Mustionjoella Raaseporissa sinnitellyt raakkukanta on siirretty uudelle elinalueelle, sillä simpukat eivät ole pystyneet lisääntymään joessa noin 80 vuoteen. Lohikalojen häviäminen joen patoamisen myötä on ollut raakulle kohtalokasta, koska raakun toukkien pitäisi kiinnittyä kalojen kiduksiin kehittyäkseen. Lisäksi joessa on jäljellä vain vähän raakulle sopivaa kirkasta ja virtaavaa vettä sekä puhdasta sorapohjaa.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (Luvy) vetämässä Raakku Ohoi! -hankkeessa raakkuja siirrettiin loppukesällä metsä- ja luontopääomayhtiön Finsilvan omistamalle luonnonsuojelualueelle, jossa vesialueen omistavat metsäyhtiö UPM ja paikallisista maanomistajista koostuvat osakaskunnat. Purolle on rakennettu käsityönä soraikkoja, joiden tavoitteena on tarjota sekä raakuille että lohikalojen poikasille sopivat olosuhteet. Luvy on saanut Lupa- ja valvontavirastolta poikkeusluvan raakkujen siirtoon.
– Tämä on hieno mahdollisuus tukea Mustionjoen raakkujen selviämistä, ja siksi kokeilemme poikkeuksellista keinoa eli siirtoistutusta. Poikkeuslupa, jonka saimme Lupa- ja valvontavirastolta, voidaan myöntää, kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei lajin säilyttämiseksi ole. On hienoa, että Finsilva mahdollistaa raakkujen siirtämisen omistamalleen alueelle, kertoo Luvyn hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä tiedotteessa.
Vaikka Mustionjoella on tehty paljon töitä elinympäristöjen parantamiseksi ja lohikalojen palauttamiseksi, raakkujen määrä hupenee nopeasti eivätkä ne voi odottaa hitaita muutoksia joella.
Siirrossa on ollut mukana myös Jyväskylän yliopisto, joka on muun muassa selvittänyt siirrettävien raakkujen kuntoa. Luvy jatkaa raakkukannan tilan selvityksiä Mustionjoella sukelluksin elo-syyskuussa.