Video lupaili aivan uudenlaisesta mahdollisuutta rikastua.
Syväväärennöksiä tehdään huomattavia määriä muun muassa julkisuuden henkilöistä. Kuva: Colourbox, MVPhotos
Tekoäly on tehnyt verkkohuijausten tunnistamisesta entistä vaikeampaa. Tämän sai vastikään kokea kantapään kautta suomussalmelainen Mika.
51-vuotias Mika kertoo selanneensa Facebook-etusivuaan tiistaina, kun hänen silmänsä osuivat houkuttelevalta tuntuvaan julkaisuun.
Kyseisessä julkaisussa tarjottiin mahdollisuutta tienata tukuttain rahaa vain videoita katselemalla. Mikan mukaan julkaisussa painotettiin, kuinka paljon videoita hän oli jo tähän mennessä katsonut alustalla.
Hän päätti seurata julkaisun ohjeita ja painaa mukaan liitettyä linkkiä.
– Olen ennenaikaisella eläkkeellä, joten ajattelin, että tuossahan on hyvä niksi tienata rahaa, Mika kertoo.
Linkki ohjasi Mikan ulkoiselle verkkosivulle, josta löytyi seuraava yllätys: video, jossa YouTubesta tuttu sisällöntuottaja ja nyrkkeilijä Jake Paul kertoi vuolaasti tarjolla olevista tienausmahdollisuuksista.
Mikan mukaan videolla näkyvä Paul puhui samoin kuin hänen YouTubeen jakamissaan videoissa. Niin ikään videolla esiintyi näennäisesti myös muita rekrytoituja henkilöitä, jotka kertoivat rikastuneensa videoita katsomalla.
YouTubessa suosiota saanut sisällöntuottaja Jake Paul tunnetaan nykyisin myös nyrkkeilijänä. Kuva: Sonia Moskowitz Gordon/ MV PHOTOS / ZUMA Press
Näin hän seurasi sivuston ohjeita ja syötti sivulle seuraavaksi pankkikorttinsa tiedot liittyäkseen palvelun jäseneksi. Jäsenyyden kerrottiin maksavan 27 dollaria.
Sitten ruutuun ilmestyi viesti, joka kehotti Mikaa olemaan sulkematta sivua.
– Tajusin siinä, että minua oli huijattu. Minua jännitti hirveästi, että onkohan koko tilini tyhjentynyt, Mika kertoo.
Mikan kuvailemien yksityiskohtien perusteella videot olivat todennäköisesti deepfake-teknologialla tehtyjä syväväärennöksiä.
Deepfake-teknologialla pystytään luomaan muun muassa videoita, joissa esiintyvien henkilöiden kasvot, ääni tai puhe voivat näyttämään aidolta, vaikka he eivät olisi todellisuudessa sanoneet videolla kuultuja asioita.
Teknologia soveltuu hyvin esimerkiksi julkisuuden henkilöiden jäljittelyyn, sillä heistä löytyy verkosta pilvin pimein kuva- ja äänimateriaalia, jota voidaan hyödyntää syväväärennösten luomisessa.
Teknologiaa on vuosien saatossa käytetty kyberhuijausten lisäksi myös esimerkiksi valeuutisten levittämiseen. Viime vuonna verkossa kiersi muun muassa videoita tekaistuista Ylen uutislähetyksistä.
Lue lisää: Ylen uutiset ja pääministeri Orpo väärennettiin härskisti – vastenmielinen ilmiö rehottaa
Mika kertoo avanneensa verkkopankkinsa seuraavana aamuna. Tililtä oli siirretty rahaa Mikan maksaman 27 dollarin edestä, mutta tämän isompaa summaa ei ollut tiettävästi viety.
Mika ei ole tapauksen jälkeen ollut yhteydessä pankkiin tai viranomaisiin. Muihin vastaavanlaisiin linkkeihin ja tienaustarjouksiin hän on kuitenkin törmännyt Facebookia selatessaan niitä kuitenkin klikkaamatta.
– Oppii ainakin, että ei sitä nopeaa rahaa voi tienata, hän summaa.
Mika esiintyy jutussa vain etunimellään, mutta hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
FAKTA
Deepfake eli syväväärennös
-
Syväväärennös (deepfake) on aidolta vaikuttavaa kuva-, video- tai äänimateriaalia, joka on tuotettu yhdistelemällä tai muuntamalla olevassa olevaa materiaalia koneoppivan tekoälyn avulla.
-
Deepfakeja käytetään muun muassa kyberrikoksissa sekä valeuutisten ja väärien pornokuvien levittämisessä.
-
Syväväärennöksellä saadaan muun muassa julkisuuden henkilö sanomaan tai tekemään jotain, mitä hän ei oikeasti ole sanonut tai tehnyt.
-
Myös sosiaalisesta mediasta tutut ”face-swapit”, joissa vaihdetaan henkilön kasvot toisiksi, hyödyntävät deepfake-tekniikkaa.
-
Syväväärennösten tekeminen on rikollisille houkutteleva tapa huijata organisaation työntekijöitä, aiheuttaa mainehaittaa ja tuottaa vääriä mielikuvia.
-
Syväväärennöksiä on käytetty myös osana informaatiovaikuttamista esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksiin tai vaaleihin liittyen.
-
Ääntä, kuvaa ja videota syväväärennöksiä varten kerätään usein sosiaalisesta mediasta.
Lähde: Kyberturvallisuuskeskus ja IS