Lähes pystymetsästä olevat tekijät sävelsivät ja sanoittivat 14 uutta laulua Lapualta ja sen liepeiltä.
Avaa kuvien katselu
Kylälauluja hersyttivät säveltäjä-lauluntekijä Tuija Rantalainen (vas.) ja lauluntekijä Heikki Salo. Opissa olivat Susanna Mäkitalo, Arttu Nikkari ja Veli-Matti Uusipaikka (koskettimissa). Kuva: Birgitta Vuorela / Yle
- Lapuan Tiistenjoella on sävelletty 14 uutta kylälaulua. Ne esitettiin perjantaina.
- Tekijät olivat pääosin kokemattomia eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Pajoihin haki toistasataa ihmistä.
- Tavoite on elävöittää kylien elämää ja kertoa niiden tarinoita.
- Lauluntekijät Heikki Salo ja Tuija Rantalainen vetivät pajoja. Konseptia halutaan laajentaa muihin Suomen kyliin.
Lapuan Tiistenjoella, keskellä Etelä-Pohjanmaata, on sävelletty ja sanoitettu 14 uutta kylälaulua.
Tarkoitus on ollut elävöittää kylien elämää ja kertoa niiden tarinoita.
Suurelta osin asialla ovat olleet untuvikot musiikintekijät, joilla ei ollut aiempaa kokemusta laulunteosta. Rima osallistumiseen oli osin korkealla, vaikka pöytälaatikkorunoja olisi takataskussa ollutkin.
– Kynnystä oli jonkin verran ja meinasin lähteä pois, kun olin jo kävellyt sisälle, tunnusti Lapuan Männikön kylältä oleva Arttu Nikkari.
Laulujen aiheet ovat pääosin nykypäivästä ja osin universaaleja. Kylälaulut käsittelevät esimerkiksi rakkautta, yksin jäämisen tunnetta ja ulkopuolisuutta.
Musiikkilajeissakin riittää: on punkia, bluesia, rappia ja laulelmaa, muiden muassa.
Avaa kuvien katselu
Lapualaisella Asko Peltolalla oli jo laulun raakile olemassa. Laulupajassa rakas Tiistenjoki sai oman folkinsa. Kuva: Birgitta Vuorela / YleLauluntekijöitä vaikka sähkötolpasta
Pajoja ovat vetäneet Lapuan Ruhasta kotoisin oleva lauluntekijä, Miljoonasateen Heikki Salo sekä ruokolahtelainen säveltäjä-lauluntekijä Tuija Rantalainen. He ovat ohjanneet vastaavia laulupajoja jo noin kymmenen vuoden ajan.
Uutta heillekin oli se, että laulujen piti tällä kertaa liittyä jollain tapaa kyliin. Sanoituksissa kipuiltiin esimerkiksi sitä, asuako kaupungissa vai maalla.
– Monissa lauluissa on päädytty siihen, että on varteenotettava vaihtoehto, että asuukin pienemmässä kylässä, Rantalainen sanoo.
Sitä, että asialla ovat olleet aika kokemattomat lauluntekijät, ei valmentajien mukaan huomaa – niin monenlaisia lauluja on saatu aikaan.
– Meidän konsepti on sellainen, että otamme tekijät käsikynkkään. Joitakin autetaan enemmän, joitakin vähemmän. Joitain ei tarvitse kuin potkaista persuuksille, Salo myhäilee.
– Joskus rehentelen, että me saadaan vaikka sähkötolppa tekemään laulun, hän velmuilee.
Heikki Salo kertoo videolla eteläpohjalaisten päässeen laulupajoissa elementtiinsä:
Video: Birgitta Vuorela / YleLapuan Honkimäeltä Tiistenjoelle
Kylälauluja on tehnyt joukko eteläpohjalaisia, jotka ovat kotoisin Lapualta, Alajärveltä, Kauhavalta ja Ilmajoelta. Palo lauluntekoon oli monella kova, sillä laulupajoihin haki toistasataa suomalaista Inaria myöden.
Lopulta valituksi tuli 14 onnekasta. Heistä jokainen on tehnyt oman laulunsa.
Veli-Matti Uusipaikka ja Asko Peltola kertovat videolla laulujensa taustoista.
Video: Birgitta Vuorela
Alajärven Menkijärven kylällä asuva Susanna Mäkitalo tunnustaa, että punk-biisin aihe on omakohtainen.
– Olen muualta Menkijärvelle muuttanut ja taistellut sitä vastaan, haluanko sinne muuttaa. Aluksi se oli minulle kuollut kylä, mutta nyt siitä on tullut kotikylä ja tärkeä paikka.
Laulut syntyivät Kylä kantaa -työpajoissa, joihin oli saatu 14 000 euron apuraha Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastosta.
Tavoitteena on, että kylälauluja voitaisiin tehdä tulevaisuudessa samaan tyyliin myös muissa Suomen kylissä.
Valmiit laulut esitettiin ensi kertaa perjantaina Sydänkylien Elojuhlassa Lapuan Tiistenjoen nuorisoseuralla.