- Datakeskusten kasvu vaarantaa vihreän sähkön ympäristöhyödyt, sanovat kolme tutkijaa. Sähkönkulutus voi kasvaa 40 prosenttia viidessä vuodessa.
- Asiantuntijoiden mukaan vihreä sähkö pitäisi kohdentaa fossiilista energiaa käyttävän teollisuuden päästöjen vähentämiseen.
- Vihreä siirtymä fossiilisten energianlähteiden korvaamista uusiutuvilla.
- Asiantuntijoiden mukaan tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentaminen uuden kulutuksen vuoksi ei ole vihreää siirtymää.
- Tuuli- ja aurinkovoimalat lisäävät luontokatoa ja pirstovat eläinten elinympäristöjä.
Datakeskusbuumi vaarantaa Suomen vihreän sähkön tuotannon ympäristöhyödyt. Näin arvioivat energiantuotannon kestävyyteen perehtyneet tutkijat.
Sähkökulutus kasvaa Suomessa jopa 40 prosenttia seuraavan viiden vuoden aikana, arvioi Fingrid. Kulutuksen kasvun syynä ovat erityisesti datakeskukset ja sähkökattilahankkeet.
Datakeskuksia luvittaneiden kuntien johtajat ja energia-alan toimijat uskovat, että energian kulutuksen kasvu on hyvä asia, koska se lisää uusiutuvan energian tuotantoa ja vauhdittaa vihreää siirtymää.
Käytännössä tämä tarkoittaa uusien tuulivoimaloiden ja aurinkovoimaloiden rakentamista.
Yle haastatteli kolmea tutkijaa, jotka ovat perehtyneet energiantuotannon kestävyyteen. Heidän mukaansa sähkönkulutusta ei voi lisätä loputtomiin, vaikka se tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä:
Video: Dani Branhtin / Yle, Juha-Petri Koponen / YleLuonnonvarakeskuksen professori: Luonnon monimuotoisuus uhattuna
Luonnonvarakeskuksen metsäekologian professori Anne Tolvanen on perehtynyt energiantuotannon ympäristövaikutuksiin maankäytön kannalta. Hän suhtautuu penseästi ajatukseen siitä, että energiankulutuksen kasvattaminen lisäisi vihreän sähkön tuotantoa kestävästi.
Hän sanoo, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden sekä sähkön siirtoon tarvittavien linjojen rakentaminen jättävät usein alleen rakentamatonta luontoa. Se vähentää luonnon monimuotoisuutta.
Tuulivoiman rakentaminen lisää Tolvasen mukaan metsäkatoa ja pirstoo eläinlajien elinympäristöjä. Sähkölinjat ja niiden huoltamiseen vaadittavat tiet vaativat jopa laajempia pinta-aloja kuin tuulivoimalat.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskuksen metsäekologian professori Anne Tolvanen sanoo, että datakeskusten yleistyminen on niin uusi ilmiö, että tutkimus niiden ympäristövaikutuksista on jäänyt takamatkalle. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Aurinkovoimalat vaativat tuulivoimaa enemmän pinta-alaa. Tolvanen sanoo, että on sinänsä hyvä, että niitä rakennetaan esimerkiksi entisille turvesoille. Mutta jos tämä edellyttää ojittamista, se voi heikentää puolestaan järvien tilaa, kun ravinne- ja humuspitoinen vesi rehevöittää ja tummentaa järvien vesiä.
Tolvanen pitää hyvänä, jos datakeskuksia tai voimaloita rakennetaan alueille, joissa luonto on jo taantunut ja joissa on ennestään rakentamista tai muuta maankäyttöä.
Tolvanen sanoo, että datakeskusten ja uusiutuvan sähköntuotannon vaikutuksia ympäristölle ei ole ehditty vielä tutkia kovin tarkkaan. Yhtälö vaikuttaa hankalalta.
– Herättäisin kysymyksen, onko mikään kehitys kestävää, jos se perustuu jatkuvaan tuotannon lisäämisen tai sähkönkulutuksen lisääntymisen varaan. Vaikka se sähköntuotanto olisi vihreätä tuuli- ja aurinkovoiman avulla tuotettua, Tolvanen pohtii.
Avaa kuvien katselu
Forssassa raivataan metsää datakeskuksen tieltä. Kuva: Dani Branthin / YleIlmastopaneelin puheenjohtaja: vihreä sähkö päästöjä vähentäville ratkaisuille
Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä sanoo, että vihreän sähkön varaaminen datakeskusten käyttöön ei ole vihreää siirtymää.
Seppälän mielestä uusiutuvan sähkön kapasiteettia tulisi ohjata sellaisen teollisuuden käyttöön, jossa se vähentäisi päästöjä tehokkaimmin.
Avaa kuvien katselu
Ilmastopaneelin puheenjohtaja, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä sanoo, että huomiota pitäisi keskittää nykyistä enemmän energian säästämiseen, ei sen tuotannon lisäämiseen. Kuva: Anni Savolainen / Yle
Hän korostaa, että vihreä siirtymä tarvitsee puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Sitä pitäisi käyttää niin, että päästövähennykset ovat mahdollisimman suuret ja tuotannosta aiheutuvat haitat perusteltavissa.
– Suomessa huomio on koko ajan ollut liikaa energiatuotannossa. Meidän pitäisi katsoa myös energian käytön tehokkuus- ja säästönäkökulmaa, ja saada sillä tämä kokonaisuus toimimaan paremmin, Seppälä sanoo.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskuksen selvitysten mukaan sähkölinjat ja niiden huoltamiseen vaadittavat tiet vievät enemmän pinta-alaa, kuin esimerkiksi tuulivoimalat. Kuva: Jari Kovalainen / YleKestävyyspaneelin puheenjohtaja: uusiutuva energia loppuu kesken
Kestävyyspaneelin puheenjohtaja, LUT-yliopiston professori Lassi Linnanen pitää vihreän sähkön käyttämistä datakeskuksiin typeränä.
Hän sanoo, että yhteiskunnan välttämättömän kulutuksen jälkeen ylijäävä sähkö tulisi käyttää korvaamaan fossiilisia energialähteitä paikoissa, joissa suora korvattavuus sähköllä ei ole yksinkertaista.
Esimerkiksi hän nostaa lannoitetuotannon, jossa ammoniakin tuotannossa käytettävän maakaasun voisi korvata vihreällä vedyllä.
Linnanen sanoo, että edes uusiutuva energia ei ole loputonta.
– Samanaikaisesti, kun teemme tuotannon muutoksen pois fossiilisista uusiutuvista, pitää miettiä tarkkaan, mihin energia käytetään, mihin se energiamäärä käytetään. Tällä hetkellä älyllinen rehellisyys loistaa poissaolollaan siitä pohdinnasta, että energiakin on rajallista, Linnanen sanoo.
Avaa kuvien katselu
LUT-yliopiston professori Lassi Linnanen on Kestävyyspaneelin puheenjohtaja. Kuva: yle/Anna Dönsberg
Hän arvostelee päättäjiä siitä, että he välttelevät vastuuta. Linnanen sanoo, että liian usein päättäjät eivät ohjaa datakeskuspäätöksiä suuntaan, joka olisi kestävyyskriisin kannalta välttämätöntä.
– Se on silmiinpistävää. Usein vastaus on, että markkinat hoitavat. Sekin on päätös, että ei ohjata asioita poliittisesti sellaiseen suuntaan, joka olisi monikriisien ratkaisun kannalta välttämätöntä.
Päättämättä jättäminen on myös päätös, Linnanen sanoo.
– Ja päätösten jättäminen markkinoille on päätös olla päättämättä.