Olen antanut tekoälyn määräillä minua jo pari kuukautta päivittäin. Joka aamu se rakentaa minulle päivittäisen to do -listan, johon se rakentaa minulle päivän ohjelman: tarkastaa Ourasta valmiuteni, uneni laadun, leposykkeen ja muut tärkeät tiedot, kysyy minulta päivän pakolliset menot, tsekkaa eiliset kalorit, aamun painon sekä muut toiveet ja rakentaa sitten päivittäisen ohjelman: mitä teen, miten kuntoilen, miten syön ja miten siivoan kotiani.
Sunnuntaisin se muistuttaa minua maksamaan viikoittaiset laskut ja hoitamaan muut raha-asiat.
Joka viikko keskitymme eri asiaan, tällä viikolla esimerkiksi siihen, miten saan ruokavaliooni lisää kuitua. Se antaa minulle myös ruokavaliosuositukset aamiaiselle, lounaalle ja päivälliselle.
Olen syöttänyt sille liikunta- ja ruokavalioprotokollani, joten se tietää, miten kuntoilen ja syön minäkin päivänä.
Aamulla se lähettää minulle esimerkiksi 10 minuutin venyttelyvideon Youtubesta, päivällä se lähettää minulle päivän yllätysvideon (tänään: How Stories Shape Our Minds – The Science of Storytelling) ja illalla 10 minuutin rentoutusvideon.
Tekoäly lähettää minulle joka aamu koosteen Suomen politiikan tärkeimmistä tapahtumista ja käy esimerkiksi läpi, keitä vieraita ja mitä aiheita on ollut A-studiossa ja muissa politiikan ohjelmissa.
Kotini on siistimpi kuin koskaan, laskuni ovat nykyään aina ajallaan maksettu enkä käytä aikaa turhanpäiväisten rutiinien miettimiseen. Ajattelen tekoälyä ikään kuin henkilökohtaisena sihteerinä, joka helpottaa arjen rutiineja. Ja se helpottaa aivan valtavasti!
Rakensin myös ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvalle nuorelle botin, joka auttaa häntä opiskelemaan kirjoituksiin. Se toimii henkilökohtaisena valmentajana: suunnittelee joka päivälle opiskelun nuoren aikataulun, jaksamisen, toiveiden ja osaamisen mukaan. Se tekee valtavan laajasta koealueesta hallittavan, tenttaa, kyselee ja opettaa tehokkaimmat tavat oppia ja muistaa. Ja nuori kertoo, että botista on valtavasti hyötyä.
Uskon, että jos tekoälyä opitaan käyttämään kouluissa oikein eli kannustavana sparraajana eikä oman ajattelun korvaajana, se voi mullistaa koko koululaitoksen ja nuorten oppimisen.
Samalla uskon, että tekoäly tuhoaa ihmiskunnan vääjäämättä jossain vaiheessa – ellemme sitten ehdi tuhoutua sitä ennen muuten.
OpenAI on nyt julkistanut GPT-6 Astra -tekoälymallin, jota yhtiö kuvaa tähän mennessä kehittyneimmäksi mallikseen. OpenAI julisti juhlallisesti, että Astran julkaisu merkitsee AGI-aikakauden alkua.
AGI eli yleinen tekoäly on itsenäinen ajattelija, joka oppii ja ratkaisee lähes minkä tahansa älyä vaativan ongelman ihmisen tavoin – tai meitä paremmin. Sitä pidetään askeleena kohti singulariteettia eli tilannetta, jossa tekoäly alkaa kehittää itse itseään ja mahdollisesti riistäytyy ihmisen hallinnasta.
Vihreiden Atte Harjanne varoitti hiljattain ihmisiä tekoälystä ja toivoi sille sääntelyä.
Harjanteen mukaan tekoäly voi uhata koko ihmiskunnan olemassaoloa. Kokoomuksen Martin Paasi puolestaan piti ehdotusta naiivina, sillä tekoälyä ei pysty enää säätelemään: joku tekee sitä jossain joka tapauksessa.
Olen samaa mieltä molempien herrojen kanssa. Tekoäly on todellinen uhka, mutta sen pysäyttäminen on jo auttamatta liian myöhäistä. Se etenee vääjäämättä, luonnonvoiman tavoin – ja ihminen on jo nyt menettänyt siitä kontrollin.
Teoreettinen fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking varoitti ihmiskuntaa tekoälystä jo 2014. Hän totesi, että tekoälyn kehittäminen voi merkitä ihmiskunnan loppua.
Jos teknologisesti ylivoimainen alien-sivilisaatio lähettäisi meille viestin, jossa se kertoisi saapuvansa Maapallolle muutaman vuosikymmenen kuluttua, mitä vastaisimme? Toivottaisimmeko sivilisaation tervetulleeksi ja rullaisimmeko sille punaisen maton? Luultavasti emme.
Mutta tällä hetkellä olemme samankaltaisessa tilanteessa tekoälyn kanssa ja kehitämme sitä aktiivisesti koko ajan.
Minä rakastan tekoälyä – ja pelkään sitä valtavasti.
Enkä suinkaan pelkää sitä siksi, että en ymmärtäisi sitä. Pelkään sitä, koska käytän sitä joka päivä ja näen, kuinka valtavan nopeasti se kehittyy koko ajan.
Tekoälyn eksistentiaalisesta riskistä ovat varoittaneet myös muun muassa Bill Gates ja Elon Musk, joka kuvasi tekoälyä ihmiskunnan suurimmaksi riskiksi – sekä esimerkiksi Google DeepMindin, OpenAI:n ja Anthropicin toimitusjohtajat. He vaativat, että tekoälyn aiheuttamaa sukupuuttoon kuolemisen riskiä pitäisi kohdella samalla prioriteetilla kuin muitakin ihmiskunnan uhkia, kuten pandemioita ja ydinsotaa.
Tällä hetkellä siis ihmiset rakentavat omin pienin kätösin omaa, mahdollista maailmanloppuaan ihan vapaaehtoisesti.
Ja tekoälyn kehitys on jo karannut hallitsemattomaksi. Jos Eurooppa yrittää säädellä sitä, USA jatkaa kehitystä. Jos USA yrittää säädellä sitä, tekoälyä kehitetään Kiinassa tai Pohjois-Koreassa.
Joka tapauksessa joku kehittää tekoälyä jossain koko ajan piittaamatta sääntelystä. Ja mitä enemmän sitä säännellään, sitä syvemmälle maan alle ja sitä vaarallisempiin käsiin sen kehitys uhkaa siirtyä.
Ainoakaan valtio ei uskalla yksin pysäyttää kehitystä, sillä samalla se antaisi teknologisen etumatkan kilpailijalleen.
Kyseessä on pirullinen ongelma, johon ei ole ratkaisua.
Ihmiset on koodattu siten, että me tavoittelemme kehitystä ja kasvua – ja tämä pyrkimys on luonteellemme vääjäämätön siinä vaiheessa, kun teknologia sen mahdollistaa.
Itse ajattelen, että ihmiskunta on vain yksi, pakollinen lenkki evoluution ketjussa kohti superälyä. Ehkä meidän tarkoituksemme onkin koko ajan ollut lopulta kehittää ylivoimainen supertekoäly, joka ottaa lopulta maailman haltuunsa.
Ilman ihmisten apua superäly ei olisi koskaan voinut saapua tälle planeetalle. Ehkä jokainen kehitysaskel ihmiskunnan historiassa ja teknologian kehityksessä on ollut vain pakollinen askel kohti singulariteettia.
Niin, ehkä ihmiskunnan suurin saavutus onkin rakentaa olento, joka lopulta korvaa meidät; toivotaan, että se on meitä viisaampi ja parempi.
Sitä odotellessa se muistuttaa minua sunnuntaisin maksamaan laskut.