Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
IS-kysely: Suomalaisten into kasvattaa puolustusmäärärahoja on laskenut merkittävästi
OOtsikot

IS-kysely: Suomalaisten into kasvattaa puolustusmäärärahoja on laskenut merkittävästi

  • 06.09.2026

”Löytyipä sellainenkin asia, jossa kokoomuslaisille veronkiristykset käyvät vallan hyvin ja vasemmistoliittolaisille ei”, sanoo tutkimusyhtiö Iro Researchin Juho Rahkonen.

Suomalaisten into korottaa puolustus­määrärahoja on laskenut.

Suomalaisten into korottaa puolustus­määrärahoja on laskenut. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS, JP Mikola, Vesa-Matti Väärä, IS

Lue tiivistelmä

Suomalaisten halu korottaa puolustusmäärärahoja on laskenut vuodessa merkittävästi.

Tutkimusyhtiö Iro Researchin Juho Rahkonen arvioi, että keskustelu valtiontalouden huonosta tilasta ja vahvistunut turvallisuudentunne selittävät muutosta.

Nuorista aikuisista alle 30 prosenttia kannattaa korotuksia, kun yli 75-vuotiaista 60 prosenttia on niiden kannalla.

Kokoomuksen kannattajista 73 prosenttia tukee puolustusmäärärahojen korotuksia, vasemmistoliiton kannattajista vain 13 prosenttia.

SUOMALAISTEN into korottaa puolustus­määrärahoja on laskenut vuodessa merkittävästi, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta.

46 prosenttia kansasta on valmis korottamaan Suomen puolustus­määrä­rahoja, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia tai tinkimistä muista julkisista menoista, käy ilmi IS:n hankkimasta Iro Researchin tutkimuksesta.

Juho Rahkonen.

Juho Rahkonen. Kuva: Kuva-Ahti / Iro Research

Vielä heinäkuussa 2025 peräti 58 prosenttia suomalaisista oli valmis korottamaan puolustusmäärärahoja, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia tai tinkimistä muista julkisista menoista.

– Suomalaiset näyttävät ajattelevan, että puolustukseen on jo tehty niin merkittävästi panostuksia, joten ihan niin paljon ei enää tarvitsisi tehdä, muutosta analysoi kyselytutkimuksia tuottavan Iro Researchin asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.

– Lisäksi huoli julkisen talouden kiristyneestä tilanteesta saattaa heijastua ihmisten ajatteluun myös puolustusmäärä­rahoista puhuttaessa.

Rahkosen arvion mukaan myös suomalaisten turvallisuudentunne on vahvistunut ja sekin vähentää intoa satsata puolustukseen lisää rahaa.

Nuorethan nämä viulut joutuvat maksamaan.

NUORET aikuiset suhtautuvat vanhempia ikäluokkia penseämmin ajatukseen siitä, että puolustusmäärärahoja korotettaisiin, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia tai tinkimistä muista julkisista menoista.

18–34-vuotiaista suomalaisista alle 30 prosenttia on valmis kasvattamaan puolustusmäärä­rahoja, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia ja lisäleikkauksia toisaalla.

Yli 75-vuotiaista peräti 60 prosenttia katsoo, että puolustusmäärä­rahoja on korotettava sivuvaikutuksista huolimatta.

Rahkosen mukaan ei ole lainkaan yllättävää, että nuoremmat ikäluokat eivät ole yhtä innoissaan satsaamassa puolustukseen kuin vanhemmat ikäluokat.

– Nuorethan nämä viulut joutuvat maksamaan. Yli 75-vuotias ei ihan hirveän pitkään enää maksele näitä puolustusmenoja, Rahkonen sanoo.

Rahkonen huomauttaa, että nuorten keskuudessa Suomeen kohdistuvaa sotilaallista uhkaa ei pidetä nuorten keskuudessa yhtä merkittävänä kuin vanhemmissa ikäluokissa, mikä osaltaan vähentää nuorten intoa korottaa puolustusmäärä­rahoja.

18–34-vuotiasta suomalaisista alle 30 prosenttia ovat valmiita kasvattamaan puolustusmäärärahoja, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta.

18–34-vuotiasta suomalaisista alle 30 prosenttia ovat valmiita kasvattamaan puolustusmäärärahoja, käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta. Kuva: Pekka Söderlund

Naiset ovat huomattavasti haluttomampia korottamaan puolustusmäärä­rahoja kuin miehet. Naisista 36 prosenttia on valmis puolustusmäärärahojen korottamiseen sivuvaikutuksista huolimatta, kun miehistä tähän on valmis peräti 55 prosenttia.

– Naiset selvästikin ajattelevat, että puolustusmäärärahojen korottaminen on pois kaikesta muusta, ja ovat tietysti siinä ihan oikeassa.

Yhdessä menoluokassa oikeistolla on piikki auki.

PUOLUEKANNATUKSEN mukaan vertailtuna suhtautuminen puolustusmäärärahojen korottamiseen vaihtelee jyrkästi.

Kokoomuksen kannattajista peräti 73 prosenttia katsoo, että puolustusmäärä­rahoja on korotettava sivuvaikutuksista huolimatta. Sen sijaan vasemmistoliiton kannattajista tätä mieltä on vain 13 prosenttia.

– Löytyipä sellainenkin asia, jossa kokoomuslaisille veronkiristykset käyvät vallan hyvin ja vasemmistoliittolaisille ei, Rahkonen naurahtaa.

Perussuomalaisten kannattajista 59 prosenttia on valmis korottamaan veroja tai tinkimään muista julkisista menoista, jotta puolustusmäärä­rahoja voidaan korottaa.

Rahkosen mukaan kysymys puolustus­määrärahojen lisäämisestä näyttäytyy jopa identiteettipoliittisena asiana. Rahkosen mukaan oikeistolainen maanpuolustushenkisyys heijastuu siten, että puolustukseen ollaan valmiita panostamaan niin voimakkaasti, että veronkorotukset ovat sen varjolla hyväksyttäviä.

– Tässä yhdessä menoluokassa oikeistolla on niin sanotusti piikki auki, Rahkonen tulkitsee.

Puoluekannatus­mittausten selvän ykkösen eli Sdp:n kannattajien keskuudessa kysymys on jakava. 48 prosenttia Sdp:n kannattajista on valmis korottamaan puolustusmäärä­rahoja sivuvaikutuksista huolimatta. 23 prosenttia vastustaa. 21 prosenttia ei ole väitteen kanssa samaa eikä eri mieltä.

Kysely

Tutkimuksen toteutus

Iro Research toteutti kyselytutkimuksen 19.–31. elokuuta internetpaneelissa.

Kyselytutkimukseen vastasi 1 000 suomalaista.

Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, maakunnan, koulutuksen sekä puoluetaustan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

  • Tags:
  • Breaking news
  • BreakingNews
  • Featured news
  • FeaturedNews
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Headlines
  • Ilta-Sanomat
  • Latest news
  • LatestNews
  • Main news
  • MainNews
  • News
  • Otsikot
  • Pääuutiset
  • Suomi
  • Top stories
  • TopStories
  • Uutiset
Suomi
www.europesays.com