Visulahden datakeskuksen hahmo alkaa selkeytyä. Hehtaarien rakennustyömaalla näkyy jo seinien palkistoja ja katon muotoja. Toisenlaista selkeyttä tuli, kun myös datakeskuksen käyttäjä tuli julkisuuteen.
Ehkä sen nyt jo uskaltaa sanoa: Visulahteen on rakentumassa poikkeuksellisen merkittävä, alueelle elinvoimaa tuova hanke.
Yhdysvaltalainen Cerebras on tehnyt datakeskuksen kapasiteetista seitsemän vuoden sopimuksen. Tekoälyä kehittävän Cerebrasin asiakkaita ovat kansainväliset suuryritykset, tutkimuslaitokset ja valtiot. Esimerkiksi suositun ChatGPT:n ”äly” saattaa siis jatkossa pyöriä Mikkelissä.
Valmistuttuaan keskuksen on arvioitu tuovan Mikkeliin suoraan 80–250 pysyvää työpaikkaa. Haitari on laaja, koska keskus rakennetaan osissa. Ensivaihe on kooltaan 50 megawattia. Suurimmillaan laitos voi yltää 165 megawatin teholuokkaan.
Jo 80 työpaikkaa on Mikkelissä jättipotti, vieläpä alalla, jossa näkymiä riittää pitkälle tulevaisuuteen.
Toistaiseksi keskus on työllistänyt lähinnä rakentajia. Alueella on pyörinyt kymmeniä työkoneita, kymmenet maansiirtoautot ovat vieneet tarpeettomia maamassoja alueelta pois ja tarpeellisia tilalle. Osaa kaupunkilaisia rekkaralli on ärsyttänytkin.
Huolta liikenneturvallisuudesta ja ympäristöstä pitää ymmärtää. Samalla on hyvä muistaa, että kaikki rakentaminen aiheuttaa tilapäistä haittaa.
Etelä-Savossa ja Mikkelissä on ollut rakentamisessa ja investoinneissa pitkään niin hiljaista, että isosta työmaasta voisi myös iloita. Kaupunki tarvitsee pysyviä työpaikkoja ja verotuloja.
Datakeskukset herättävät suuria tunteita. Esille nousee monenlaisia huolia tietoturvasta sähkönhintaan. Datakeskustyömaalla viikko sitten nähty pieni mielenosoitus nosti esiin sähkönsiirtoverkkojen rakentamisen ja niistä aiheutuvat ympäristöhaitat.
Kritiikki ei ole perusteetonta. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä ja muuttavat ympäristöä. Näistäkin on voitava keskustella avoimesti. Suomen valtion pitäisi miettiä selvät sävelet sille, miten suhtaudumme ilmiöön ja millaista toimintaa alueellemme haluamme.
Samalla tulee muistaa, että muutos on jo tapahtunut. Suuri osa suomalaisistakin käyttää datakeskusten palveluita räplätessään somen videovirtaa, lähettäessään sähköpostia tai tehdessään töitä. Viranomaisten, kauppojen ja yritysten data on pilvessä, ja se pilvi tarkoittaa juuri datakeskusta.
Mikkeli ei voi päättää, tuleeko Suomeen tai maailmaan datakeskuksia. Jos me emme niitä halua, ne menevät muualle. Jos keskus nostaa sähkön hintaa, hinta nousee Mikkelissäkin ihan riippumatta siitä, onko täällä keskusta vai ei.
Datakeskustoimijat ovat kansainvälisiä jättejä. Niiden tiedotuspolitiikka on tyypillisesti, niukkaa, salailevaa ja epämääräistä. Siinä mielessä oli ilahduttavaa, että Visulahden hankkeesta tiedetään näinkin paljon.
Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu avoimuus. Mitä enemmän datakeskustoimijat kertovat hankkeistaan, energiankulutuksestaan ja vaikutuksistaan, sitä helpompi niiden on ansaita paikallisten luottamus.