Andrus Värnikiä, 48, on kutsuttu Viron Matti Nykäseksi.
Keihäänheiton vuoden 2005 maailmanmestari Andrus Värnik on toipuva alkoholisti. EPA / AOP
– Andrus Värnikille tuli paniikkihäiriö vuosien 2005–06 aikana. Hän alkoi lääkitä sitä ottamalla viinapaukkuja. Siitä se kierre lähti.
Niin muistelee Viron keihässankarin entinen manageri Aivar Karotamm.
Värnik voitti keihäänheiton MM-hopeaa 2003 Pariisissa ja kultaa Helsingissä kaksi vuotta myöhemmin.
Melko pian maailmanmestaruuden jälkeen alkoi rankka alamäki.
– Hän joi kymmenen vuotta, Karotamm kuvailee.
Värnik kertoi viime vuonna julkaistussa dokumenttielokuvassa, että vuonna 2009 hän kippasi usean kuukauden ajan joka päivä litran vodkapullon kurkustaan alas.
– Jälkikäteen ajateltuna se oli aika julmaa: join 30 litraa vodkaa kuukaudessa, Värnik kommentoi.
– Silloin minulle tuli masennus, suru ja muut asiat. Se oli kamalaa, koska olin koko ajan humalassa ja halusin aina humaltua lisää, hän kertoi.
Värnikiä kutsuttiin etelänaapurin mediassa Viron Matti Nykäseksi.
Kaikki meni
Iltalehti tapasi Andrus Värnikin entisen managerin Aivar Karotammin (kuvassa) torstaina Tuusulassa. Santtu Silvennoinen
Urheilumenestyksestä palkitaan Virossa hyvin avokätisesti. Värnik tienasi kahdesta MM-mitalistaan yhteensä satojentuhansien eurojen omaisuuden.
– Kaikki meni, Karotamm paljastaa.
Värnik joutui muun muassa myymään rahapulassaan hulppean talonsa Tallinnasta. Vuonna 2010 hän kärähti ratista kotimaassaan.
2010-luvun alkupuoliskolla virolainen työskenteli Suomessa rakennusmiehenä, kunnes sai lähtöpassit käytettyään viinaa työaikana.
Saturaatiopiste
Andrus Värnik kilpaili vuonna 2006 Tampereella. Jo tuolloin hänellä oli ongelmia alkoholin kanssa. Kari Kuukka
Saturaatiopiste tapahtui vuonna 2014, kun mies sai kahden vuoden ja kuukauden ehdollisen vankeustuomion toistuvista pahoinpitelyistä. Uhrina oli entinen naisystävä.
Tuomioon sisältyi pakkohoitokeinona terapiaistunnot. Lisäksi Värnik määrättiin päihteettömään elämään, sillä muuten tuomio muuttuu ehdottomaksi.
– Andrus on ollut nyt kymmenkunta vuotta raittiina, Karotamm tietää.
Terapiaistunnot ja katkaisuhoito auttoivat.
– Jossain määrin jokainen päivä on kamppailua. Mutta en taistele hermostuneesti. Pysyn valmiina ja positiivisena. Vaikka olisin hetken surullinen, suru menee ohi. On erittäin tärkeää nauttia jokaisesta hetkestä ja jokaisesta päivästä, Värnik toteaa dokumentissa.
Keihäsmies muutti viime vuosikymmenellä asumaan äitinsä kanssa lapsuudenkotiinsa Etelä-Viron Antslaan.
Hän on viime vuosina ollut mukana paikallisessa yleisurheiluvalmennuksessa.
– Joku sanoo, ettei Andrus ole normaali ihminen. Minä sanon, ettei yksilölajin absoluuttinen huippu-urheilija voi olla ihan normaali tapaus, managerin töitä 1980-luvun lopusta lähtien tehnyt Karotamm naurahtaa.
Pitkämäki pehmeni
Karotamm myötävaikutti vahvasti, että Värnikistä tuli keihäsmestari.
– Sanoin 2000-luvun alussa Andrukselle, että sinulla on ihan hyvä valmentaja, mutta olette jämähtäneet 80 metriin. Valmentajallasi ei ole eväitä auttaa sinua pidemmälle.
Uudeksi luotsiksi tuli maineikas virolaisluotsi Heino Puuste.
– Andrus teki viimeisellä mahdollisella hetkellä MM-rajan ja pääsi vuonna 2003 Pariisin. Vuotta myöhemmin hän olisi ollut kultamitalikunnossa Ateenan olympialaisissa, mutta kolme viikkoa ennen kisoja tullut nilkkavamma pilasi paljon.
Vuoden 2005 MM-kulta oli pedattu Tero Pitkämäelle, mutta suomalainen jäi sateisella Olympiastadionilla neljänneksi (81,27). Värnikin kultaheitto kantoi 87,17 metriä.
– Sanoin ennen kilpailua, että Pitkämäki häviää, koska paine on liian kova, Karotamm paljastaa.