Mainos | Energiamurros tarkoittaa siirtymää pois fossiilisesta energiantuotannosta kohti hiilineutraaleja energiantuotantomuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa. Taustalla on pyrkimys hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa energiatehokkuutta. Energiajärjestelmämme hajautuminen toisaalta lisää epävakautta ollessamme enemmän sään armoilla, toisaalta tämä kehitys tuo monipuolisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden toimittajista ja lisää resilienssiä.
Sähkön hinta sahailee, ja se on uusi normaali
Suomalaiset seuraavat sähkön tuntihintoja aivan eri tavalla kuin ennen vuotta 2022. Siihen asti sähköenergian hinnanvaihtelut olivat hyvin maltillisia nykyiseen verrattuna.
Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella, osana pohjoismaisia markkinoita.
– Olemme kytkeytyneet yhä vahvemmin myös eurooppalaisiin energiamarkkinoihin eli pohjoismaiden ulkopuolinen tilanne vaikuttaa siihen, mitä sähkö meillä maksaa, kertovat Jarno Ruusunen ja Janne Karppanen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Molemmat työskentelevät Savonia-ammattikorkeakoulussa, Karppanen sähkötekniikan lehtorina ja Ruusunen tutkimus- ja kehityspäällikkönä Kone ja energia -tutkimusalalla.
Väännetäänpä rautalangasta.
Sähkövoimajärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on täsmättävä joka hetki, jotta järjestelmä ei romahda. Tästä pidetään huolta ympäri vuoden, sekuntitasolla.
– Sähköä tuotetaan yhä enemmän säästä riippuvilla tuotantomenetelmillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Tuulisina päivinä tarjontaa on runsaasti ja hinta laskee. Esimerkiksi kesäaikana tämä näkyy nolla- tai negatiivisina hintoina. Tyyninä pakkaspäivinä käy päinvastoin.
Kausittaiseen hintojen vaihteluun vaikuttavat monet tekijät, kuten pohjoismaisten vesivarantojen määrä, kaasun eurooppalaiset varannot ja poliittiset tilanteet.
Yhdestä asiasta voi olla varma. Vaikka hintavaihtelujen alkusysäyksenä oli Venäjän hyökkäyssodan alkaminen, paluuta entiseen ei ole näköpiirissä, sillä toimintaympäristö on muuttunut pysyvästi. Hintavaihtelut ovat uusi normaali ja siihen kuluttajankin kannattaa sopeutua.
Jotta toimintavarmuus säilyy säästä riippumatta, tulee energiantuotannon monipuolisuudesta huolehtia. Myös kulutuksella on yhä merkittävämpi rooli suurten kuluttajien, kuten datakeskusten yleistyessä.
Energiajärjestelmien toimintavarmuus sinällään on erinomaisella tasolla. Ydinvoima tuottaa vakaasti sähköä säästä riippumatta ja vesivoima toimii tärkeänä säätövoimana. Kuluttaja voi ohjata sähkönkäyttöä ajankohtiin, jolloin kysyntä on vähäisempää tai edullista sähköä on paljon saatavilla. Tätä joustavuutta tulevaisuuden energiajärjestelmä myös edellyttää. Kysymysmerkkejäkin on.
– Tulevaan talveen lähdetään vesivarantojen suhteen tavanomaista heikommasta tilanteesta ja muutkin tekijät povaavat hintariskiä.
Jotta toimintavarmuus varmistetaan vuoden ja vuorokauden kaikkina aikoina myös tulevaisuudessa, tarvitaan energiajärjestelmään joustavuutta ja monipuolisuutta.
”Eikä vieläkään tuulivoimaa” – se oli ennen se
Energiamurros on näkynyt monin tavoin tavallisen kuluttajan elämässä: lämpöpumppuihin siirtyminen, rakennusten energiatehokkuuden parantuminen, aurinkopaneelien lisääntyminen sekä sähköautojen yleistyminen ovat esimerkkejä konkreettisista muutoksista. Näitä muutoksia on voinut tehdä pidemmällä aikajänteellä ja hallitusti. Sähkönhinnan vaihtelut taas ovat nopeampia ilmiöitä.
Paljon on siis tapahtunut:
– Olemme käytännössä jo hiilineutraaleita sähkössä, irtaantuneet Venäjän tuonnista, yhdentyneet entisestään Euroopan markkinoihin ja pienentäneet liikenteen päästöjä merkittävästi, Ruusunen ja Karppanen muistuttavat.
Jos energiamarkkinoilla onkin järissyt, maailma on muuttunut myös huomaamatta. ”Eikä vieläkään tuulivoimaa” lauloi Ultra Bra 1990-luvulla. Sen jälkeen tuulivoiman määrä Suomessa on kasvanut 248 kertaiseksi.
– Myös talojen ja sähkölaitteiden energiatehokkuus on parantunut ilman, että kuluttajan on tarvinnut siihen kiinnittää juurikaan huomiota.
Onko suurimmat muutokset siis jo nähty?
– Ei. Energian varastointi tulee kasvamaan esimerkiksi akkuihin ja lämpövarastoihin. Myös vety tulee mahdollisesti olemaan osa ratkaisua. Lämmöntuotannossa pienydinvoimalat voivat olla osa energiajärjestelmää.
Tekoälyllä ja digitalisaatiolla on kahtalainen vaikutus. Toisaalta ne auttavat murroksessa, kun kulutusta voidaan optimoida ja vähentää uusilla laskentaan perustuvilla ratkaisuilla. Toisaalta tekoäly tulee lisäämään merkittävästi sähkönkulutusta datakeskusten myötä. Tosin datakeskusten tuottamassa lämmössä on potentiaalia hyötykäyttöön esimerkiksi asuntojen lämmityksessä tai vaikka viljojen kuivaamisessa.
– Tällä hetkellä liityntäkyselyitä on erittäin runsaasti niin datakeskushankkeiden kuin sähkövarastojen ja sähkökattiloidenkin suhteen. Viimeisimmän Fingridin tiedotteen mukaan kaikkien kyselyiden toteutuessa sähkönkulutus lisääntyisi 40 prosenttia viidessä vuodessa.
Energia-ala on tulevaisuuden ala, Jarno Ruusunen (vas.) ja Janne Karppanen (oik.) sanovat. Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan myös uudenlaista osaamista. Savonialla tutkitaan ja kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä energiaratkaisuja ja koulutetaan tulevia osaajia. –Ensi syksynä käynnistyy uusi Future Energy and Hybrid Intelligence -tutkinto-ohjelma, josta valmistuu energiamurroksen asiantuntijoita kansainväliseen toimintaympäristöön.
Energia-ala on tulevaisuuden ala
Ruusunen ja Karppanen näkevät, että Suomelle energiamurros on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Suomessa on runsaasti puhdasta sähköä, osaamista ja vakaa toimintaympäristö. Lämpöenergian tuotannostakin 75 prosenttia on uusiutuvaa energiaa.
Uudenlaisessa, muuttuvassa toimintaympäristössä ja monipuolisessa energiantuotannossa tarvitaan myös uudenlaista osaamista.
– Alalle kaivataan moniosaajia, jotka hallitsevat väistyvän teknologian lisäksi uudet ratkaisut, ymmärtävät monitahoisia kokonaisuuksia sekä kehittävät itseään jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Savonialla koulutetaan sähkö- ja energia-alan osaajia energiatekniikan insinöörin sekä sähkö- ja automaatioinsinöörin tutkinto-ohjelmissa sekä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona kehittyneiden energiajärjestelmien tutkinto-ohjelmassa. Savonialla myös kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä energiaratkaisuja yhdessä teollisuuden kanssa.
Energia-ala on tulevaisuuden ala – Savonialla käynnistyy syksyllä 2027 kokonaan uusi Future Energy and Hybrid Intelligence – tutkinto-ohjelma. Englanninkielinen koulutus on suunnattu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan energiamurroksen osaajina kansainvälisessä toimintaympäristössä.
– Opiskelijat eivät tule ainoastaan opiskelemaan teknologiaa, vaan oppivat tekemään älykkäitä päätöksiä tulevaisuuden energiajärjestelmistä ja kehittämään niitä parhaiden digitaalisten työkalujen avulla. Osaajilla tulee olemaan ymmärrys tulevaisuuden erilaista skenaarioista ja he osaavat hahmottaa näihin sopivia energiaratkaisuja.