- Droonien lennättämistä valvotaan Suomessa huonosti. Kokeneen droonioperaattorin mukaan moni lennättäjä toimii ilman lupaa.
- Operaattorin havaintojen mukaan moni ei tiedä lennättämisen perussääntöjä, esimerkiksi vaadittua näköyhteyttä drooniin.
- Rekisteröityjä kauko-ohjaajia on yli 43 000, viisi vuotta sitten heitä oli 13 000.
- Turvallisuus perustuu omavalvontaan, eikä lennonvalvontaa drooneille ole.
Droonien lennättäminen on Suomessa kolminkertaistunut viidessä vuodessa. Lennättäminen on kuitenkin yhä kauko-ohjaajan omalla vastuulla, sillä maan sisäistä drooniliikennettä ei valvota.
Drooneja lennättävät paitsi harrastajat, myös monet ammattilaiset kuten poliisi, maanviljelijät, maanmittausinsinöörit ja kiinteistövälittäjät. Lisäksi Suomessa on tehty useita kaupallisen drooniliikenteen kokeiluja.
Centria-ammattikorkeakoulun droonilaboratorion kehitysinsinöörin Pentti Etelä-Ahon havaintojen mukaan moni lennättäjä toimii ilman lupaa.
Etelä-Aholla on 20 vuoden kokemus droonien lennättämisestä ja myös läheltä piti -tilanteita on sattunut. Hän toivookin parempaa valvontaa turvallisuuden parantamiseksi.
Nyt droonien lennättämistä valvovat vain poliisit, ja resurssit vaihtelevat paikkakunnittain.
Pentti Etelä-Ahon mukaan moni lennättää droonia tietämättä sääntöjä ja perusasioita:
Video: Kaje Komulainen ja Pasi Takkunen / Yle
Uusimmissa drooneissa on turvasensorit, jotka ilmoittavat, jos jotain tulee lähelle. Vanhemmissa malleissa tällaisia ei ole.
Etelä-Aholla onkin kokemusta tilanteista, joissa toinen drooni on ilmaantunut yllättäen lähelle:
Video: Kaje Komulainen ja Pasi Takkunen / YleLennättäjien määrä kasvanut rajusti
Droonien lennättäjien määrä kasvaa Suomessa. Rekisteröityjä kauko-ohjaajia oli viisi vuotta sitten reilut 13 000, nyt heitä on jo yli 43 000.
Droonien kauko-ohjaajat vuosittain13 46819 85925 35930 24034 25743 137202120222023202420258/2026010 00020 00030 00040 00050 000Lähde: Traficom
Kauko-ohjaaja on henkilö, joka lennättää droonia. Hänen vastuullaan on suorittaa teoriakoe ja tuntea lennätysalueen rajoitukset.
Droonioperaattori taas on yleensä droonin omistaja, eli yksityishenkilö tai yritys.
Operaattorin pitää rekisteröityä ja hän vastaa myös vakuutuksista, jos laite painaa yli 20 kiloa.
Yli 250 gramman painoisten droonien vastuuhenkilöt (usein sama kuin droonin käyttäjä)Operaattorit eli vastuuhenkilöt vuosittainYli 250 gramman painoisten droonien vastuuhenkilöt (useinsama kuin droonin käyttäjä)202120222023202420258/2026010 00020 00030 000Lähde: Traficom
Lennättäminen perustuu ohjaajan omaan arvioon turvallisuudesta.
Lennonvalvontaa ei ole, sillä drooniliikenteen määrä on pysynyt viranomaisten arvioiden mukaan vähäisenä.
Jos lennättäjä tekee lennon aikana rikkeen, hänen tulisi itse ilmoittaa siitä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Yksikönjohtaja Pasi Takalan mukaan ilmoituksia on tullut varsin vähän ja itsevalvonta on tällä hetkellä riittävää.
– Voidaan ajatella, että säädökset ovat onnistuneita ja niiden perusteella pystytään varmistamaan, että tällaisia läheltä piti -tilanteita ei ole juuri tullut, Takala sanoo.
Jos kyseessä on tavallista harrastelentoa riskialttiimpi lennätys, kuten droonikuljetus, puhutaan erikoisen kategorian toimintaluvasta. Myös näillä lennoilla nojataan omavalvontaan. Tämän lisäksi toimintaa valvotaan pistokäynneillä.
Avoin kategoria: Yli 250 grammaa painavien tai kamerallisten droonien käyttäjien pitää rekisteröityä, perehtyä droonien lennättämiseen ja suorittaa koe. Ei vaadita erillistä toimintalupaa. Toiminta perustuu suoraan näköyhteyteen. Droonin tulee painaa alle 25 kiloa ja sitä saa lennättää korkeintaan 120 metrin korkeudessa.
Erityinen tai sertifioitu kategoria: Ei vaadita suoraa näköyhteyttä drooniin ja voidaan lentää yli 120 metrin korkeudessa. Drooni saa painaa yli 25 kiloa. Lennättäjän tulee olla aina rekisteröitynyt. Käytetään esimerkiksi silloin, kun droonilla kuljetetaan tavaroita tai lennättäminen on muuten riskialtista. Toiminta vaatii Traficomin luvan, ilmoituksen ja riskiarvion.
Ilmaan nousee toisinaan myös kokeiluja kaupallisista droonilennoista, viimeisimpänä Seinäjoen West Avian projekti. Siinä suunnitellaan kaupallisia droonilentoja pieniin tavarakuljetuksiin Ideaparkista kotiovelle.
Alueella on runsaasti niin harrastelentäjiä kuin maakuntalentoja. Turvallisuus aiotaan taata hakemalla alueelle salliva UAS-ilmatilavyöhyke, kertoo projektipäällikkö Petri Luhtala.
Droonilennoilla olisi valvoja, joka informoi muuta liikennettä esimerkiksi radiolla ilmassa olevasta droonista.
– Kun miehitetyn ilmailun lentäjä lähtee lennolle, niin hän tsekkaa, onko vaara-alueita aktiivisena. Ilmassa voi kuunnella ilmailuradiota, että tiedetään, onko siellä toimintaa, Petri Luhtala sanoo.
Hän kertoo, että valvoja voi nähdä jopa metrin tarkkuudella, missä drooni on menossa.
Mahdollisuus myös muille yrittäjille
West Avia hakee sallivaa UAS-ilmatilavyöhykettä myös siksi, että se antaa Ideaparkin lisäksi myös muille yrittäjille mahdollisuuden kokeilla droonilentoja helpommin.
Avaa kuvien katselu
Drooni levittää hirvikarkotetta taimikkoon. Arkistokuva. Kuva: Ensio Karjalainen / Yle
Esimerkiksi maanviljelijän ei tarvitse hakea vaikeasti saatavia erityisen kategorian lupia. Luvan saaminen voi kestää noin vuoden.
– Vaikka lennettäisiin vain neljä metriä korkealla pellon päällä, se tarkoittaa aikamoista hakuprosessia, Luhtala toteaa.
Jos testijakso on onnistunut, voi yrittäjä harkita lupien hakemista itselleen.
Petri Luhtala sanoo, että he käyvät keskusteluja myös muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Monella olisi kiinnostusta tulla testaamaan drooniensa kyvykkyyttä Suomen talviolosuhteisiin.
Jos droonilentoja ja muuta lentoliikennettä olisi alueella erityisen paljon, Traficomilla on mahdollisuus perustaa U-space-ilmatila. Niitä ei vielä ole Suomeen haettu eikä perustettu.