Auto liikkui yhä ongelmitta, mutta sillä ei saanut enää ajaa.
Kesällä hyvinkääläisen Jani Kesälän auton pohja kolahti.
Hänen allaan oli vuosimallin 2021 Mercedes-Benz EQC sähköauto, joka oli hänelle ensimmäinen täyssähköajokki. Kesälä kertoo ajaneensa sillä mökkitiellä, jonka reunassa oli monttu ja kivi, johon pohja osui.
Hän jatkoi ajoa, koska kolahdus ei autoa vaikuttanut haittaavan. Parin viikon päästä odotti määräaikaishuolto, jossa hän kuitenkin pääsi yllättymään.
– Sieltä sanoivat, että auto täytyy ottaa lisätutkimuksiin, koska pohjapanssarissa on reikä ja pitää katsoa, että mitä alta löytyy.
– He näyttivät kuvan ja siellä oli peukalonpään kokoinen, sentin-kaksi syvyinen lommo kotelossa. Huoltoneuvoja sanoi, että siinä kohdassa on pelkästään tyhjää alla, eli se ei voi vaikuttaa akun toimintaan tai turvallisuuteen, eikä auto antanut mitään virheilmoitusta, Kesälä sanoo.
Lommo oli kuitenkin niin syvä, ettei autolla saanut enää ajaa samalla akulla. Tässä vaiheessa Kesälälle selvisi, ettei akkua saanut korjata, eikä käytettyä ollut saatavilla.
– Uuden akun hinta 78 000 euroa, auton arvo reilut 30 000 euroa, Kesälä toteaa.
Lue lisää: Tommi ajoi 16 tunnissa 1 400 kilometriä sähkö-Mersulla – syrjäisen Salen pihassa otti pannuun
Lue lisää: ”Fantastinen” sähköauto olikin painajainen – täydellä akulla pääsi vain 36 kilometriä
Kesälä kertoo yrittäneensä kysyä vielä vakuutusyhtiöltä, olisiko autoa mitenkään mahdollista korjata.
Kesälän ja vakuutusyhtiön välisestä viestinvaihdosta selviää, ettei tämä sopinut. Vakuutusyhtiön tekninen asiantuntija kertoo viesteissä Kesälälle kolhun olevan sen verran syvä, että akku pitäisi uusia kokonaan. Uuden akun hinnaksi asiantuntija arvioi pyöreästi 2,5 kertaa auton arvon.
Kesälän mukaan tämä tarkoitti sitä, että kaikin puolin hyvä ja periaatteessa ajokykyinen auto lunastettiin elokuun viimeisinä päivinä. Hän ehti ajaa suhteellisen uudella autollaan vain kahdeksan kuukautta.
Tilannetta Kesälä kuvailee pitkälti älyttömäksi.
– Kyllä nyt on edessä vähän korkeamman maavaran pirssin hankinta, kun kiinteistövälittäjänä joudun ajamaan vähän heikommillakin teillä, niin ei uskalla ottaa riskiä, että tulee samanlainen episodi.
Kaikesta huolimatta Kesälä mieltyi Mersuun muutoin niin, että hän aikoo pysytellä sähköautoilijana.
– On se niin mukava, hiljainen ja tehokas. Ei ole dieseliä ikävä.
Kesälän entinen auto seisoo nyt autoliikkeen pihassa. Kuva: Jani Kesälän kotialbumi
Sähköautot ja niiden akkujen korjaaminen ovat olleet alkusyksynä suuri puheenaihe.
Keskustelun avasi Kokkolan Autohuollon toimitusjohtaja, tunnettu sähköautojen korjaamisen erikoismies Jesse Haapala. Hän kävi julkaisemallaan videolla läpi viranomaisten heinäkuussa julkaisemaa uutta ohjetta, jonka mukaan romuttamolle vietyjen sähköautojen akut luokitellaan jätteeksi ja niiden ottamisessa takaisin käyttöön on tiettyjä vaatimuksia, kuten ympäristölupa.
Haapala väitti videolla, että romuttamolle vietyjen akkujen käyttäminen uudelleen vaatisi myös uuden tyyppihyväksynnän jo kertaalleen hyväksyttyyn akkuun tai moduuliin. Haapalan näkemys on, että ohjeet sellaisenaan voivat estää sähköautojen akkujen korjaamisen käytetyillä akuilla tyystin.
Tämä olisi merkittävää, sillä kuten Kesälän esimerkistä selviää, kokonaiset akut voivat olla poskettoman kalliita. Käytetyn auton moduuleilla kymppitonnien korjaus voi sen sijaan maksaa tuhansia.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan ainakaan jokaisessa tilanteessa akun korjaaminen ei johda siihen, että korjatulle akulle tarvittaisiin uusi tyyppihyväksyntä.
Tästä huolimatta linjaukset ovat herättäneet närää. Lupa- ja valvontaviraston ohjeista löytyy muun muassa esimerkkitapaus, jossa sähköauton akku puretaan ja sen heikentyneet kennot korvataan alkuperäistä vastaavilla jäteakkukennoilla.
Tässä tilanteessa on ohjeen mukaan valmistettu uusi akku. Siinä vastuu voisi siirtyä tuottajalle eli akun korjaajalle.
– Muutettaessa hyväksyttyä rakennetta on vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta huolehdittava ajoneuvolainsäädännön edellyttämällä tavalla, ohjeessa todetaan.
Viime viikolla ohjeistuksen muuttamiseksi tehtiin kansalaisaloite. Se ylitti nopeasti 50 000 allekirjoituksen rajapyykin ja täten etenee eduskuntaan.