1. Faravidin maaKaksi vihreäpukuista naista seisoo toimistossa kirjoituskoneen äärellä; taustalla vihreää paperia seinällä.

Avaa kuvien katselu

Kuinka ollakaan, entiseen Eka-markettiin on unohtunut muutama kassaneiti. Kuva: Janne-Pekka Manninen

Oulussa on käynnissä eräänlainen rituaali: kansalaisia kutsutaan jättämään jäähyväiset Raksilassa sijaitsevalle entiselle Eka-marketille. Sen tilalle on tarkoitus rakentaa elämysareena.

Immersiivinen teatteri on ollut jo pitkään vetävä ja suosittu esitysmuoto, ja nyt katsojat voivat valita itse reittinsä esityksessä, joka yhdistää teatteria, nykysirkusta ja nykytanssia.

Faravidin maa on Oulun teatterin ja paikallisen Flow Productions -ryhmän yhteistuotanto. Jälkimmäinen juhlii 20-vuotista elämäänsä.

Oulun Raksila 12.12. asti.

2. SuperthingSeitsemän esiintyjää seisoo ja polvistuu lavalla värikkäissä vaatteissa, taustalla tumma seinä.

Avaa kuvien katselu

Kuopiolaiset liittoutuivat latvialaisten kanssa Superthing-teoksessa. Kuva: Eglė Sabaliauskaitė

Kuopiolaisen Tanssiteatteri Minimin taiteellinen johtaja Taneli Törmä on nostanut ryhmän profiilia Minimin 35-vuotisjuhliin. Uusi teos Superthing on syntynyt yhteistyössä latvialaisen Šeiko Dance Companyn kanssa.

Kaikki esiintyjät ovat yli 40-vuotiaita, mikä on tanssissa harvinaista. Koreografian ovat tehneet Annamari Keskinen ja Ryan Mason, jotka työskentelivät viime vuonna Helsinki Dance Companyn kanssa.

Tanssin talo 8.9.–9.9. ja Kuopion teatteri 24.11.

3. RapuRequiemNeljä henkilöä seisoo lähekkäin, yksi edessä kumartuneena kohti kameraa, taustalla sinistä valaistusta.

Avaa kuvien katselu

Miten käy, kun suomalaisen kulttuurin henkiin herättäminen on annettu muistisairaalle esitystaiteilijaryhmälle teoksessa RapuRequiem. Kuva: Leo Ollikainen

Nykysirkusryhmä Agit Cirk täyttää 20 vuotta, ja ryhmällä on juhlavuonna missio: sivilisaatio on tuhoutunut, ja sitä myötä suomalaisen taiteen historia, mutta Agit Cirk yrittää pitää sen rippeistä kiinni.

Jussi Moila on sekä kirjoittanut että ohjannut esityksen, ja Agit Cirkille pisteet siitä, että se tekee yhteistyötä kotimaisen nykykirjailijan kanssa. Puheteatteria ja nykysirkusta yhdistävä RapuRequiem on ryhmän juhlavuoden pääteos.

Helsingin Kanneltalo 8.–10.9.

4. Minna TervamäkiNainen seisoo lavalla kullanvärisessä asussa tummalla taustalla, nostaa toista kättään ja hulmuttaa kangasta.

Avaa kuvien katselu

Tästä ei gaalan juontajan asu parane. Minna Tervamäki myös tanssii taiteilijajuhlassaan. Kuva: Mari Waegelein

Kansallisbaletin entinen tähtitanssija Minna Tervamäki (s. 1968) on luonnonvoima, jota ei pysäytä mikään.

40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävän Tervamäen gaalailta on varsinainen runsaudensarvi: on tanssijoita Kansallisbaletista, flamencotaiteilija Kaari Martin ja kohtaus Joutsenlammesta, jonka tanssivat Aapo Kokkonen ja Anni Martinsén. Itse juhlakalu tanssii uudessa soolossa, johon Riku Lehtopolku on tehnyt koreografian.

Tasavuosien juhlintaa täydentää tuore elämäkerta (WSOY, 2026).

Tanssin talo 12.9.

5. TriplailtaWild Is the Wind on palkitun koreografin Sonya Lindforsin uusi suuren näyttämön tilausteos TSC:lle.

Avaa kuvien katselu

Tuuli on Sonya Lindforsin teoksen alulle paneva voima. Wild is the Wind on yksi Tero Saarinen Companyn juhlaillan teoksista. Kuva: Tuukka Ervasti

Tero Saarisen tanssiryhmä (TSC) on kehittynyt 30 vuodessa siihen pisteeseen, että se on pystynyt työllistämään kuusi tanssijaa kuukausipalkalla viime vuodesta lähtien. Se on tanssin kentällä saavutus jo sinänsä.

Ryhmä juhlii tasavuosia kolmen teoksen illalla: tilausteoksen tekee Sonya Lindfors, ja Wild is the Windin ennakkotietojen mukaan ”tanssijajoukko asettuu yhteiseen rytmiin, löytää jaetun sykkeen ja antautuu grooven ilolle”.

Illan muut teokset ovat Saarisen soolo Room 7 (kor. Carolyn Carlson) sekä kahdelle tanssijalle tehty Garden.

Tanssin talo 22.–26.9.

6. Kolmen soolon juhlaKolme naista eri asennoissa tummalla taustalla, yhdellä nainen katsoo suoraan eteenpäin.

Avaa kuvien katselu

Nina Bulgakova (vas.), Patricia Sejas ja Delfiina Huczkowski ovat Alpo Aaltokosken taiteilijajuhlan naiset. Kuva: Alpo Aaltokoski Company

Alpo Aaltokoski on yksi kotimaisen nykytanssin dynamoista. Hän oli ajamassa tanssille muun muassa Helsingissä sijaitsevaa Tanssin taloa.

Aaltokosken 40-vuotistaiteilijajuhla nostaa maljan kolmelle naistanssijalle. Aaltokoski on vienyt tanssia Latinalaiseen Amerikkaan ja saanut vastineeksi uusia kaukaisia ystäviä.

Bolivialainen Patricia Sejas, 68, esittää illassa Aaltokosken teoksen Eilisen jälkeen. ”Kun tanssin tätä teosta, minusta tuntuu kuin eläisin itseäni uudelleen”, Sejas on sanonut. Kaksi muuta sooloa tanssivat Delfiina Huczkowski ja Helsinkiin asettunut ukrainalaissyntyinen Nina Bulgakova.

Tanssin talo 27.–31.10.

7. Zone CritiqueViisi henkilöä tanssisalissa; yksi makaa lattialla paperi edessään, muut ovat eri asennoissa taustalla.

Avaa kuvien katselu

Liisa Pentti +Co tulkitsee runoa. Kuva: Sari Antikainen

Liisa Pentin teokset eivät päästä katsojaa helpolla. Ne ammentavat tanssista, esitystaiteesta ja nykyteatteri­perinteestä.

40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävän Pentin juhlavuoden pääteos Zone Critique on koreografia tanssille ja runolle. Kriittinen vyöhyke (zone critique) on maapallon elämän kannalta elintärkeä paikka, joka ulottuu kallioperästä ilmakehän alimpiin osiin. Koreografia kumpuaa suomenruotsalaisen runoilijan Martin Enckellin 999-nimisen runokoelman nimettömästä päätösrunosta.

Konepajan näyttämö Helsingissä 28.10–8.11.

8. Head x SpaceHenkilö pukeutuneena vaaleanpunaiseen takkiin ja vaaleaan, ommeltuun naamioasuun; kasvot osittain peitetty.

Avaa kuvien katselu

Päässä kohisee, ja Head x Space näyttää, mitä siitä seuraa. Kuva: Sari Nuttunen

Susanna Leinonen on tehnyt tinkimätöntä tanssia jo 25 vuotta.

Syksyn avaa kolmen päivän festivaali Body talks, jossa nähdään ryhmän teokset Nasty ja Pain Killer eri iltoina. Välipäivänä Aleksanterin teatteri muuttuu klubiksi, ja dj pistää bileet pystyyn Susanna Leinosen tanssijoiden ja yleisön kanssa. Varsinainen juhlavuoden teos on Head x Space, joka käsittelee ennakkotietojen mukaan pään sisäistä tilaa. Ja kyllä, siellä on kaaos.

Body talks, Aleksanterin teatteri 17.–19.9. / Head x Space Konepajan näyttämö 19.11.–21.11.

9. no-noRyhmä tanssijoita kuvassa.

Avaa kuvien katselu

No-no oli kova juttu vuonna 1996. Kuva samalta vuodelta. Kuva: Stefan Bremer

Kenneth Kvarnström nosti kotimaisen nykytanssin uudelle tasolle ja veti taiteenlajin pariin täysin uutta yleisöä 1990-luvulla. Hän tuli tunnetuksi persoonallisista, aggressiivisista ja fyysisesti rankoista teoksistaan.

Suomessa syntyy vain harvoin nykytanssin klassikoita, mutta Kvarnströmin no-nosta tuli sellainen. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmä, Helsinki Dance Company, nostaa sen jo toistamiseen uudestaan ohjelmistoonsa. Onhan ensi-illasta 30 vuotta.

Helsingin kaupunginteatteri 19.11.–29.12.

10. Hysteria Mundi – Improvisaatioita maailmanmenostaMies makaa punaisella kankaalla valkoisissa shortseissa ja tekee selällään siltaliikettä.

Avaa kuvien katselu

Hysteria Mundiin on upotettu toinen tanssiteos. Kuva: Tanja Ahola

Sanna Kekäläinen on oman tiensä kulkija, jonka ryhmä Kekäläinen & Company pyörittää omaa teatteria Helsingin Kaapelitehtaalla.

Hän sai huomiota 1990-luvulla teoksella Studien über Hysterie. Siinä alasti ja hysteerisesti esiintynyt Kekäläinen herätti yleisössä ristiriitaisia tunteita. Nyt Kekäläisen ryhmä juhlii 30-vuotista taivaltaan teoksella Hysteria Mundi. Ennakkotietojen mukaan Studien über Hysterie on leivottu juhlateoksen sisään.

Aleksanterin teatteri 1.–2.12. ja kulttuurikeskus Stoa 15.–19.12.