Bryssel
Tanska aikoo lähettää ensimmäiset turvapaikanhakijat EU:n ulkopuoliseen palautuskeskukseen vielä ensi vuoden aikana, kertoo maan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov.
Tanska valmistelee palautuskeskuksen perustamista yhdessä Saksan, Itävallan, Hollannin ja Kreikan kanssa ja isännöi perjantaina Kööpenhaminassa asiaa käsitellyttä ministerikokousta.
Kokouksessa ei vielä paljastettu, mihin maahan keskus voitaisiin perustaa. Ministereiden mukaan neuvotteluita käydään useiden maiden kanssa.
Ruandan ulkoministeri vahvisti hiljattain uutistoimisto AFP:lle, että EU-maiden virkamiesdelegaatio oli hiljattain käynyt maassa neuvottelemassa palautuskeskuksen perustamisesta. Hollanti on puolestaan aiemmin käynyt neuvotteluita palautuskeskuksen perustamisesta Ugandan kanssa.
”Toivottavasti seuraavassa tapaamisessamme voimme jo julkistaa sijoitusmaan”, Kreikan maahanmuuttoministeri Thanos Plevris sanoo.
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov. Kuva: Luka Kolanovic / Imago
Palautuskeskukset ovat keskeinen osa EU:n uutta palautusasetusta, jonka sisällöstä EU-maat ja Euroopan parlamentti pääsivät sopuun tänä kesänä. Asetus antaa jäsenmaille mahdollisuuden lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä EU:n ulkopuolisiin laitoksiin.
Perjantain kokouksessa ministerit hahmottelivat, miltä palautuskeskus konkreettisesti voisi näyttää. Bødskovin mukaan julkisuudessa on virheellisesti syntynyt käsitys siitä, että keskus tarkoittaisi suljettua laitosta.
”Ei ole kyse mistään leireistä”, Bødskov sanoo.
Hänen mukaansa palautuskeskuksen tarkoitus on tarjota elämisen ja työskentelyn mahdollisuus henkilölle, joka ei ole oikeutettu turvapaikkaan EU:ssa ja jota ei voida palauttaa kotimaahansa.
Tässä Tanskan johtaman maajoukon malli poikkeaisi selvästi Italian hallituksen valmistelemasta Albania-mallista, jossa Italiaan meriteitse pyrkiviä siirtolaisia ohjattaisiin Albaniassa sijaitsevaan keskukseen odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Kyseessä on nimenomaan suljettu laitos.
Malli on törmännyt Italiassa juridisiin ongelmiin, eikä laitos ole toistaiseksi käytössä.
Kuva: Florion Goga
Kriitikot pelkäävät, että EU:n ulkopuolisiin keskuksiin lähetettävät ihmiset joutuvat ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi. Riskejä ovat nostaneet esiin niin ihmisoikeusjärjestöt kuin EU:n oma perusoikeusvirastokin (FRA).
FRA:n johtaja Sirpa Rautio muistuttaa, että EU-maat ovat vastuussa myös EU:n ulkopuolella sijaitsevaan palautuskeskukseen lähetettävän henkilön ihmisoikeuksista.
”Ihmisiä ei voi lähettää mustaan aukkoon”, hän sanoo HS:lle.
Rautio sanoo, että palautuskeskuksen operointi ihmis- ja perusoikeudet turvaavalla tavalla on kuitenkin mahdollista.
”Mutta helppoa se ei ole.”
EU:n perusoikeusviraston FRA:n johtaja Sirpa Rautio. Kuva: FRA
FRA katsoo esimerkiksi, ettei EU:n ulkopuolisiin palautuskeskuksiin koskaan pitäisi lähettää lapsia. Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti päätyivät kuitenkin neuvotteluissa siihen, että keskuksiin voi lähettää alaikäisiä, mikäli he matkustavat vanhempiensa kanssa.
Rautio korostaa myös jatkuvan valvonnan tärkeyttä. Valvonnasta pitäisi sopia FRA:n mielestä juridisesti sitovalla sopimuksella lähettävän ja vastaanottavan maan kesken. EU-asetus ei kuitenkaan vaadi tällaista sopimusjärjestelyä, vaan löyhemmin määriteltyä ”järjestelyä”.
Lehdistötilaisuudessa ministerit vakuuttivat suhtautuvansa vakavasti ihmisoikeuksien turvaamiseen.
”Teemme tämän eurooppalaiseen tapaan niin, että turvaamme ihmisoikeudet”, vakuuttaa Hollannin maahanmuuttoministeri Bart van den Brink.
Bødskovin mukaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja siirtolaisjärjestö IOM ovat alusta saakka mukana valmistelussa.
Järjestöt ovat esittäneet huolensa siitä, että palautuskeskuksiin päätyy ihmisiä, joita käytännössä ei voida palauttaa. Ihmisellä ei näin ole välttämättä mitään tietoa siitä, kuinka pitkään hänet pidetään keskuksessa.
Rautio jakaa huolen.
”Se [palautuskeskus] ei voi olla mikään pysyvä ratkaisu”, Rautio sanoo.
Perjantain kokouksen perusteella valmisteilla on kuitenkin nimenomaan pitkäaikaiseen oleskeluun tähtäävä järjestely.
”Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden rakentaa elämä kumppanimaassa”, Bødskov kuvaa.
Palautuskeskusten toimivuutta on epäilty myös siksi, ettei niihin todennäköisesti mahdu kuin häviävän pieni osa kotimaahansa palautettavista ihmisistä. EU:ssa on esimerkiksi kymmeniä tuhansia Afganistanin kansalaisia, joita ei nykyisellään voida palauttaa kotimaahansa.
Osin palautuskeskusten toivotaankin toimivan pelotteena siirtolaisille.
”Palautuskeskukset lähettävät vahvan viestin, että Eurooppaan matkustaminen ei kannata”, Bødskov sanoo.