- Uusien tuotteiden on odotettu nostavan metsäteollisuus kukoistukseen. Tuloksia on syntynyt kuitenkin vähän.
- Uusien tuotteiden merkitys alan liikevaihtoon on yhä hyvin pieni.
- Suomeen on noussut vasta yksi yhä toimiva iso tehdas.
Uusien ennennäkemättömien tuotteiden piti nostaa Suomen metsäteollisuus uuteen kukoistukseen. Puusta saa tehtyä häkellyttävän määrän etenkin öljytuotteita korvaavia tuotteita.
Alalla on yritetty paljon, mutta tulosta on syntynyt vasta vähän.
– Uusien tuotteiden merkitys alan liikevaihtoon on lähes mitätön, metsäteollisuuden tutkija Jakob Donner-Amnell kuvaa tilannetta. Donner-Amnell on tutkinut metsäteollisuutta 30 vuotta ja työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.
Odotukset ovat olleet suuret pian 20 vuotta.
Listasimme tähän juttuun näyttävimmät hankkeet kolmelta suurelta suomalaiselta metsäteollisuuyritykseltä eli Metsä Groupilta, UPM:ltä ja Stora Ensolta.
Listaus kertoo, että Suomeen on noussut vasta yksi toimiva uusien tuotteiden tehdas. Osa hankkeista on kuopattu. Yksi tehdas on käynnistymässä Suomen sijaan Saksassa.
Alan tämän hetkisen ahdingon näkee metsäteollisuusyhtiöiden arvostuksessa ja osakkeiden hinnoissa. Pörssikurssit ovat tulleet alas kolmanneksen, jopa kaksi kolmannesta edellisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan Helsingin pörssissä on nähty jykevä pörssikurssien ylämäki muissa teollisuusyrityksissä.
1. Tekstiilikuitutehdas Kemiin – ei kannata
Avaa kuvien katselu
Koetehdaan kuidusta on valmistettu ensin lankaa, sitten kangasta ja lopulta takki. Kuva: Seppo Samuli / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Vielä syksyllä 2025 näytti lupaavalta.
Metsä Groupin kertoi, että se suunnittelee rakentavansa 400 miljoonalla eurolla tekstiilikuitutehtaan Kemiin. Pääjohtaja Ilkka Hämälä piti asiaa todennäköisenä.
Äänekoskella Keski-Suomessa oli toiminut jo monta vuotta koetehdas, joka jalosti sellusta kuitua vaateteollisuutta varten. Japanilainen kumppaniyritys valmistutti kuidusta lankaa, josta saattoi tehdä vaikkapa takkeja.
Nyt elokuussa suunnitelmat muuttuivat. Hankkeesta vastannut Niklas von Weymarn kertoi, että Kemiin ei nousekaan uutta tehdasta. Weymarn johtaa Metsä Groupin innovaatioyhtiötä Metsä Springiä.
Aasia pääsi yllättämään.
– Ihan viimeisten vuosien aikana Aasiaan on rakennettu niin paljon uutta kapasiteettia, että puupohjaisen kuidun kysyntä ei pysy perässä, Weymarn kertoo videohaastattelussa.
Tarjontaa on siis liikaa ja kuidun hinta laskee.
Kiina, mutta myös Intia ja Thaimaa valmistavat puusta liukosellua ja siitä Lyocell-nimistä kuitua.
Kemin tehdas ei olisi enää kannattava. Se ei pysty kilpailemaan halvan Aasian kuidun kanssa.
Avaa kuvien katselu
Toimitusjohtaja Heli Kuorikoski ihaili paaleja, joihin on pakattu koetehtaan tekstiilikuitua. Kuorikoski vastasi koetehtaan pyörittämisestä Äänekoskella. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle2. Uimaharjun viskoosisellu – suljettu
Avaa kuvien katselu
Kuva: Pyry Sarkiola / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Vaateteollisuuden palveleminen on tuottanut pettymyksen myös toiselle alan yrityksistä.
Joensuun Uimaharjusta, Stora Enson tehtaalta, lähti Aasian tekstiiliteollisuudelle liukosellua kymmenen vuoden ajan.
Liukosellusta valmistettiin Kiinassa ja muissa Aasian maissa tekstiilikuitua viskoosikankaisiin.
Vuonna 2022 liukosellun tekeminen loppui.
– Meidän täytyy pohtia aina, missä tuotteissa meillä on kilpailuetua, uusien tuotteiden liiketoiminnasta vastaava Juuso Konttinen perustelee tuotannon lopettamista epäsuorasti.
Toisin sanoen, aasialaiset valmistavat itse edullisempaa liukosellua.
Liukosellun tuotantoon liittyi myös muita ongelmia. Viskoosin valmistamiseen käytetään ensinnäkin myrkyllisiä kemikaaleja. Toiseksi liukosellusta valmistettiin viskoosia Kiinan uiguurialueella. Oli vankka epäily, että Stora Enson asiakkaan tehtaassa käytettiin hyväksi vähemmistökansaa.
Nyt Uimaharjun tehdas tuottaa muita selluvalmisteita, kuten valkaisematonta sellua sähkökaapeleiden eristämiseen.
3. Akut ja patterit vasta kokeilussa
Avaa kuvien katselu
Kun puusta valmistetaan sellua, sivutuotteena irtoaa liima-ainetta ligniiniä. Stora Enso opetteli jalostamaan siitä akkuihin tarkoitettua hiilimateriaalia. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Puusta saa jalostettua jopa akkujen raaka-aineita.
Stora Enso rakensi viisi vuotta sitten Kotkaan koelaitoksen, joka tekee puusta jalostettua hiilimateriaalia. Se soveltuu sähköä varastoivien akkujen ja patterien materiaaliksi.
Tehtaan piti jo laajentua, mutta toistaiseksi se on yhä koelaitosasteella.
– Ollaan edelleen tyytyväisiä koelaitokseen ja odotetaan, että lähitulevaisuudessa päästään seuraavaan mittakaavaan, Juuso Konttinen kertoo.
Seuraava mittakaava tarkoittaisi isompaa ja tekniikaltaan valmiimpaa tehdasta.
Koelaitos valmistaa kovahiiltä ligniinistä, jota irtoaa puusta sellunteon yhteydessä. Ligniini on puiden liima-ainetta ja sitä irtoaa runsaasti.
4. Biokemikaaleja tulossa muovipulloihin ja renkaisiin
Avaa kuvien katselu
Pyökistä valmistuu Saksan Leunassa biokemikaaleja, jotka korvaavat fossiilisia kemikaaleja. Kuva syksyltä 2025. Kuva: Jens Schlueter / AFP, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Saksan Leunassa tapahtuu jotain uraa uurtavaa.
UPM on rakentanut sinne yli miljardilla eurolla tehtaan, jossa tuotetaan suoraan puusta kemikaaleja. Uudet tuotteet syntyvät siis ilman sellutehdasta.
Tehdas valmistaa kemikaaleja muulle teollisuudelle. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi muovipulloissa, autonrenkaissa ja tekstiileissä.
– Tässä on tavallaan asiakkaiden kysyntä kestävämmille tuotteille draiverina, yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman sanoo.
Paine vähentää ilmastopäästöjä ja tehdä tuotteista kierrätettävämpiä koskee kaikkia aloja. Biokemikaalitehtaan tuotteet korvaavat fossiilisia kemikaaleja.
Tehtaan rakentaminen ja käynnistäminen ei sujunut aivan kevyesti. Tehtaasta tuli kaksi kertaa kalliimpi kuin piti ja se on vieläkin käynnistämisvaiheessa.
5. Pian lentokoneet lentävät puupolttoaineella
Avaa kuvien katselu
Lappeenrannan biojalostamon putkistoissa syntyy mäntyöljystä polttoainetta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Merkittävä uusien tuotteiden laitos nousi Lappeenrantaan 11 vuotta sitten. Se on toistaiseksi ainut toimiva selkeästi uusien tuotteiden tehdas Suomessa.
UPM rakensi sinne autojen polttoainetta valmistavan laitoksen. Polttoainetta valmistuu jalostamalla sellutehtaan sivutuotteena syntyvää mäntyöljyä.
Biopolttoaine on kalliimpaa kuin fossiilisesta öljystä tehty polttoaine.
Silti sitä ostetaan.
EU:n laajuinen lainsäädäntö pakottaa sekoittamaan fossiiliseen bensaan ja dieseliin uusiutuvaa polttoainetta. Poliittiset päätöksen ilmastonmuutoksen torjumiseksi siis loivat kysyntää.
Yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman kertoo, että Lappeenrannan tehdasta muunnetaan nyt uusille markkinoille sopivaksi.
– Meillä on tahtotila valmistaa siellä myös uusiutuvia lentopolttoaineita.
EU:ssa lentopolttoaineisiin on pitänyt sekoittaa uusiutuvaa polttoainetta tämän vuoden alusta.
Lappeenrannan polttoainetehdas on jäänyt kuitenkin UPM:n ainokaiseksi alan tehtaaksi.
Myös Metsä Group ja Stora Enso selvittelivät vastaavien tehtaiden pystyttämistä. Hankkeet kuitenkin raukesivat.
– Biopolttonesteet pysähtyivät aikoinaan paljolti öljynhinnan laskuun ja sähköisen liikenteen läpimurtoon, tutkija Jakob Donner-Amnell sanoo.
Suuri vaikutus on ollut kuitenkin poliittisilla päätöksillä. Vaatimukset lisätä uusiutuvan polttoaineen käyttöä ovat höllentyneet Suomessa ja Ruotsissa mutta myös koko EU:ssa.
6. Polttoainetta piti tehdä myös Rotterdamissa
Avaa kuvien katselu
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Keväällä 2025 UPM nosti kätensä pystyyn. Hollannin Rotterdamiin ei nousekaan biopolttoainetehdasta. Se olisi lähes nelinkertaistanut yhtiön biopolttoaineiden tuotannon.
Rakennuskustannukset nousivat ja markkinat muuttuivat monella tavalla.
Valtiot ryhtyivät höllentämään vaatimuksiaan velvoitteesta sekoittaa uusiutuvaa fossiilisen polttoaineen joukkoon. Tuotteen hinta halpeni, kun erilaiset kilpailijat ryhtyivät valmistamaan vastaavaa tuotetta.
7. Muovipakkauksen kilpailija – tehdas nousee
Avaa kuvien katselu
Kuva: Soila Ojanen / Yle, kuvankäsittely: Eetu Pietarinen / Yle
Jos Kemiin ei nousekaan Metsä Groupin uutta tehdasta, Äänekoskelle Keski-Suomeen nousee.
Se puristaa maailmaan pian kovaa tahtia sellusta jalostettuja astioita. Ne ovat kertakäyttöisiä pakkauksia ruokakauppoihin ja -teollisuuteen.
Elintarvikepakkausten markkinat toimivat toisin kuin tekstiilikuitukauppa.
– Näitä muotoon puristettuja elintarvikepakkaustuotteita myydään EU-markkinalle, Niklas von Weymarn kertoo.
Asiakkailla on painetta vähentää ilmastopäästöjään. Poliittinen sääntely EU-alueella on luonut markkinoita puupohjaiselle uusiutuvalle pakkaukselle.
Kilpailu asiakkaista on kovaa.
– Me pyritään kilpailemaan muovituotteita vastaan, ja muovituotteiden hintatasohan on laskenut hyvin alas.
Uusi tuotantolinja nousee Äänekoskella toimivan koetehtaan jatkeeksi.
Sellu ja kartonki säilyvät päätuotteina
Puusta tehdään yhä iso osa Suomen vientituotteista. Tarkemmin ottaen 17 prosenttia.
Alla olevasta grafiikasta näkee, että arvokkaan paperin vienti on tippunut huippulukemista murto-osaan. Sitä halvempaa sellua lähtee Suomesta aikaisempaa enemmän. Paperivientiä on korvannut kuitenkin kartonki.
Uusille tuotteille ei ole omaa tilastoa – ainakaan vielä.
– Kyllä realismia on, että vielä kymmenen vuoden kuluttua suomalaisen metsäteollisuuden päätuotteet ovat samat kuin nyt, toimitusjohtaja Niklas von Weymarn Metsä Springiltä toteaa lakonisesti.
Weymarnin johtama Metsä Spring on Metsä Groupiin kuuluva uusia tuotteita kehittävä yhtiö. Hänen vastuullaan on siis etsiä uusia sellua kalliimpia tuotteita yritykselle.
Toisaalta Stora Enson Juuso Konttinen on vakuuttunut, että kymmenen vuoden kuluttua metsäteollisuus tekee myös lukuisia uusia tuotteita.
– On ihan varmasti uusia kartonki- ja sellutuotteita, uusia tuotteita sellutehtaiden sivuvirroista, akkumateriaaleja, uusia kuitutuotteita, biokemikaaleja.
Stora Enso valmistaa listamme ulkopuolella koetehtaassa Ruotsissa esimerkiksi pakkausvaahtoa. Se jalostetaan sellusta ja korvaa esimerkiksi fossiilista styroksia.
Metsä Group taas suunnittelee esimerkiksi ottavansa talteen hiilidioksidia muun teollisuuden raaka-aineeksi.
Yritystä riittää ja lista onnistuneista ja epäonnistuneista tuotteista kasvaa.