- Eläinsuojeluyhdistysten adoptioprosessi on tarkka, koska sillä halutaan varmistaa, että koira saa lopullisen kodin. Uuden kodin on täytettävä lukuisia ehtoja.
- Reilusti yli 20 villakoiraa otettiin kesäkuussa huostaan Päijät-Hämeessä. Koirat olivat huonossa kunnossa, mutta nyt lähes kaikki ovat löytäneet uudet kodit.
- Koirien huostaanottojen määrä Suomessa on tuplaantunut viime vuosina.
- Kaikkiaan SEY:n jäsenyhdistyksille tuli viime vuonna noin 700 koiraa, joista puolet on viranomaisten päätöksellä huostaanotettuja.
Papu-koira kipittää tarmokkaasti uuden kodin portaita ylös ja alas lelu suussaan. Adoptiopaperit allekirjoitettiin juuri, ja pieni musta villakoira sai virallisesti uuden kodin Orimattilan Pennalasta.
Kuusivuotias Papu on yksi niistä yli kahdestakymmenestä villakoirasta, jotka Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys otti huostaan kesäkuussa.
Huostaanotetut villakoirat olivat huonossa kunnossa. Osa koirista pystyi tuskin kävelemään, koska niiden turkki oli niin takkuuntunut.

Eläinsuojeluyhdistysten adoptioprosessi vaihtelee tapauskohtaisesti. Papulla kaikki sujui joustavammin, sillä sen uusi koti on entuudestaan tuttu eräälle yhdistyksen vapaaehtoisista.
Normaalisti prosessiin kuuluu kotikäyntejä ja tarkat haastattelut.
Kuvissa alla Papun turkki kesäkuussa, kun se tuli yhdistykselle ja nyt.

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu
Adoption vahvistaminen on Sini Salmenniemi-Kupariselle vapaaehtoistyön parhaita hetkiä. Hän vastaa koirista Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksessä.
– On ihan huippufiilis, kun eläimet saavat uudet kodit. Näkee kuinka onnellisia eläimet on, ja kuinka uudet omistajat rakastavat niitä.
Huostaanotettujen koirien määrä tuplaantui
Viimeisten parin kolmen vuoden aikana Suomessa on huostaanotettu kaksi kertaa enemmän koiria kuin aiemmin.
Kaikkiaan SEY:n jäsenyhdistyksille tuli viime vuonna noin 700 koiraa, joista puolet on viranomaisten päätöksellä huostaanotettuja.
”On ihan huippufiilis, kun eläimet saavat uudet kodit. Näkee kuinka onnellisia eläimet on, ja kuinka uudet omistajat rakastavat niitä.
Sini Salmenniemi-Kuparinen
Päijät-Hämeessä yhdistykselle on tullut tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä 86 uutta kotia etsivää koiraa. Koteja on löytynyt hyvin, uutta omistajaa etsii nyt kuusi koiraa.
Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle Hesylle on tänä vuonna tullut 58 koiraa, joista 50 on ollut viranomaisen huostaanottamia tai takavarikoimia ja kahdeksan löytökoiria. Kotia etsiviä koiria yhdistyksellä on neljä.

Avaa kuvien katselu
Papu nukkuu Tiina Vaittisen jaloissa, kun adoptiopapereita allekirjoitetaan. Se on hyvin leimaantunut uusiin omistajiin. Kuva: Johanna Talasterä / Yle”Kuin se olisi aina ollut meillä”
Papun uusi koti on omakotitalossa Tiina ja Timo Vaittisen luona. Pariskunnalla on pitkä kokemus koirista.
Pikkuruinen koira seuraa kotona tiiviisti kuin varjo Tiina Vaittisen kantapäillä.
– Papu sopeutui heti. Ihan kuin se olisi aina ollut meillä. Se on tosi reipas ja iloinen koira, sanoo Timo Vaittinen.

Avaa kuvien katselu
Papu on ollut kotikokeilussa Vaittisilla pari kuukautta. Perheessä on myös 16-vuotias villakoiran ja pumin sekoitus Pote, joka on Timon sylissä. Kuva: Johanna Talasterä / YleMiksi kodilta vaaditaan paljon?
Ihmiset ovat somessa kommentoineet eläinsuojeluyhdistysten adoptioprosessia jopa liian vaativaksi.
Sini Salmenniemi-Kuparinen tunnistaa ihmisten antaman palautteen, että aina koiraa ei tahdo saada, vaikka hakijan omasta mielestä olisi tarjolla kokenut koirakoti.
Onkin totta, että koirien adoptointiin liittyvät vaatimukset ovat tiukat. Salmenniemi-Kuparinen perustelee tätä esimerkiksi sillä, että eläin on voinut käydä läpi monta kotia ennen tuloaan eläinsuojeluyhdistykselle.
– Yhdistys pyrkii aina siihen, että seuraava koti olisi se lopullinen koti.

Avaa kuvien katselu
Papu viettää kesäisin aikaa mökillä uuden perheensä kanssa. Se on eloisa poika, joka leikkii mielellään ja on piristänyt perheen vanhempaa koiraa. Kuva: Johanna Talasterä / Yle
Ennen adoptiota yhdistys selvittää tarkkaan kodin olosuhteet. Tärkeimpiä kriteerejä on uuden omistajan kokemus koirista.
Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen mukaan adoptoijan on oltava vähintään 21-vuotias, Hesyllä taas alaikäraja on 18 vuotta.
Päijät-Hämeessä ei ole yläikärajaa, jokainen tapaus arvioidaan erikseen.
Hakijan asumismuoto selvitetään, koska kaikki rodut eivät sovellu kerrostaloon. Kaikki koirat eivät sovi lapsiperheisiin, eivätkä kaikki tule toimeen muiden eläinten kanssa.
– Ja totta kai kysytään, millainen tukiverkko ympärillä on. Löytyykö hoitopaikkoja, jos uusi omistaja lähtee reissuun tai tapahtuu jotain äkillistä, sanoo Salmenniemi-Kuparinen.

Avaa kuvien katselu
”Vaikka eläin olisi koko elämänsä terve, on muun muassa hoidettava hampaita ja pidettävä rokotukset voimassa. Ja ruokinta on tärkeää laskea mukaan kuluihin”, summaa Sini Salmenniemi-Kuparinen. Kuva: Johanna Talasterä / Yle
Yhdistys kysyy myös, onko adoptoijalla varaa huolehtia koiran kuluista
Hyvässä kodissa omistajat tietävät jo ennen koiran saapumista, mitä kyseinen rotu tarvitsee. Miten sen kanssa olisi hyvä harrastaa ja toimia.
Koira tarvitsee rakkautta, säännöllisiä rutiineja ja kärsivällisyyttä uudelta omistajalta
– Etenkin kodinvaihtajan kanssa maltti on valttia. Ei odoteta liian nopeasti asioita, eikä vaadita liikaa liian äkkiä, sanoo Salmenniemi-Kuparinen.
Lähes kaikilla villakoirilla uusi koti
Kesällä somevyöryn nostattaneet villakoirat ovat yhtä lukuun ottamatta kotikokeiluissa. Hakemuksia tuli yli 400. Pienet koirat saavatkin helpoiten uuden kodin.
Norjanharmaa hirvikoira Fiinu odotti uutta kotia Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksellä kuukausia, kunnes onni potkaisi Ylen artikkelin jälkeen. Fiinun (nykyään Liinu) uusi omistaja Axel Apuli kertoo videolla kuulumiset:
Video: Axel Apuli
Villakoirilla on takanaan mittavat hammasremontit, osalla ne jatkuvat yhä. Papu pääsi lopulta aika helpolla, vaikka siltä jouduttiin poistamaan 18 hammasta.
Muutamasta Papun villakoirakaverista on myös jo tehty adoptiopaperit.
– On sellainen kiva tunne, että osui oikeat koirat oikeille ihmisille, sanoo Sini Salmenniemi-Kuparinen.