Itärajalla asuvan Jonna Hyttisen katse käväisee joka päivä Venäjän ja Suomen rajalla.
Tuttuun maisemaan ilmestyi ennen viime talven lumia jotain uutta.
– Ei se mikään kaunis ole. Mutta kyllä siihen tottuu, toteaa Hyttinen.
Avaa kuvien katselu
Jonna Hyttisen kotiseutu on laaksossa, jota halkoo Jänisjoki. Sitä reunustavat avoimet, tasaiset pellot. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Suomi on tänä syksynä saanut kokonaan valmiiksi 200 kilometriä pitkän itärajan esteaidan.
Avaa kuvien katselu
Varoitus rajavyöhykkeen alkamisesta Värtsilässä. Esteaita näkyy juuri ennen metsää. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Yksi osa itärajan esteaitaa kulkee Jonna Hyttisen kotikylässä Tohmajärven Värtsilässä.
– Näin kesällä esteaita maastoutuu yllättävän hyvin, mutta rautalanka siinä yläosassa on näkyvä.
Uusi esteaita ilmaisee selvästi sen, missä Suomi loppuu ja Venäjä alkaa.
Esteaidan rakentaminen on koskettanut tuhansien suomalaisten elämää.
Se kulkee eri paikoissa yli 1 300 kilometrin pituisella itärajalla, niin Lapin maastoissa kuin Suomenlahden rannikolla.
Ja lukuisten eri kuntien alueella.
Pelkästään esteaitaa rakentamassa oli tuhansia suomalaisia, usein vaikeissakin olosuhteissa.
Itärajan esteaita koostuu metalliverkkoaidasta, sen viereisestä tiestä, puuttomasta alueesta ja teknisestä valvontajärjestelmästä.
Esteaidan rakentaminen vaati yli 3 500 turvallisuusselvityksen tekemistä, jotta rakentajat pääsivät rajavyöhykkeelle.
Ensimmäisten joukossa paikalla oli Koumet oy:n metsäkoneenkuljettaja Tero Markoff.
Kouvolalainen Koumet oy vastasi puuston poistosta esteaidan alueelta.
Markoff muistelee, miten rajavyöhykkeellä työskentely tapahtui omituisen rauhan ja hiljaisuuden keskellä.
Metsäkoneen moottorin sammuttua ympärillä ei kuulunut äänen ääntä.
Suomen itärajalla esteaita kulkee hyvin vaihtelevien maastojen halki: on äkkijyrkkiä rinteitä, kallion kielekkeitä ja suomaata.
Vuodenaikojen vaihtelut toivat lisämausteensa rakentamiseen.
– Pehmeät paikathan ne on aina kesäaikaan haasteellisempia, toteaa Markoff.
Avaa kuvien katselu
Esteaidan rakentaminen vaati myös siltarakenteita ja ponttoneja. Kuvassa Virolahdella esteaidan halki virtaa Vaalimaanjoki. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Venäjän puolella rajaa Tero Markoff ei koskaan havainnut mitään merkkejä ihmisistä.
Sen sijaan villieläinten kanssa hän sai tehdä tuttavuutta.
– Yhdellä lounastauolla tuli erikoinen mädän haju nenään. Arvasin, että nyt on jotakin lähellä liikkeellä.
Hetken päästä noin 30 villisian lauma ohitti metsäkoneenkuljettajan parinkymmenen metrin päästä.
Itärajan esteaidasta on muodostunut pienoinen turistinähtävyys, sillä se näkyy useassa kohtaa yleisille teille.
Rajavartiolaitos on joutunut jakamaan sakkoja liian uteliaille, jotka ovat kävelleet rajavyöhykkeen puolelle.
Eläkeläisen oikeustaistelu
Valmis esteaita sijaitsee tuhannen eri maanomistajan mailla. Valtio on maksanut heille noin kolmen miljoonan euron edestä korvauksia.
Rajavartiolaitos on saanut käyttöoikeuden esteaidan tarvitsemaan maa-alueeseen. Alue kattaa 25 metriä valtakunnan rajaviivasta Suomeen päin.
Maanomistaja saa yhä liikkua omistamallaan alueella samalla tavalla kuin ennen aitaa.
Yksi maanomistaja vei asian käräjille.
Hän on virolahtelainen Raimo Jokela. Hänen suvulle 1800-luvulta saakka kuuluneita maita esteaita nyt vierustaa Kurkelan kylässä.
Jokela valitti sukulaisensa kanssa esteaidan linjauksesta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Kuopioon.
Esteaidan reittiä pitäisi valituksen mukaan muuttaa tasapuolisemmaksi Kurkelan kylässä.
Oikeus hylkäsi valituksen ja esteaidan linjaus jäi entiselleen. Tämä ei Jokelaa yllättänyt.
– Herrojen kanssa kun rupeaa riitelemään, niin toiseksi siinä jää.
Eläkeläinen Raimo Jokela
Jokelan suvulla on pelto-omistuksia alueella muutaman hehtaarin verran.
Raimo Jokelaa harmittaa, sillä peltojen vuokratuloista jää esteaidan takia vähemmän käteen.
– Vaikka ei tässä tolkuttoman isot rahahommat ole kyseessä, niin kyllä se tilipäivänä vähän harmittaa, toteaa Jokela.
Oikeustaistelunsa hävinnyt eläkeläinen ei usko, että esteaitaa tullaan paikalta koskaan purkamaan.
Itärajan esteaidan tarkoitus on estää luvatonta maahantuloa.
Vuoden 2023 aikana Suomeen tuli yllättäen tuhansia turvapaikanhakijoita Venäjältä.
Suomi sulki tämän seurauksena kaikki rajanylityspaikkansa matkustajaliikenteeltä.
Avaa kuvien katselu
Itärajan esteaidan rakentaminen vaati eduskunnalta lakimuutoksia ja rahoituspäätöksiä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
Esteaidan rakentamisen suunnittelu eteni salamavauhtia.
Aita eteni ajatuksen tasolta valmiiksi noin neljässä vuodessa. Sen rakentaminen maksoi yhteensä 356 miljoonaa euroa.
Avaa kuvien katselu
Näistä elementeistä koostuu itärajalle noussut esteaita. Kuva: Saara Paasikivi / Yle
Esteaita auttaa Rajavartiolaitosta hallitsemaan tilannetta, mikäli vuoden 2023 tilanne toistuisi.
Tänä vuonna Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut suhteellisen rauhallinen. Luvattomat rajanylitykset ovat olleet satunnaisia.
Suomen hallitus pitää niin sanotun välineellistetyn maahantulon uhan toistumista yhä mahdollisena.
Avaa kuvien katselu
Itärajan esteaita on rakennettu niin lähelle Venäjän rajaa kuin se on ollut rakennusteknisesti mahdollista. Arkistokuva vuodelta 2025. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle
Itärajan vieressä asuva Jonna Hyttinen ei paljoa mieti hänen kotimaisemiaan Pohjois-Karjalassa halkovaa uutta esteaitaa.
– Siitä kyselevät vain muualta Värtsilään tulevat, sanoo Hyttinen.