Ukrainalaisvastaisuus kasvaa Puolassa. Puolan oma turvallisuus kuitenkin edellyttää hyvien suhteiden säilyttämistä Ukrainaan.

Keväällä 2022 Puolan ja Ukrainan rajalla tapahtui jotain poikkeuksellista.

Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia oli ensimmäisenä vastassa suuri määrä tavallisia puolalaisia.

Puolalaiset halusivat auttaa, he olivat ajaneet rajalle, toivat avustuspaketteja, hakivat tuntemattomia ihmisiä mukaansa ja majoittivat heitä omiin koteihinsa.

– Se oli aidosti kansalaisten reaktio. Sitä ei ohjattu valtion, kaupunkien tai kuntien taholta. Ihmiset halusivat osoittaa solidaarisuutta, Puolassa kauttaan päättävä Suomen suurlähettiläs Päivi Laine sanoo.

Suomen Puolan-suurlähettiläs Päivi Laine on huomannut, kuinka ukrainalaisista on tullut syntipukkeja puolalaisten ongelmille. Matti Matikainen

Solidaarisuus oli sitäkin merkittävämpää, sillä Puolan ja Ukrainan suhteita ovat pitkään varjostaneet raskaat historialliset kiistat.

Niistä kipein liittyy Volynian joukkomurhiin. Ukrainan kansannousuarmeija UPA surmasi toisen maailmansodan aikana arviolta satatuhatta puolalaista siviiliä.

Maiden näkemykset tapahtumista ja erityisesti UPA:n perinnöstä poikkeavat jyrkästi toisistaan. Puolassa UPA yhdistetään ennen kaikkea puolalaisten joukkomurhiin. Ukrainassa se nähdään maan itsenäisyystaistelun symbolina.

Viime vuosina Volynian tapahtumat ovat nousseet tämän tästä julkiseen keskusteluun Puolassa.

Kiista sai uusia kierroksia, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi hyväksyi keväällä aloitteen nimetä Ukrainan armeijan erikoisyksikkö ”UPA:n sankareiksi”.

Historiakiista on kuitenkin vain yksi osa suurempaa muutosta.

Ukrainan kansannousuarmeijan UPA:n punamusta lippu roikkui Ukrainan lipun rinnalla Lvivissä keväällä 2026. ZumaWire / MVPHOTOS

Neljä vuotta vuoden 2022 poikkeuksellisen solidaarisuuden jälkeen Puolan yleinen asenneilmasto ukrainalaisia kohtaan on Laineen mukaan muuttunut.

– Vastareaktio tuli rajumpana ja aikaisemmin kuin olisin odottanut. Ukrainalaisvastaisuus on valitettavasti kasvanut nopeasti. Myös vastustus Ukrainan sotilaallista tukea ja EU-jäsenyyttä vastaan on kasvanut.

Puolan poliisi vastaanotti tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 180 ilmoitusta ukrainalaisiin kohdistuneista epäillyistä viharikoksista. Määrä kasvoi yli 30 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Viime kuukausina julkisuuteen on noussut useita tapauksia, joissa ukrainalaisia on pahoinpidelty tai uhkailtu heidän kansallisuutensa vuoksi.

Laine kertoo nähneensä saman kehityksen.

– Siellä on ollut vihapuhetta ukrainalaisia vastaan. Viime aikoina on ollut myös fyysisiä hyökkäyksiä ukrainaa puhuvia ihmisiä vastaan, jopa nuoria ja lapsia vastaan.

Miten vuoden 2022 poikkeuksellisesta solidaarisuudesta päädyttiin tähän?

Laineen mukaan yhtä selitystä ei ole.

Puolassa on lähes täystyöllisyys, ja maan talous tarvitsee ukrainalaisia työntekijöitä. Hänen mukaansa ukrainalaiset tuottavat Puolan julkiselle taloudelle enemmän kuin saavat erilaisina tukina.

Silti ukrainalaisista on tullut syntipukkeja arkisille ongelmille.

– Jos et saa asuntoa, niin se johtuu siitä, kun ukrainalaiset pääsevät sinun ohitsesi asuntojonossa, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, Laine kuvailee.

Sama koskee hänen mukaansa esimerkiksi päiväkoti- ja koulupaikkoja. Vääriä väitteitä ukrainalaisten saamista etuoikeuksista on levitetty myös disinformaation avulla.

– Kun se henki pääsee pullosta, sitä on hirveän vaikea sitten faktoillakaan torjua.

Kyse ei Laineen mukaan ole kuitenkaan vain tavallisten puolalaisten asenteista. Poliitikot ovat havainneet Ukraina-kriittisyyden tuovan ääniä.

– Kyllähän jo edellisessä vaalikamppailussa myös liberaalimmat puolueet käyttivät sitä, koska koettiin, että sillä voidaan voittaa ääniä.

Puolassa mielenosoittajat kantoivat ”tämä ei ole meidän sotamme” -kylttiä Volynian joukkomurhaa muistavassa mielenilmauksessa heinäkuussa 2024. ZumaWire / MVPHOTOS

Laine kuvaa itseään ruokkivaa kehää. Poliitikot seuraavat äänestäjien mielialoja ja koventavat puheitaan, mutta poliitikkojen Ukraina-retoriikka vaikuttaa puolestaan ihmisten asenteisiin.

– Poliitikot ajattelevat, sitä millä he voittavat seuraavat vaalit. Poliitikkojen negatiivinen retoriikka taas vaikuttaa ihmisten ajatteluun.

Ukrainan vastaisessa poliittisessa keskustelussa hyödynnetään myös maiden vaikeaa historiaa.

Huta Penjatskan kylässä Lvivin alueella kaivettiin kesällä 2026 esiin toisen maailmansodan aikaisia joukkohautoja. ZumaWire / MVPHOTOS

– Se on helppoa, koska Volynian joukkomurhat koskettavat Puolassa edelleen monia sukuja ja vetoavat voimakkaasti kansallistunteeseen.

Kiista ei myöskään rajoitu enää maiden kahdenvälisiin suhteisiin. Puolalaispoliitikot ovat kytkeneet Ukrainan historiapolitiikan maan tavoitteeseen päästä Euroopan unionin jäseneksi.

Laine suhtautuu koviin puheisiin kuitenkin varauksella.

– Poliitikot sanovat välillä asioita, jotka ne sitten toivottavasti joskus unohtavat.

Puolan strateginen etu vetää Laineen mukaan lopulta toiseen suuntaan. Maa on perinteisesti kannattanut EU:n laajentumista, koska sille on eduksi, että sen itäiset naapurit ovat mahdollisimman vakaita, vauraita ja Eurooppaan suuntautuneita.

– Ukrainan EU-jäsenyys ei ole helppo asia, mutta toivottavasti se ei kaadu historiakysymyksiin.

Puola on myös Ukrainalle korvaamaton portti länteen. Sodan aikana sen kautta on kulkenut niin sotilaallista kuin humanitaarista apua, ja Laine arvioi Puolan merkityksen jatkuvan aikanaan Ukrainan jälleenrakennuksessa.

Kaikista ristiriidoista huolimatta Puolalla on siis erittäin painava syy pitää suhteensa Ukrainaan kunnossa: oma turvallisuutensa.

– Meille kaikille on hirveän tärkeää, että Ukraina pysyy Eurooppa-mielisenä. Onneksi on selvää, että he ovat valintansa tehneet. Ukrainalaiset ovat jo yli neljä vuotta taistelleet verissä päin siitä, että saavat pysyä osana Eurooppaa eivätkä joudu Venäjän vaikutuspiiriin.