Kun Tarja Meristö ennusti, että Neuvostoliitto voi hajota, yritysjohtajat nauroivat. Oikeaan osuminen opetti, että hullultakin tuntuvista ajatuksista kannattaa pitää kiinni.
Lue tiivistelmä
Tarja Meristö on yritysfuturologi, joka auttaa yrityksiä varautumaan tulevaisuuteen erilaisten skenaarioiden avulla.
Tarja on ollut oikeassa esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamisesta, mutta kaikkea hänkään ei osaa ennustaa. Varsinkin Donald Trump on ällistyttänyt häntä.
Tarja on virallisesti eläkkeellä, mutta konsultoi yhä viikoittain organisaatioita yritysfuturologina. ”Ei omasta itsestään voi jäädä eläkkeelle. Tämä on elämäntapa”, hän sanoo.
Oli syysaamu Espoossa. Tarja Meristö seisoi fläppitaulun edessä Suomen suurimpiin kuuluvan metalliyhtiön neuvotteluhuoneessa. Hän esitteli johtajille näkymiä tulevaisuudesta.
Huoneessa hymähdettiin. Tarjan käskettiin viivata yli vaihtoehto, jossa yhtiön tärkeä markkina Yhdysvallat joutuisi vakavan hyökkäyksen kohteeksi.
– Heittivät, että ei me tuollaiseen maailmojen sotaan uskota, Meristö muistaa.
– Olin viisastunut aiemmasta enkä suostunut. Sanoin, että laitetaan tähän vaikka punainen merkki. Skenaariota kohdellaan epätodennäköisenä, mutta silti varaudutaan.
Hän oli parikymmentä vuotta sitten seissyt posket punoittaen samantapaisessa tilanteessa valtionyhtiöiden hankkeessa. Silloin huoneellinen nimekkäitä yritysjohtajia nauroi Tarjan skenaariolle, jonka mukaan Neuvostoliitto hajoaisi.
Tarja oli silloin nuori nainen miesvaltaisessa, hierarkkisessa yritysmaailmassa, ja hän antoi asian olla. Viidessä vuodessa Neuvostoliitto hajosi, ja vain harva idänkaupasta riippuvainen valtionyhtiö oli valmistautunut.
Tällä kertaa Tarja pysyi topakkana. Hän puolusti metalliyhtiölle arviotaan Yhdysvalloista.
– Uhka pitää huomioida, koska toteutuessaan sen seuraukset ovat niin merkittäviä. Ainakin on ymmärrettävä, että otetaan tietoinen riski.
Palaverin jälkeen Tarja nousi taksiin. Taksikuski kommentoi, että Pentagonissa palaa.
– Sanoin, että älä pelleile. Varmasti joku oli käskenyt kuskin väittää näin, kun olin henkeen ja vereen puolustanut skenaariota.
Taksikuski laittoi radiota kovemmalle. Oli syyskuun 11. päivä vuonna 2001. Kaksoistornit olivat tulessa.
– Soitin takaisin ja käskin ottaa punaisen merkin skenaariosta pois. Se toteutui jo.
Tarjan älynväläys toi hänelle kokonaisen uran. Kuva: Suvi Laine
Luo tulevaisuus, jonka haluat
Tarja Meristö on ammatiltaan yritysfuturologi. Hän vetää yrityksissä työpajoja toimialojen tulevista käänteistä.
Oikeassa oleminen Yhdysvalloista ja Neuvostoliitosta toi hänelle johtajien silmissä mainetta. Ammattiylpeyttä tilanteet eivät silti hivelleet.
– Ei riitä, vaikka olisin miten hienosti kuvannut tulevaisuuden. Jos skenaario ei saa yrityksiä varautumaan ja keksimään uusia ratkaisuja, koen epäonnistuneeni.
Pitää vain kehittää työkaluja, joilla saa teollisuusyritysten ukot kuuntelemaan.
Yritysfuturologi ei povaa firmalle kohtaloa, vaan yritys rakentaa tulevaisuutensa itse.
– Jokainen on luomassa tulevaa, oli sitten tällainen yksittäinen tätihenkilö tai valtava yritys. Pienistä pisaroista syntyi Coloradon kanjonikin, hän kuittaa.
– Silloin olen onnistunut, kun skenaarioiden vuoksi on tehty jotain eikä jääty vain odottamaan, mikä olisi luontaista reagoimista.
Tulokset voivat olla pieniä mutta silti tilaajilleen tärkeitä askeleita. Esimerkiksi aikakauslehtialalla havahduttiin aikanaan skenaarioiden avulla siihen, että lehtiä kannattaisi suunnata eri ikäryhmille. Ikäihmisille tarkoitettu lehti lunasti myöhemmin paikkansa.
Aina Tarja ei osu oikeaan. Vallan heilahtelu maailmassa on arvaamaton jokerikortti, joka voi muuttaa markkinat yhdessä yössä. Varsinkin Donald Trump on ällistyttänyt häntä.
– En olisi uskonut, että Nato-maa alkaisi vaatia toisen Nato-maan alueita itselleen.
Huuhaa alkoi kelvata
Kauppatieteellisen koulutuksen saanut Tarja aloitti 1970-luvulla, jolloin skenaarioita pidettiin lähinnä mielenkiintoisina tarinoina. Niillä ei nähty olevan kosketusta tavalliseen elämään.
– Minulle tuli älynväläys, että yrityksissä pitää luoda toimintaa niiden pohjalta.
Niinpä Tarja loi Suomeen uuden ammatin: yritysfuturologin. Hän keksi nimikkeen työskennellessään Rautaruukilla. Myöhemmin hän väitteli skenaariotyöskentelystä yrityksen johtamisessa.
Akateemisten kollegojen mielestä Tarja haksahti huuhaahan. Katu-uskottavuutta hänelle kuitenkin kertyi, kun yhä useampi hänen villeistä skenaarioistaan toteutui.
– Esimerkiksi 1990-luvun pankkikriisissä kaavailin, että pankit tulevat ylittämään valtioiden rajat. Pidettiin ihan uskomattomana, että suomalainen voisi olla ulkomaisen pankin asiakas. Nyt globaalit pankit ovat arkea, hän sanoo.
On uskallettava leikkiä sillä, mikä kaikki voisi olla mahdollista.
– Neuvostoliiton hajoaminen opetti, että hulluiltakin tuntuvista ajatuksista täytyy pitää kiinni. Pitää vain kehittää työkaluja, joilla saa teollisuusyritysten ukot kuuntelemaan.
Tätä varten hän kehitti esimerkiksi PESTE-analyysin. Tulevaa katsotaan Politiikan, Ekonomian, Sosiaalisten tekijöiden, Teknologian ja Ekologian kannalta, kuin näyttämön valot suunnattaisiin eri kohtiin.
Meristön myötä skenaarioajattelusta tuli firmoille tavallista. Nykyään siihen koulutetaan oppilaitoksissa.
”Nuorille pitäisi toitottaa mahdollisuuksia eikä kauhistella sitä, miten nyt ei ole kesätöitä eikä muutakaan toivoa”, Tarja sanoo. Itse hän päätyi ammattiinsa havahduttuaan nuorena ympäristöuhkiin. Kuva: Suvi Laine
Leiki ja irrottele
Kun Tarja laatii skenaarioita yritysten johdon ja työntekijöiden kanssa, hän ohjaa heitä tekemään ensin jotain luovaa.
Rakennetaan palikoilla. Piirretään. Pelataan korteilla. Puetaan kirjaimellisesti ruusunpunaiset tai Trumpille sopivat silmälasit.
– Nämä saavat ihmiset hymyilemään. Silloin nousee ei-niin-harkittuja-mielleyhtymiä, joissa on tärkeitä tulevaisuuden siemeniä. Tärkein tehtäväni on saada ihmisiä heittelemään ilmoille uusia kehityskulkuja, Tarja avaa.
Hän pitää itseään pohjimmiltaan taiteilijana.
– Tiede analysoi sitä, mikä on jo verifioitu ja todennettu. Eihän tulevaisuus ole koskaan sellaista. On uskallettava leikkiä sillä, mikä kaikki voisi olla mahdollista.
Työpajassa pallotellaan esimerkiksi ajatusta, että öljyhanat Lähi-idästä katkeavat kokonaan. Irrottelun jälkeen on tarkkojen laskelmien vuoro. Lopuksi muutetaan maailmaa tai ainakin yrityksen toimintaa.
Tulot heittelehtivät
Tarjan työpäivä alkaa tavallisesti matkalla kotoa Paraisilta asiakkaan luo. Useimmat asiakkaista sijaitsevat pääkaupunkiseudulla tai ulkomailla.
– Nautin siitä, miten matkustaessa ehtii ajatella ja lukea. Bussissa virkkaan ja katselen maisemia.
Asiakkaan luona hän kokee olevansa osallistava estraditaiteilija. Palavereissa on saatava ihmiset innostumaan ja bongattava viestit rivien väleistä.
Konsultoimisen lisäksi Tarja on työskennellyt organisaatioiden sisällä. Hän aloitti uransa Partekissa, joka oli skenaarioajattelussa edelläkävijä.
Yritysfuturologin palkkataso on vaihdellut rajusti. Korkeakouluissa Tarja saattoi tienata 1 600 euroa kuussa. Konsulttina luvun perässä oli parhaimmillaan toinen nolla. Joskus hän tekee töitä myös ilmaiseksi.
Ei kannata istua odottamassa, että taivas putoaa niskaan tai joku muu pelastaa.
Hän on mennyt rahasta piittaamatta sinne, mihin on tuntenut intohimoa. Nyt hän on eläkkeellä viidettä vuotta, mutta konsultoi yhä viikoittain organisaatioita.
– Ei omasta itsestään voi jäädä eläkkeelle. Tämä on elämäntapa. Katson kaikkea ympärilläni futurologin silmin.
Hän käy myös hoitamassa hautoja pitkin Varsinais-Suomea, auttaa heikkokuntoisia läheisiä ja opiskelee kiinaa. Hän harrastaa avantouintia ja teki naapurinsa kanssa villin kalan keittokirjan.
Bisnestä maailman pelastamisella
Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää monien mielestä uhkaavalta. Taivaanrannassa odottaa kauhunäkyjä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta Venäjän arvaamattomuuteen sekä siihen, että tekoäly syö oman työpaikan.
Tarja kommentoi, että lyhyellä perspektiivillä ei ole ihme, että ihminen ahdistuu. Tiedossa olevat huolet tuntuvat ylittämättömiltä.
Hän neuvoo katsomaan ajassa eteenpäin yhtä pitkälle kuin on nähtävissä taaksepäin. Silloin huomaa, miten nopeasti valtavat muutokset ovat mahdollisia. Joku ne muutokset tekee.
– Ei kannata istua odottamassa, että taivas putoaa niskaan tai joku muu pelastaa. Lisäksi pelot menettävät tabuluonteensa, kun niillä leikkii. Valitse haluamasi tulevaisuus ja sitten keksi keinoja siihen pääsemiseksi.
Hän itse päätyi ammattiinsa havahduttuaan nuorena ympäristöuhkiin. Hän sujautti rippikoulussa Kasvun rajat -raportin katekismuksen kansipahveihin ja ahmi sitä.
– Siitä saakka olen ollut varma, että maailman pelastamisesta kannattaa tehdä bisnes.
Aluksi hän pettyi muutoksen hitauteen. Nykyään näyttää innostavammalta. Globe Hopen kaltaiset edelläkävijät vainusivat, millaisia markkinoita löytyy kiertotaloudesta.
Moni keskittyy Tarjan mielestä liikaa siihen, että kunhan ei enää enempää tuhottaisi luontoa.
– On löydettävä innostavia ratkaisuja, joilla korjata syntyneitä vaurioita. On ajateltava hiilijalan lisäksi hiilikädenjälkeä.
Tarja Meristö
Yritysfuturologi syntyi vuonna 1957 ja väitteli kauppatieteen tohtoriksi vuonna 1991.
Laatinut yrityksille tulevaisuusnäkemyksiä ja työskennellyt myös esimerkiksi Åbo Akademissa ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajana.
virallisesti eläkkeellä, mutta tekee yhä töitä. Uusi kirja: Sokea kana – Yritysfuturologia löytää tulevaisuuden jyvät.
Kotoisin Paimiosta, asuu Paraisilla. Perheeseen kuuluu puoliso ja aikuinen tytär.