Retkikohteiden roskaamisesta kertyy Metsähallitukselle ylimääräisiä kuluja. Jo yksittäinen roska väärässä paikassa voi aiheuttaa ison riesan.
Liesjärven kansallispuiston parkkipaikalle on kipattu kaikenlaista roskaa. Video: Dani Branthin / Yle
Liesjärven kansallispuisto Tammelassa Kanta-Hämeessä on kärsinyt tänä kesänä poikkeuksellisesta roskaamisesta.
Puiston parkkipaikalle, Kakkostien kupeeseen on kipattu muun muassa kodinkoneita, terassin kyllästetyt jätelaudat, peräkärryllinen omenoita ja jopa jäteöljypurkkeja.
Avaa kuvien katselu
Kansallispuiston parkkipaikalle kipatut omenat voivat levittää muumiotautia puiston perinnetilan yli satavuotiaisiin omenapuihin. Kuva: Dani Branthin / Yle
Elokuun lopulla puiston huoltoyrittäjä keräsi esimerkiksi Kirkkolamminkankaalta peräkärryllisen erilaista jätettä.
Laskevan rahoituksen kanssa painivalle Metsähallituksen luontopalveluille ylimääräiset siivouskäynnit tuovat kuluja. Raha on poissa retkipaikkojen hoidosta.
Osa siivouksesta hoidetaan normaalien puiston huoltokäyntien yhteydessä. Suurempitöisten siivouksien laskut vaihtelevat muutamista satasista useampiin tuhansiin euroihin.
Metsähallituksen luontopalvelujen virkistyskäytön asiantuntija Anne Halla-Aho kertoo, että esimerkiksi viime vuonna Torronsuon kansallispuistoon kipatun jätekasan asianmukaisesta siivouksesta kertyi yli tuhannen euron lasku. Hän muistuttaa, että kaikki nämä jätteet olisi voinut viedä maksutta oikeisiin paikkoihin.
Avaa kuvien katselu
Sähkölaitteita ottavat vastaan kaikki laitteita myyvät liikkeet, ja pienen määrän kestopuuta saa useimmilla alueilla viedä ilmaiseksi jäteasemille. Liesjärvellä jätelaudat oli jätetty metsään. Kuva: MetsähallitusYhdestä juomapullosta tuhansien eurojen lasku
Halla-ahon mukaan roskaamisesta aiheutuvat kulut voivat olla yksi syy siihen, että Metsähallitus otti syyskuun alussa käyttöön maksullisen pysäköinnin neljässä kansallispuistossa ja yhdellä suojelualueella.
Jo yksittäinen roska väärässä paikassa voi aiheuttaa paljon riesaa. Esimerkiksi Pyhä-Luoston kansallispuistossa vessan säiliötä tyhjentävän imuauton letku meni tukkoon, kun säiliöön oli dumpattu 1,5 litran juomapullo. Yhdestä muovipullosta aiheutui tuhansien eurojen lasku, kun imuauton laiteita jouduttiin korjaamaan ja tyhjennystä varten puistoon piti ajaa vielä toinen keikka.
Joissain Metsähallituksen kohteissa muoviroskaa on ollut vessajätteen seassa niin paljon, että kunnalliset jätehuoltoyhtiöt eivät enää suostuneet ottamaan sitä vastaan. Esimerkiksi Ylä-Lapista jouduttiin ajamaan noin vuoden päivät lietettä Ouluun, kun lähimmät asemat eivät suostuneet ottamaan sitä vastaan. Ylimääräisestä ajosta kertyi kustannuksia tuhansia euroja.
Metsähallituksen luontopalvelujen toteutusvastaava Jarmo Asell kertoo, että Lapin osalta tilanne saatiin lopulta ratkaistua, kun kunnalliselle jäteasemalle rakennettiin muoveille seula.
Valtaosa retkeilijöistä käyttäytyy asiallisesti
Halla-aho kertoo, että Metsähallitus teki Torronsuon jätekasasta rikosilmoituksen. Se ei johtanut mihinkään, koska poliisilla ei ollut mitään mihin tarttua. Poliisin mahdollisuudet selvittää asiaa ovat rajalliset, jos roskaamisesta ei ole valvontakamerakuvaa tai tapaukselle ei ole silminnäkijöitä.
Halla-aho muistuttaa kuitenkin, että yleensä roskaaminen ei ole Liesjärvellä ongelma. Suuri osa retkeilijöistä on valveutuneita, eivätkä jätä itsestään jälkiä luontoon. Viime vuonna Metsähallituksen luontokohteilla vierailtiin yli 7,6 miljoonaa kertaa, ja valtaosa kävijöistä käyttäytyy asiallisesti.
– Meillä on tosi paljon ihania valveutuneita kansalaisia ja retkeilijöitä, jotka pitävät roskapussia mukanaan, kun he retkeilevät ja keräävät muitten jättämiä roskia. Mutta mielestäni se pitäisi olla meidän sisäsyntyinen tieto kaikilla suomalaisilla, että luontoa ei roskata.