Hallitus päätti luopua datakeskuksille suunnatusta verotuesta. Päätös harmittaa Polarnodea, mutta LUT-yliopiston professori pitää sitä hyvänä asiana.
Avaa kuvien katselu
Pajarilan datakeskustyömaalla rakennetaan ensimmäistä rakennusta. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2027 alussa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
- Hallitus luopui datakeskuksille suunnitellusta 30 miljoonan euron verotuesta. Datakeskuksissa käytetty sähkö pysyy yleisessä veroluokassa.
- Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen pitää päätöstä huonona. Polarnode rakentaa datakeskusta Lappeenrantaan.
- LUT-yliopiston professori Jukka Ruusunen pitää päätöstä hyvänä. Verorahoja pitäisi käyttää rakentamaan parempaa sähköjärjestelmää.
Hallitus on päättänyt budjettiriihessä luopua datakeskuksille suunnitellusta 30 miljoonan euron verotuesta.
Datakeskuksissa käytetty sähkö siirtyi alemmasta veroluokasta yleiseen veroluokkaan heinäkuun alussa ja pysyy nyt siinä.
Tuen peruuntuminen harmittaa Polanrnoden hallituksen puheenjohtajaa Mikko Toivasta. Polarnode on yritys, joka vastaa datakeskushankkeesta Lappeenrannan Pajarilassa.
Valmistuessaan datakeskus on yksi Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan keskittyneistä datakeskuksista. Sen käyttäjäksi tulee datakeskusyhtiö Nebius.
– Tämä on huono asia. Datakeskukset maksavat nyt sähköveroa enemmän kuin muu energiaintensiivinen teollisuus, kommentoi Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen.
Avaa kuvien katselu
Se, miten tämä vaikuttaa investointeihin Suomeen, jää vielä nähtäväksi, sanoo Mikko Toivanen. Kuva: Polarnode Oy
LUT-yliopiston teollisuusprofessorin Jukka Ruususen mielestä verotuen peruminen datakeskuksilta on hyvä asia. Hän sanoo, että jatkuva datakeskusten tukeminen olisi ollut yhteiskunnan verorahojen väärinkäyttöä.
Ruususen mielestään datakeskukset ovat saaneet jo tarpeeksi tukea, koska Suomi tarjoaa datakeskuksille edullista ja puhdasta sähköä.
– Verorahoja pitäisi käyttää investointeihin, joilla rakennetaan parempaa sähköjärjestelmää, Ruusunen sanoo.
Jukka Ruusunen kertoo lisää hallituksen verotuesta:
LUT-yliopiston professori Jukka Ruusunen kertoo, että tilanne on nyt sama kuin Ruotsissa.
Sähkön hinta mietityttää
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen koko ajan lisää. Suomessa ja koko Euroopassa sähkön merkitys ja kulutus kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi. Datakeskukset ovat yksi vaikuttaja. Tämän takia Suomeen rakennetaan paljon lisää sähköntuotantoa.
Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä. Kansalaisia on mietityttänyt datakeskuksien aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi sähkön hintaan.
Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen ei pidä tilannetta vakavana.
– Tuleeko se sitten tarkoittamaan sähkön hinnan vaihteluita, niin mahdollisesti. Suomi on Euroopan halvin maa sähkön hinnan suhteen, Toivanen sanoo.
LUT-yliopiston teollisuusprofessori Jukka Ruusunen uskoo, että sähkön tarjonta kasvaa kysynnän kasvaessa.
Avaa kuvien katselu
Jukka Ruusunen arvioi, että moottorivoimalat voisivat olla ratkaisu sähköntuotannossa tuulettomina aikoina. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Ruusunen huomauttaa, että Suomen talvet ovat hankalaa aikaa. Kylmyyden ja tuulettomien ajanjaksojen takia sähkönhinta voi nousta.
Ruusunen toivoisi ripeämpää toimintaa sekä yhteiskunnallisia toimenpiteitä ja tukia tiukkojen ajanjaksojen sähköntuotantoon.
– Ei sitä ongelmaa ratkaista niin, että jäädään vain odottamaan. Ei voimalaitoksia rakenneta vuodessa, siinä menee pitkä aika, sanoo Ruusunen.
Yötöissä rakennustyömaalla
Lappeenrannan Pajarilan datakeskusta on rakennettu kovaa vauhtia.
Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen kertoo, että sähköverkkoon liittyminen on mahdollinen Lappeenrannan Energiaverkkojen puolesta jo vuoden vaihteessa.
Tahti rakentamisessa on pidetty nopeana, sillä datakeskus halutaan saada toimimaan mahdollisimman nopeasti.
– Sittenhän se jättiläismäinen investointi alkaa tuottaa, kun se on saatu käyttöön, sanoo Toivanen.
Paikalliset ovat kuulleet rakennustyömaalta ääniä jopa öisin. Toivanen vahvistaa, että työntekijät ovat työskennelleet myös yöaikaan.
– Ei se ole normaali tilanne, mutta on saattanut olla jotakin osaurakoita, joita on täytynyt saada valmiiksi.