Pukinmäen kartanon pihalla näyttää siltä kuin kukaan ei olisi siellä vähään aikana käynyt. Se on aikalailla tottakin. Talon pihalla on hiljaista. Rikkaruohoja kasvavat siellä täällä.
Kartano rakennuksineen on juuri vaihtanut omistajaa.
Pihalla seisoo uuden omistajan edustaja eli vantaalaisen rakennusliike MKT-Yhtiöiden Eero Romppanen, joka vastaa yrityksen työnjohdosta ja kaikenlaisista remppaprojekteista.
– Ihan kiva homma, Romppanen sanoo ja katsoo kartanon vanhaa sekä remontin tarpeessa olevaa päärakennusta.
– Sisälle ei päästä. Kaupan loppuun saattamiseen liittyy teknisiä asioita. Avaimia ei vielä ole, hän toteaa.
Pukinmäen kartano sijaitsee lähellä juna-asemaa. Sanna Jompero-Lahokoski
Romppanen on luvannut kertoa Helsingin Uutisille, mikä sai pienen vantaalaisen rakennusliikkeen ostamaan Helsingin kaupungilta vanhoja ja suojeltuja rakennuksia sekä mitä se aikoo niillä tehdä.
Kuluneen kesän aikana Romppasen edustama MKT-Yhtiöt on ostanut kaupungilta huutokaupalla yhteensä kolme vanhaa taloa ja sivurakennuksia. Rahaa on talokauppoihin palanut yhteensä 335 700 euroa.
Heinäkuussa kaupat tehtiin Laajasalossa 120 700 eurolla asuinrakennuksesta talousrakennuksineen.
Elokuun lopussa yhtiö osti Kumpulasta huonokuntoisen kaksikerroksisen puutalon, jonka kauppahinta oli 15 000 euroa.
Pukinmäen kartano rakennuksineen myytiin 200 000 eurolla.
Kartano ja sen pääovi. Sanna Jompero-Lahokoski
Rakennusten ostamisessa oli Romppasen mukaan kyse pitkälti sattumasta.
– Kun päätimme, että rupeamme tällaisia remontteja tekemään, Helsingillä sattui olemaan muutama sopiva rakennus myynnissä.
Rakennusyhtiö osallistui Romppasen mukaan myös muutamaan muuhunkin kaupungin huutokauppaan, mutta ne eivät tärpänneet. Joku toinen tarjosi enemmän. Nämä kolme tärppäsivät ja sitten käteltiin. Rakennukset vaihtoivat omistajaa.
Kaikki rakennukset ovat vanhoja ja sellaisia, mitä kaupunki ei itse enää tarvitse. Siksi ne myytiin. Se on kaupungin periaate vanhojen talojen myynnille. Esimerkiksi Pukinmäen kartano ja sen sivurakennukset ovat yli sata vuotta vanhoja ja valmistuneet 1800-luvun lopulla.
Remontit tehdään Romppasen mukaan omalla rahoituksella ja itse. Tarkkaa remonttibudjettia hän ei paljasta.
– Alkuun joitain kymmeniätuhansia euroja.
Rakennukset on tarkoitus myös saada tuottamaan mahdollisimman nopeasti. Mutta palataan remontteihin myöhemmin. Puhutaan hetki vielä vanhoista taloista.
Kai siinä kohtuu lähellä kuolemaa oltiin.
Romppasen mukaan uusia taloja rakentamalla ansaitsisi enemmän kuin remontoimalla vanhoja, mutta se ei kuulemma ole yhtä hauskaa.
– Voi olla tosin, että hauskuus loppuu kun huomaamme, että jotain mätää tuleekin vastaan, mutta näissä kohteissa pääsee ratkomaan ongelmia ja katsomaan, mitä tulee vastaan, mies hymähtää.
Vanhojen ja huonokuntoisten rakennusten ostamiseen liittyy aina riskejä, jotka Romppanen hyvin kuulemma tietää.
Pukinmäen kartanon yhteen ovista on osuvasti jäänyt vanha nimikyltti. Ovessa lukee Onnela.
Talo on ollut tyhjillään ja remontoitavassa kunnossa. Sanna Jompero-Lahokoski
Oveen on jäänyt vanha nimikyltti. Sanna Jompero-Lahokoski
Lopullista ideaa tai suunnitelmaa talojen jatkokäytölle ei Romppasen mukaan ole vielä tehty. Asiat elävät ja etenevät omaan tahtiin. Vanhojen talojen kanssa ei kannata hötkyillä.
Remonttien edetessä selviää, mitä tuli ostettua ja missä kunnossa rakennukset ovat.
– Ei tämä mikään valtava bisnes tietenkään ole. Kunhan Pukinmäen ja Kumpulan toiminnot pyörisivät plussalla ja remontti- sekä hankintakulut saataisiin katettua järkevässä ajassa, hän pohtii tulevia suunnitelmia.
Pukinmäen kartano ja Kumpulan puutalo jäävät MKT-Yhtiöiden omistukseen. Maat omistaa kaupunki.
Pukinmäen kartanon rakennukset remontoidaan juhlatiloiksi, joissa voitaisiin järjestää tapahtumia, kuten työpaikan virkistyspäiviä tai vaikkapa häitä. Tiloja vuokrataan ulkopuolisille. Päärakennus on sokkeloisempi. Yksi vaihtoehto on, että paikalliset yhdistykset voisivat vuokrata päärakennuksen tiloja, jos kiinnostusta löytyy.
Myös huonoimmassa kunnossa oleva navetta sopisi hyvin juhlatilaksi. Nyt sitä ympäröi aita, koska osa sen yhdestä seinästä on sortunut.
Pihapiirissä on kaksi pientä asuntoa, jotka remontoidaan. Sanna Jompero-Lahokoski
Kartanon pihapiirissä on kaksi pientä asuntoa, yksiö ja kaksio. Ne remontoidaan ensimmäiseksi. Vieraita voitaisiin majoittaa asuntoihin.
– Kämpät menevät ehkä vuokralle. Niistä saadaan sitten ensimmäisenä tuloja, että joku näistä kohteista saataisiin heti tuottamaan, hän toteaa.
Vielä tänä syksynä asunnot vuokrataan tai sitten niistä tehdään kalustettuja Airbnb-vuokra-asuntoja.
Romppanen kertoo vuokranneensa aiemmin myös bänditiloja. Hän tietää, että niille olisi kysyntää. Myös sellainen voisi olla mahdollista Pukinmäen kartanon rakennuksissa, jos toiminta saataisiin sinne sovitettua. Melu mietityttää. Lähimmät talot sijaitsevat vieressä.
– Emme tietenkään lähde väkisin sellaista tänne sovittamaan, jos tuntuu, että siitä lähtisi liikaa ääntä.
– Olisihan se ikävää, että remontoidaan, mutta ketään ei kiinnostaisi, toteaa Romppanen tulevista remonteista, mutta ei usko, että niin kävisi. Sanna Jompero-Lahokoski
Kumpulaan on ensisijaisesti tulossa kahvila ja työtiloja, mikäli tilaan saadaan ulkopuolinen kahvilanpitäjä ja rakennuksen esteettömyys- sekä muut vaaditut asiat saadaan tehtyä.
Laajasalon huvila remontoidaan ja myydään.
– Toivottavasti se on joskus ensi vuonna myyntikunnossa. Vanhoista taloista ei voi satavarmasti tietää, mitä tulee vastaan.
Mutta mikä tämä vantaalainen yritys oikein on?
MKT-Yhtiöt on perustettu vuonna 2009. Sen pääpaikka sijaitsee Vantaalla.
Yrityksen liikevaihto vuonna 2025 oli 898 000 euroa. Kasvua edellisvuodesta oli hieman yli 60 prosenttia. Liikevaihto on viime vuosina ollut melko tasaisessa kasvussa. Yritys työllistää kuusi henkilöä.
Rakennusliikkeen pääasialliseksi toimialaksi on kirjattu talonrakentaminen ja sähkötyöt.
Yrityksen omistaa Romppasen puoliso.
Navetta voisi remontin jälkeen toimia juhlatilana. Sanna Jompero-Lahokoski
Romppanen kertoo itse jääneensä vuonna 2018 eräällä työmaalla betonielementtinippujen väliin. Kohtalokas vahinko, kuten tällaiset onnettomuudet usein ovat. Sitten lähdettiin ambulanssilla Töölöön ja leikkaukseen. Lantio murtui kolmesta kohdasta. Sairaalassa todettiin 13 sisäistä verenvuotoa. Virtsaputki oli mennyt poikki. Seuraavan muutaman vuoden aikana tehtiin neljä isoa leikkausta.
– Kai siinä kohtuu lähellä kuolemaa oltiin. En sitä tuolloin tai jälkeenpäin ole erityisemmin ajatellut.
Kohtalokkaasta onnettomuudesta seurasi vuosien kuntoutus ja uudelleenkoulutus. Romppanen valmistui merkonomiksi. Veri veti kuitenkin takaisin remonttien pariin.
Tänä päivänä työnjohdolliset tehtävät sopivat hänelle parhaiten.
– Teemme aika monipuolisesti kaikenlaista. Mikä tuntuu hyvältä milloinkin.
Yrityksellä on myös muun muassa biljardisali sekä biljarditarvikkeita myyvä kauppa Metsälässä. – Eniten olemme Metsälässä, jossa biljardisalit sijaitsevat.
Kun rakennusala alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä, yritys laajensi toimintaansa ja alkoi tehdä myös kiinteistöpalveluihin liittyvää toimintaa, kuten nurmikon leikkuuta ja talvisin lumitöitä pääkaupunkiseudulla.
– Teemme monipuolisesti kaikenlaista. Myös remppahommia on tehty. Olemme aikaisemminkin tehneet suojeltuihin taloihin liittyviä projekteja.
Uudet omistajat eivät ole saaneet avaimia, joten sisään ei pääse. – Onhan tässä puuhaamista, Eero Romppanen toteaa. Sanna Jompero-Lahokoski
Kaikkia kolmea kohdetta ryhdytään remontoimaan yhtä aikaa vielä tänä syksynä.
– Tehokkuuden kannalta on ok, että on useampi kohde yhtä aikaa meneillään. Siinä saa tavallaan säästöä tekemisessä, Romppanen perustelee.