Moni nainen on joutunut pilkan kohteeksi sosiaalisessa mediassa uuden vempaimen väärinkäytön vuoksi.
Metan älylaseja on myyty miljoonia. Kuva: Carlos Barria / Reuters
3.9. 8:31
Lue tiivistelmä
Niin kutsuttu rizz cam -ilmiö uhkaa naisia: heitä kuvataan älylaseilla julkisilla paikoilla, ja videot julkaistaan sosiaalisessa mediassa.
Älylasien merkittävin tarjoaja Meta kieltää loukkaavan sisällön, mutta ei SVT:n mukaan puutu siihen tehokkaasti.
Suomessa luvatta kuvatun kuvan julkaiseminen voi olla rikos, ja tietosuojavaltuutettu Anu Talus muistuttaa, että ihmisillä on oikeus tietää, jos heitä kuvataan.
EU:n tietosuojaviranomaiset työstävät parhaillaan yhteistä linjausta älylaseista ja tietosuojasta.
Naisia lähestytään julkisilla paikoilla, ja heistä julkaistaan tämän jälkeen videoita sosiaalisessa mediassa. Toiminnasta käytetään nimitystä ”rizz cam”, Ruotsin yleisradio SVT kertoo.
Rizz viittaa englannin kielen sanaan charisma eli karisma. Ilmiölle ovat antaneet vauhtia älylasit, joilla kohdetta voidaan kuvata varsin huomaamattomasti.
CNN kirjoitti ilmiöstä alkuvuonna. Eräs nainen esimerkiksi suostui antamaan tuntemattomalle miehelle puhelinnumeronsa juteltuaan hänen kanssaan lentokentällä. Sen jälkeen nainen löysi sosiaalisesta mediasta useita videoita, joissa mies yritti iskeä muita naisia lentokentillä.
Mies käytti kuvaamiseen älylaseja. Nainen pyysi miestä olemaan julkaisematta hänestä otettua videota. Pyyntö kaikui kuuroille korville.
Videoista on tullut yleisiä sosiaalisessa mediassa, ja niillä voi olla tuhansia tai jopa miljoonia katselukertoja. Kommenteissa esiintyy toistuvasti naisvihaa.
Lue lisää: Nainen huomasi jotain järkyttävää juuri ennen seksiä: ”Kesti hetken tajuta”
Älylasien merkittävin tarjoaja ja Facebookin ja Instagramin omistava Meta kieltää muodollisesti laseillaan kuvatun loukkaavan sisällön. Tästä huolimatta Metan alustoilta on SVT:n mukaan helppo löytää kiellettyä sisältöä kuten rizz cam -videoita.
Metan tiedetään suhtautuvan välinpitämättömästi jopa sisältöön, joka on ilmiselvästi rikollista. Esimerkiksi Facebookissa esiintyy alati huijauksia, joiden ainoa tarkoitus on varastaa ihmisiltä rahaa. Meta tekee huijauksilla kuitenkin rahaa, eikä ole toistaiseksi hankkiutunut niistä täysin eroon.
Lue lisää: Meta tienaa miljardeja huijauksilla, jotka ajavat ihmiset perikatoon
Metan lasit näyttävät kuvatessa merkkivalon, mutta sen voi peittää. Yhtiön mukaan lasit kehottavat käyttäjää poistamaan tarran linssin päältä ennen valokuvien tai videon tallentamista, mutta koko valon voi myös poistattaa epävirallisin keinoin.
Suomessa kuvaaminen julkisella paikalla ilman lupaa on lähtökohtaisesti sallittua. Kuvan julkaiseminen on kuitenkin eri asia, lakiasiainpalvelu Minilex huomauttaa.
Luvatta kuvatun kuvan julkaiseminen voi johtaa kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Henkilö, joka oikeudettomasti esittää toisen yksityiselämästä kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voi syyllistyä rikokseen.
Laki pätee tietenkin myös muihin kuin naisiin.
Mikäli kuva sisältää jotain, joka voi aiheuttaa vahinkoa ja kärsimystä uhrille, kuvan julkaiseminen voi olla rikos.
Viime kädessä oikeus ratkaisee, ovatko esimerkiksi tekaistut ja netissä julkaistut iskemisyritykset kohdettaan halventavia tai kärsimystä aiheuttavia.
Videoita on julkaistu vastoin naisten tahtoa. Arkistokuva. Kuva: Colourbox
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan EU:n tietosuojaviranomaiset työstävät paraikaa yhteistä linjausta älylaseista ja tietosuojasta, minkä lisäksi Tietosuojaneuvosto on tilannut asiantuntijoilta tutkimuksen älylasien sosiaalisesta hyväksyttävyydestä.
Lue lisää: Älylaseille vaadittiin uutta lakia – ministeri: Ei tarvita
Lasien käyttäjän on tunnettava tietosuojaan liittyvät riskit ja säännöt. Toimiston mukaan älylaseilla kuvaaminen on henkilötietojen käsittelyä. Jos älylaseilla kuvataan julkisella paikalla ja videota jaetaan julkisesti internetissä tai sosiaalisessa mediassa, siihen sovelletaan lähtökohtaisesti tietosuojasääntelyä.
– Älylaseilla kuvaamista ei voida suoraan verrata esimerkiksi puhelimen käyttöön, koska lasit ovat huomaamattomia ja niillä on mahdollista kuvata ihmisiä heidän tietämättään, tietosuojavaltuutettu Anu Talus sanoo tiedotteessa.
Taluksen mukaan ihmisillä on oikeus tietää, jos heitä kuvataan, ja esimerkiksi pyytää kuviensa poistamista.
– Jatkuva, kaikkialle ulottuva kuvaaminen julkisella paikalla voidaan jossain tilanteissa jopa rinnastaa valvontaan.