Teologian tohtori ja psykologi Ville Mäkipelto on päätoiminen yrittäjä ja tekee Youtube-videoita. Hän on julkaissut neljä tietokirjaa.Sampo Korhonen
Tubettaja Ville Mäkipelto sai tiukan uskonnollisen kasvatuksen. Hän oppi ajattelemaan, että homous on syntiä. Lopulta vaimo auttoi häntä käsittämään, miten sallivaa rakkaus voi olla.
Ensimmäiset muistikuvat seksuaalisuuden heräämisestä liittyvät Anttilan tavaratalon postimyyntikuvastoihin.
”Kun muiden silmä vältti, selailin kuvastojen alusvaatesivuja. Huomasin, että vähäpukeisten mallien katselu kipristeli vatsassa kivalla tavalla. Mutta kun keho alkoi olla liian virittynyt, syyllisyys heräsi ja laitoin kuvat pois. Naisen katseleminen himoiten oli huorintekoa sydämessä, kuten Jeesus vuorisaarnassa opetti.”
Näin teologian tohtori, psykologi, tietotubettaja Ville Mäkipelto, 38, muistelee esiteiniaikojaan.
Ensimmäisen kerran hän uskaltautui masturboimaan vasta lukioikäisenä löydettyään netin visuaalisen maailman.
”Rukoilin kiireesti anteeksiantoa Jumalalta. Ajattelin, että minulta pitäisi repäistä silmä irti.”
Ville kasvoi kolmesta veljeksestä keskimmäisenä ihan tavallisessa perheessä Pietarsaaressa Pohjanmaalla.
”Tai no, tavallisessa ja tavallisessa. Vanhempani erosivat kahdesti. Lapsuuttani varjosti myös yrittäjäisäni alkoholiongelma ja 1990-luvun lama.”
Perhe oli helluntailainen. Vanhemmat olivat vieraantuneet seurakunnan toiminnasta, mutta pojat vietiin pyhäkouluun ja lastenleireille. Isoveljestä tuli Villelle hengellinen esikuva, jonka kanssa hän keskusteli uskonasioista myös kotona.
Maailmankuva piirtyy nuortenilloissa
Helluntaiseurakunta nuorteniltoineen ja muine tilaisuuksineen oli Villelle tärkeä yhteisö, joka tarjosi mielekästä tekemistä musiikki- ja miksaushommista kolehdin keräämiseen ja pyhäkoulun pitämiseen. Seurakunnassa olivat myös kaikki kaverit.
Nuortentilaisuuksissa hengailtiin kuten missä tahansa illanvietossa: kuunneltiin musiikkia, grillattiin, pelailtiin ja juteltiin. Taustalla vaikutti oletus siitä, että kaikki seurakuntalaiset jakavat saman uskon ja maailmankuvan – totuuden, joka pohjautuu Jumalan sanaan. Raamattu oli koko elämän ohjekirja, jota piti noudattaa kirjaimellisesti.
Jo varhain Ville oppi pitämään kaikkea heteroavioliiton ulkopuolista seksuaalisuutta vääränä. Esiaviollinen seksi, porno ja itsetyydytys, jopa fantasiointi, oli kielletty. Jos pieninkin seksiin liittyvä ajatus putkahti mieleen, sitä oli heti pyydettävä Jumalalta anteeksi.
”Nuorelle ihmiselle se tarkoitti jatkuvaa syyllisyyttä.”
Ville kuuli seksuaalisuudesta paitsi seurakunnassa myös koulussa. Seurakunnassa kiellettiin ja varoiteltiin, koulussa jaettiin seksuaalivalistusta ja opetettiin kondomin käyttöä. Ristiriita kahden maailman välillä oli valtava.
”Yhteisön näkökulmasta minulla ei ollut nuorena minkäänlaista mahdollisuutta toteuttaa seksuaalisuuttani oikein. Ainoa sallittu sukupuolielämä toteutuisi vasta papin sinetöimässä liitossa.”
Poikkeavia yritettiin eheyttää
Uskovaiset varoittelivat myös kaikesta sellaisesta seksuaali-identiteetin ilmaisemisesta, joka poikkesi normista.
”Vaihtoehtoja ei tunnettu. Jos olet syntynyt pojaksi, olet poika, kasvat mieheksi ja toteutat heteron sukupuoli-identiteettiä. Homous oli todella tuomittavaa.”
Jos joku uskalsi paljastaa tuntevansa vetoa oman sukupuolensa edustajaan, häntä yritettiin eheyttää eli korjata.
Ville käsittelee eheytystä juuri ilmestyneessä kirjassaan Sittenkin ehjä. Se perustuu tutkittuun tietoon, hengellistä väkivaltaa kokeneiden haastatteluihin sekä Villen omakohtaisiin havaintoihin.
Eheytys tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään muuttamaan ihmisen seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä tai sukupuolen ilmaisua normin mukaiseksi.
”Lähtökohtana on ajatus, että ihmistä vaanivat kiusaukset, jotka vievät helvettiin, jos ei tee parannusta. Kiusauksista voi päästä eroon joko itse toimimalla tai toisten avulla.”
Lievimmillään eheytys on rukoilemista, selibaatissa elämistä ja perinteisten sukupuoliroolien vahvistamista. Radikaaleimmillaan se on heteroliittoon pakottamista tai varsinaisia eheytyshoitoja, kuten pahojen henkien pois manaamista, jopa testosteronipillereiden syöttämistä homoille.
Eheytys ei ole terveydenhuollossa sallittua, mutta silti sitä harjoitetaan varsinkin konservatiivisissa uskonyhteisöissä, perheissä ja suvuissa. Eheytys on hengellistä väkivaltaa, joka voi vahingoittaa ihmisen psyykettä pahasti ja pysyvästi.
Eheytyksestä kirjan kirjoittanut Ville Mäkipelto muistuttaa, että eheytystoiminta on paljon yleisempää kuin luullaan. ”Eheytys ei ole pelkkiä eheytyshoitoja vaan myös syrjintää, vähättelevää puhetta ja perinteisten sukupuoliroolien vahvistamista.”
© Sampo Korhonen
Armeijassa uuden ajattelun jäljille
Villeä ei tarvinnut eheyttää, sillä hän sopi helluntailaisiin normeihin. Seksuaalisuus hämmensi, mutta Ville ei lähtenyt nuorena kyseenalaistamaan siihen liittyviä kieltoja. Sen sijaan hän tiedonjanoisena poikana ihmetteli joitakin Raamatun totuuksia, kuten alkukertomusta, joka soti koulussa opittua evoluutioteoriaa vastaan.
Kun Ville pääsi organisoimaan seurakunnan nuorisotoimintaa, hän lanseerasi uudenlaisen nuortenillan. Kokoontumisissa alettiin keskustella myös pornosta – edelleen kielteiseen sävyyn.
”Nuortenilloissa oli viihdyttävää ohjelmaa, musiikkia ja värivaloja. Taustalla vaikutti kuitenkin todella konservatiivinen maailmankuva. Varoittelimme siitä, että jos pornolle antaa tuumaakaan periksi, se saastuttaa koko seksuaalisuuden.”
Helluntailaiset eivät kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon, vaikka samasta protestanttisesta perinnöstä ponnistavatkin. Ville kuitenkin osallistui koulun uskontotunneille. Uskonto on aina kiinnostanut häntä. Lukion jälkeen hän pääsi opiskelemaan teologiaa Åbo Akademiin. Ennen opintoja hän kävi kuitenkin armeijan.
”Varusmiespappina toimiminen alkoi kiinnostaa. Mutta sitä varten oli suositeltavaa kuulua kirkkoon. Kävin rippikoulun armeijassa.”
Se oli käänteentekevää.
”Sotilaspastorit osasivat sanoittaa uskoa avaralla tavalla. Koin evankelisluterilaisen uskon helluntailaista armollisemmaksi. Helluntailaisuudessa on koko ajan suoritettava jotakin: luettava lisää Raamattua, rukoiltava enemmän ja elettävä aina vain pyhemmin. Evankelisluterilaisen uskon mukaan taas jokainen on sellaisenaan Jumalalle kelpaava, itseään ei tarvitse muuttaa.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Anna-Reetta meni nuorena naimisiin vastoin tahtoaan – hääyönä hän romahti: ”Tuntui siltä kuin joku olisi lyönyt naulan arkkuuni”
Homovastaisuus oli viimeinen linnake
Ville liittyi kirkkoon ja erosi helluntailaisuudesta.
Elämässä tapahtui samaan aikaan isoja asioita. Hän piti armeijan jälkeen välivuoden ja paiski hommia lämpöpatteritehtaalla. Isä ja äiti hakivat toisen kerran avioeroa, isän alkoholiongelma paheni. Mummi kuoli.
Ville myös rakastui.
”Jenna oli empaattinen, huumorintajuinen ja lempeä. Hänen kanssaan oli turvallista keskustella vaikeistakin asioista. Lisäksi meillä oli samanlainen konservatiivinen tausta, sillä Jenna kuului vapaakirkkoon.”
Sekä Jenna että Ville suhtautuivat moniin asioihin avarakatseisesti. Homovastaisuus kuitenkin pysyi Villessä tiukasti.
”Se oli viimeinen konservatiivinen linnakkeeni. Kaiken muun vanhoillisen ajattelun olin jo perannut elämästäni.”
Turun sijaan Ville lähtikin opiskelemaan teologiaa Helsinkiin. Hänen maailmankuvansa laajeni. Omaan kuplaan tuli eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Ville oli 23-vuotias mennessään Jennan kanssa naimisiin. Seksiä pari harrasti ensi kerran hääyönä.
Helsingin yliopisto on Ville Mäkipellolle tärkeä paikka. Täällä hän on opiskellut teologiaa ja väitellyt tohtoriksi sekä käynyt suuria, henkilökohtaisia uskonpohdintoja.
© Sampo Korhonen
Käänteentekevä tv-ilta
Lopulta tarvittiin Ylen vuonna 2010 esittämä Ajankohtaisen kakkosen homoilta vetämään Ville ulos homovastaisesta kaapista. Hän hätkähti ohjelman sosiaalisessa mediassa laukaisemaa keskustelua.
”Konservatiiviset kristityt puhuivat homoseksuaaleista lähimmäisistään todella kylmästi. Ajattelin, että näin lähimmäisenrakkaus ei toimi. Osallistuin itsekin keskusteluun, mutta ensimmäistä kertaa ikinä julkisesti seksuaalivähemmistöjä puolustaen.”
Muukin yhteiskunnallinen kehitys vaikutti Villen ajatteluun. Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista ja sen hyväksyntä vuonna 2014 sai Villen miettimään, voisiko hän pappina vihkiä samaa sukupuolta olevat keskenään.
”Tulin siihen tulokseen, että voisin. Nyt tuntuu tosi pahalta ajatella, että asiaa edes piti miettiä teologisesta näkökulmasta, kysehän on ihmisten elämästä. Olin kuitenkin kasvanut niin tiukan konservatiiviseen ajatteluun, että jouduin pohdinnan käymään.”
Nykyään Ville lähestyy Raamattua ensisijaisesti tutkijana.
”Minulle oli todella suuri oivallus ymmärtää, ettei kaksituhatta vuotta sitten laadittuja Raamatun tekstejä voi sellaisinaan irrottaa kontekstistaan ja siirtää nykypäivään. Silti Raamattua luetaan ja tulkitaan konservatiivissa piireissä tietynlaisten linssien läpi. Sillä oikeutetaan hengellistä väkivaltaa.”
Lue myös: Marianne, 45, näki elokuvan, jossa heterotyttö rakastui lesboon – oma elämä meni uusiksi
Ensi kertaa Pride-kulkueessa
Punaiset housut, värikäs paita, kaulassa lei ja rinnassa sateenkaaripinssi. Ville osallistui kesällä 2025 ensimmäistä kertaa Pride-kulkueeseen.
”Jännitti, vaikka siihen ei ollut mitään syytä. Sydän hakkasi. Nuoruudessa mieleen painuneet opetukset synnistä puskivat kehomuistista pintaan.”
Kokemus oli kuitenkin kaunis. Yksi matka tuli päätökseen ja toinen alkoi. Vuotta aiemmin Jenna-vaimo oli kertonut ihastuneensa naiseen.
”Se herkisti. Tajusin olevani maailman ainoa ihminen, jolle Jenna koki pystyvänsä kertomaan asiasta. Tunsin syvää rakkautta ja yhteyttä häneen. Minusta on kiehtovaa, että pitkässä avioliitossa voi oppia toisesta aina jotain uutta. Asia ei haittaa minua ollenkaan, päinvastoin. On upeaa, että meistä jokainen voi vielä aikuisenakin löytää uusia puolia seksuaalisuudestaan.”
Ville ja Jenna elävät ihastuksesta huolimatta suhteessa, johon ei kuulu muita osapuolia.
Ville Mäkipelto: ”Kellään ei ole oikeutta pakottavaan kontrollointiin”
Villen vanhemmat erosivat helluntailaisuudesta pian poikansa perässä. Välit perheenjäseniin ovat hyvät.
”Esikuvanani toiminut isoveljeni on edelleen helluntailainen. Ajattelemme joistakin asioista eri tavalla ja käymme hyviä keskusteluja. Säröjä veljeyteen eri katsontatapa ei ole aiheuttanut.”
Seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuva syrjintä lisättiin rikoslakiin vuonna 1995. Eheytyshoitojen kriminalisointia on vaadittu kansalaisaloitteella.
”Vaikka eheytys kiellettäisiin lailla, se ei poista ihmisten syrjivää ajattelua. Jokaisella on oikeus ajatella, mitä haluaa, mutta konservatiivisissakaan piireissä toista ihmistä ei saisi satuttaa. Pakottavaan kontrollointiin kellään ei ole oikeutta.”
Anna-lehti ja Ville Mäkipellon kirjan kustantaja Otava kuuluvat samaan Otava-konserniin. Juttu on julkaistu Annassa 35/2026.