Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue tähyää menestyksellään jo kauas itäsaksalaisen osavaltion rajojen ulkopuolelle, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Anna Saraste.
Sitten toisen maailmansodan päättymisen Saksassa on järjestetty osavaltiovaalit arviolta 240 kertaa. Tänään Saksi-Anhaltin vaaleissa äärioikeisto äänestettiin suurimmaksi puolueeksi ensimmäisen kerran kansallissosialistien tuhoisan valtakauden jälkeen.
Mille tahansa puolueelle 44,5 prosentin tulos olisi loistava. AfD:lle se on todiste siitä, että historialliset tabut ovat Saksassa lopullisesti murtuneet.
Jo viikkojen ajan Saksan ja maailman katseet ovat kiinnittyneet 2,1 miljoonan asukkaan Saksi-Anhaltiin.
Yli 83 miljoonan asukkaan Saksassa osavaltion merkitys on rajallinen. Silti sen vaalit ovat nousseet symboliksi koko Saksan poliittiselle murrokselle.
Vaalituloksella AfD onnistui enemmän kuin tuplaamaan kannatuksensa Saksi-Anhaltissa sitten viime vaalien. Temppua yritetään seuraavaksi jo kahden viikon päästä Mecklenburg-Etu-Pommerissa.
Muut puolueet kärvistelevät lievästi sanottuna kriisissä. Itse vaalikamppailu kääntyi varsinaisista vaaliteemoista – väestökadosta, heikosta taloustilanteesta ja maahanmuuttopolitiikasta – kysymykseen siitä, voiko äärioikeisto saada valtaa vai ei.
Aktivistit eri puolilta Saksaa matkustivat vaaleja edeltäneinä viikonloppuina Saksi-Anhaltiin. He koputtivat äänestäjien oville ja kehottivat äänestämään taktisesti oikeistoa vastaan.
Oli demokratiafestivaalia, sateenkaarilippuja ja opiskelijoiden mielenosoituksia.
Toisaalla AfD:n kannattajat päristelivät kokoontumisiin vanhoilla itäsaksalaismopoillaan, joivat olutta ja grillasivat makkaraa. Haastatteluissa nuoret miehet kertoivat, etteivät heidän matalat palkkansa riitä enää elämiseen.