Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen uuteen johtajaan Riikka Åbergiin kohdistuu paljon odotuksia.
Heinäkuun lopussa pestiinsä astunut Åberg palkattiin uudistamaan organisaatiota, joka viime kevättalvella nousi otsikoihin.
Keski-Uusimaa kertoi tuolloin toiminnan kriisiytyneen; ympäristöluvat olivat ruuhkautuneet ja hitaus turhautti jäsenkuntia ja liike-elämää. Pian saatiin lukea salamaerosta, kun edellinen johtaja yllättäen ”jätti tehtävänsä”.
Åberg näkee, että ympäristökeskuksen suurin haaste tällä hetkellä on luottamuksen rakentaminen niin ympäristökeskuksen sisällä kuin myös ulospäin asiakkaille ja kuntiin päin.
–Tilanne on mielestäni nyt oikein hyvä verrattuna siihen mitä silloin keväällä tästä käytiin julkista keskustelua. Minut on otettu hyvin vastaan ja ympäristökeskuksessa on jo alettu kehittää ympäristölupahakuprosessia. Esimerkiksi tehtäväjakoa on uudistettu ja on rauhoitettu tilannetta, vastaa Åberg, jonka mukaan on varmasti ollut henkilöstöllekin raskasta olla julkisen kritiikin kohteena.
Julkinen kritiikki on kohdistunut nimenomaan ympäristölupiin. Hän muistuttaa, että ympäristökeskuksen toiminta on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus: tehtäviä ja asiantuntijoita niitä hoitamassa on paljon. Henkilökuntaa ympäristökeskuksessa on kaikkiaan viisikymmentä.
Ympäristökeskus hoitaa viiden kunnan alueella elintarvikevalvontaa, eläinlääkintähuoltoa, terveydensuojelua ja ympäristönsuojelua. Jäsenkuntia ovat Tuusula, Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Mäntsälä.
Miten Åberg aikoo rakentaa luottamusta ympäristökeskuksen ja jäsenkuntien välille?
– Ensin täytyy saada kuntien kanssa käyntiin aktiivinen vuoropuhelu. Sitä siellä jo on, mutta sitä pitää vielä kehittää vielä aktiivisemmaksi, vastaa Åberg ja jatkaa:
– Vuoropuheluun kuuluu avoimia keskusteluja siitä, mitä toiveita kullakin on ja mitkä viranomaistoiminnan mahdollisuudet ovat. Pitää kertoa perusteista, siitä mitä mahdollisia reunaehtoja tulee lainsäädännöstä. Kertoa miksi jokin asia on näin ja miten prosessi menee.
Jokainen kunta haluaa kasvua ja ehkä vielä nopeaa kasvua. Missä tilanteessa Åberg olisi valmis sanomaan kunnille ei?
Hän pohtii, että ehkä suoran ein sanominen ei ole ympäristökeskuksen tehtävä.
– Ympäristöviranomaisen tehtävä ei ole rajoittaa tai hidastaa hankkeita vaan toimia lainsäädännön mukaisena viranomaisena, mutta väistämättä voi tulla tilanteita, joissa kunta tai yksityinen luvanhaltija on ympäristökeskuksen päätöksen kanssa eri mieltä, siihen on silloin muutoksenhakumahdollisuus hallinto-oikeudelta.
Keski-Uusimaa kertoi keväällä, että kunnilla on kilpailua ja kovia tavoitteita. Kaikki haluavat olla elinvoimaisia. Åberg ei ole kuitenkaan kuullut, että ympäristökeskukseen varsinaisesti kohdistuisi kunnista tulevaa painostusta.
– Toki viranomaistoimintaan voi aina liittyä toivetta siitä, että jonkun asiat käsitellään ensin tai voi olla toiveita joustamisesta, mitä ei ole mahdollista välttämättä tehdä, kun lainsäädäntö on meillä se ohjaava tekijä.
Hän lisää, että samantyyppisten lupien kanssa on jo tehty työnjaollisia ratkaisuja, joten hän uskoo, että asiat ovat jo sujuvoituneet.
Åbergilla on takanaan pitkä työura Helsingin ympäristöpalveluissa, missä hän on toiminut elintarviketurvallisuusyksikön päällikkönä.
– Edellinen työhän oli tosi mielenkiintoista. Pääkaupunkiseudulla aina sattuu ja tapahtuu jotain uutta. Se miksi hain Keski-Uudellemaalle liittyy varmasti ikään ja elämänkokemukseen. Tuli tietyllä tavalla ajatus siitä, että voisiko sitä vielä kokeilla jotain muuta.
Keski-Uudenmaan kunnat eivät ole hänelle entuudestaan kovin tuttuja. Helsingin kaupungilla hän oli ympäristöpalveluissa hyvin samanlaisessa ja samankokoisessa organisaatiossa kuin täällä. Uudessa pestissä on kuitenkin entistä laajemmat vastuut.
– Tähän tehtävään en tullut minkään alan asiantuntijana vaan nimenomaan johtajana.
Jäsenkunnat hän kertoo tuntevansa lähinnä yksittäisten vierailujen kautta: Tuusulassa on tullut käytyä kursseilla ja kulttuuriympäristö on tullut tutuksi. Mäntsälässä hän on puolestaan suorittanut aikoinaan suureläinharjoittelua silloisella Hautjärven klinikalla.
– Keski-Uudenmaan alue on monimuotoinen, on kaupunkimaista ympäristöä, erityisesti Kerava ja Järvenpää ovat kaupunkimaisia. Sitten on maaseutumaisemmat kunnat Tuusula, Nurmijärvi ja Mäntsälä, mikä tarkoittaa hyvin erilaisia lupa- ja valvontatarpeita.
– Kaikilla kunnilla on kyllä kaikkia lupia, mutta esimerkiksi Mäntsälässä saattaa olla enemmän ympäristöpuolen lupa-asioita suhteessa väkimäärään, kun on laaja kunta.
Maa-ainesluvat on sellaisia, mitä Åbergin mukaan ei Helsingissä juuri ole ollut.
Åberg palkattiin nimenomaan organisaation uudistajaksi. Mitä hän aikoo ympäristökeskuksessa muuttaa?
– En varmasti ensin tee mitään hirveän radikaaleja muutoksia, mutta työurallani olen tehnyt paljon asiakkuuksien hallintaa ja kehittämistä. Pyrin työssäni sujuvaan viranomaistoimintaan, työhyvinvointiin ja henkilöstön osaamisen systemaattiseen kehittämiseen.
Hän on perehtynyt Lean-filosofiaan tai -toimintatapaan, jolla voidaan kehittää prosesseja: karsia turhia vaiheita ja päällekkäistä työtä, jolloin työ virtaviivaistuu.
Millaisia muutoksia henkilöstö voi odottaa?
Tähän Åberg vastaa toivovansa, että luottamus palautuisi ja se näkyisi työhyvinvoinnissa. Tuusulan tarkastuslautakuntakin huomioi tarkastuskertomuksessaan viimeksi henkilöstön vaihtuvuuden. Åberg ei pidä tätä kuitenkaan hälyttävänä.
– Vaihtuvuutta on ollut jonkin verran, mutta osa liittyy ihan normaalivaihtuvuuteen, esimerkiksi uralla etenemisiin ja muuttoihin. En pidä tilannetta huolestuttavana tällä hetkellä.
Tällä hetkellä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus istuu fyysisesti vielä Hyrylänkatu 8:ssa. Syksyn aikana on edessä muutto uuteen Särmä-palvelukeskukseen, jonne avautuu myös Prisma.
– Särmään muutto on iso asia. Vaikka se voi tuntua, että muutto kuin muutto, niin kyllä se on myös vaativa asia ja iso mahdollisuus, kun koko ympäristökeskus muuttaa, Åberg pohtii.
Muutto ehkä tuo ympäristökeskusta tutummaksi tuusulalaisille. Nykyisestä toimipaikasta S-marketin naapurissa ei kovinkaan moni ole tietoinen.
Ylipäätään ympäristökeskus on aika suurelle yleisölle aika vähän tunnettu. Yksittäiset lupa-asiat nousevat aika ajoin tapetille, mutta työn monipuolisuus ei näy.
Niin, mitä tavalliselle kuntalaisille päin näkyy?
–Ympäristölupaprosessit ei ehkä niin suoraan näy, ellei sitten satu asumaan jollain tietyllä alueella, jonne lupa on vireillä, mutta jokainen meistä syö ruokaa ja juo vettä. Talousveden laatu näkyy.
– Samoin esimerkiksi elintarvikelaadun Oiva-tuloksista näkee millainen taso on vaikkapa omassa lähikaupassa. Ja uimavesitulokset kesällä, sehän on meidän hittituote. Myös uimahallien vettä tutkitaan ympäristökeskuksessa. Eläinlääkäripalvelut näkyvät myös suoraan kuntalaisille, Åberg luettelee.
Jutuntekoviikolla Åberg oli lähdössä tapaamaan ympäristölautakunnan puheenjohtajaa Merja Vikman-Kanervaa (kok.) Mäntsälään.
Åberg aikoo käydä pikimmiten ensikierroksilla myös kunnissa.
Kun viiden vuoden päästä katsot taaksepäin, mikä on se yksi asia, jonka haluat ihmisten sanovan Riikka Åbergin muuttaneen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa?
– Toiminta on viiden vuoden päästä asiakaslähtöistä ja sujuvaa ja että meillä on hyvä olla töissä, Åberg vastaa.
Lopuksi: aiotko muuttaa Tuusulaan?
– Se on hyvä kysymys. Ollaan asuttu kerrostalossa hyvin pitkään. Mies aina katsoo omakotitaloja niin voi sanoa, että asia on mietinnässä, Åberg nauraa.
Tuusulaan muuttaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto. Asia on mietinnässä.