YK:n yleiskokous hyväksyi murskaäänin New Yorkin julistuksen, joka repi Suomen hallituksen rivejä viikko sitten. Päätöslauselmalla on tarkoitus edistää sodan päättymistä Gazassa ja kahden valtion mallin toteutumista.
YK:n yleiskokous äänesti niin sanotun New Yorkin julistuksen puolesta selvin lukemin. Vain kymmenen valtiota äänesti vastaan. Näiden joukossa olivat Yhdysvallat ja Israel. Suomi äänesti julistuksen puolesta. Xie E
YK:n yleiskokous hyväksyi perjantai-iltana Suomen aikaa niin sanotun New Yorkin julistuksen, jonka on tarkoitus saada sota Gazassa päättymään ja edistää kahden valtion mallin toteutumista.
Lausuma sisältää vaatimuksia niin Hamasia kuin Israelia kohtaan. Siinä muun muassa vaaditaan välitöntä tulitaukoa, panttivankien ja siviilien vapauttamista, avun päästämistä siviileille sekä Hamasin luopumista vallasta ja aseista.
Äänestys päättyi tulokseen 142 puolesta ja 10 vastaan. Tyhjää äänesti 12 valtiota. Suomi äänesti julistuksen puolesta. Vastarannalle jäivät Israelin ja Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Argentiina, Unkari, Nauru, Micronesia ja Palau. EU-maista tyhjää äänesti Tsekki.
Kyseessä on Ranskan ja Saudi-Arabian valmistelema julkilausuma, johon Suomi liittyi mukaan viime viikon perjantaina. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) päätös repi pääministeri Petteri Orpon (kok) johtamaa hallitusta. Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät eriävän kantansa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ylisti YK:n päätöstä viestipalvelu X:ssä.
– Toisenlainen tulevaisuus on mahdollinen. Kaksi kansaa, kaksi valtiota: Israel ja Palestiina, elävät rinnakkain rauhassa ja turvallisesti. Sen toteutuminen on meistä kaikista kiinni, Macron kirjoitti.
Yhdysvaltain Lähi-idän erityislähettilään sijainen Morgan Ortagus puolestaan kommentoi kokouksessa, että julkilausuma toimii terroristijärjestö Hamasin eduksi ja ainoastaan pitkittää sotaa Gazassa.
Yhdysvallat on ollut Israelin vahvin tukija ja selkänoja koko vuosikymmeniä kestäneen kriisin ajan.
Suomen hallituksen linja levällään
Pääministeri Orpon hallituksessa ei olla saavutettu yksimielisyyttä julkilausuman suhteen eikä Palestiinan tunnustamisesta. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah katsoivat, että julistus on ristiriidassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa.
Pääministeri Orpo on asiasta eri linjoilla. Hän kommentoi Iltalehdelle, ettei selonteon ja julistuksen välillä ole ristiriitaa.
– Minä tulkitsen tämän olevan selonteon mukainen. Se lähtee nimenomaan siitä, että Suomi aktiivisesti edistää kahden valtion syntymistä, koska se on se tapa, millä me saadaan Lähi-itään kest ävä rauha, Orpo sanoi.
– Tämä julistus nimenomaan luo perustaa sille kahden valtion mallin toteutumiselle. Siellä sitten edellytyksenä loppuvaiheessa on tietenkin se, että molemmat valtiot, niin Israel kuin uusi Palestiinan valtio sitoutuu ja hyväksyvät tämän, ja molempien turvallisuus taataan.
Paine kasvaa
Julkilausumaan liittyminen ei tarkoita, että Suomi tunnustaisi Palestiinan. Prosessin päätepisteenä on kuitenkin sekä Israelin että Palestiinan valtioiden rinnakkainen ja rauhanomainen olemassaolo. Näin ollen Palestiinan tunnustaminen tulisi tien päässä vastaan.
Osa julkilausumaan liittyneistä maista, kuten Australia, Ranska ja Malta, aikovat tunnustaa Palestiinan valtion YK:n yleiskokouksessa 22. syyskuuta. Tiettyjen ehtojen täyttyessä myös Britannia, Kanada ja Belgia ovat valmiita tunnustamaan Palestiinan.
Samalla paine myös Suomen hallitusta kohtaa kasvaa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti heinäkuussa, että olisi valmis hyväksymään Palestiinan tunnustamisen, mikäli hallitus sitä esittäisi.
Oppositiosta on puolestaan väläytelty välikysymystä hallitukselle, mikäli Palestiinan tunnustamisessa ei edetä.