyt uudistukset. Esimerkiksi toimeentulotuen uudistuksen takia osa toimeentulotuen saajista on joutunut ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi.
– Tämä on lisännyt työttömien työnhakijoiden määrää sen lisäksi, että meillä on heikko taloussuhdanne, Mehtonen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Suomi on edelleen Euroopan ykkösenä työttömyystilastoissa, vaikka talous on kasvussa. Kuvituskuva. Kuva: Kristiina Lehto / Yle
Mehtosen mukaan Suomen talouden kasvukäänne ei näy vielä tänä vuonna kuntien sakkomaksujen alenemisena.
Talouden hyvät uutiset näkyvät yleensä työllisyydessä viiveellä, vaikka odotuksia on myös nopeasta työllisyyden kasvusta.