EKP:n päämaja Frankfurt am Mainissa, Länsi-Saksassa. Kuva: AFP/VNA (Kolmansien osapuolten käyttöön tai jakamiseen ei ole lupaa)
Tämä päätös ruokkii markkinoiden spekulaatioita siitä, että EKP nostaa korkoja kolmannen kerran vuoden 2026 loppuun mennessä inflaation ja energian hintojen jatkuvan epävakauden keskellä.
Markkinat ennustavat, että EKP nostaa korkoja vielä 0,25 prosenttiyksikköä 10. syyskuuta pidettävässä kokouksessaan. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun euroalueen inflaatio nousi 3,3 prosenttiin elokuussa 2026, mikä on nopein vauhti lähes kolmeen vuoteen ja selvästi yli 2 prosentin tavoitteen.
Ydininflaation odottamattomasta laskusta huolimatta EKP:n virkamiehet näyttävät olevan haluttomia ottamaan riskejä. Instituutio on päättänyt kiristää rahapolitiikkaansa ennakoivasti välttääkseen elinkustannusshokin viivästyneen korjaamisen virheen toistamisen vuonna 2022. Öljyn hinnan epävakaus ja Lähi-idän konfliktin aiheuttama kaasun hinnan nousu lisäävät merkittävää painetta. JPMorganin, Societe Generalen ja BNP Paribasin analyytikot ovat kaikki tarkistaneet ennusteitaan ja viittaavat siihen, että EKP nostaa korkoa uudelleen joulukuussa.
Yhdysvalloissa elokuun 2026 kuluttajahintaindeksi (CPI), joka julkaistaan myöhemmin tällä viikolla, on keskeinen indikaattori Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) toimille sen 15.–16. syyskuuta pidettävässä kokouksessa. Taloustieteilijät ennustavat elokuun 2026 kuluttajahintaindeksin nousevan 0,4 %, kun taas ydininflaatio nousee maltillisesti 0,2 %. Tämä auttaisi laskemaan vuotuisen ydininflaation 2,4 prosenttiin, mikä on alhaisin vuotuinen nousu sitten vuoden 2021.
Samaan aikaan Pohjois-Amerikan kauppajännitteet kiristyvät, kun Kanadan yhdysvaltalaisille tuotteille asettamat vastatoimenpiteiset tullit tulevat virallisesti voimaan 8. syyskuuta.
Aasiassa Kiinan inflaatioluvut antavat positiivisia signaaleja kotimaiselle kysynnälle. Maailman toiseksi suurimman talouden kuluttajahintaindeksin (CPI) elokuussa 2026 odotetaan nousevan 0,9 % vuodentakaisesta, kun taas tuottajahintainflaation (PPI) ennustetaan nousevan 3,7 %. Lisäksi Japanin keskuspankin (BoJ) odotetaan nostavan ohjauskorkoaan 18. syyskuuta.
Ensi viikolla useat muut keskuspankit kokoontuvat myös tekemään poliittisia päätöksiä. Euroopassa Tanskan odotetaan nostavan lainanottokustannuksia 0,25 prosenttiyksikköä EKP:n politiikan mukaiseksi. Serbian keskuspankki saattaa pitää korot 5,75 prosentissa, kun taas Turkin keskuspankin odotetaan pitävän ne 37 prosentissa, vaikka on pieni mahdollisuus, että se leikkaa korkoja 100 peruspisteellä talouden hidastumisen vuoksi.
Latinalaisessa Amerikassa Brasilian inflaation odotetaan laskevan heinäkuun 2026 4,44 prosentista alle 4,3 prosenttiin elokuussa 2026, mikä on alle 4,5 prosentin tavoitekaton. Tämä mahdollistaa keskuspankin viidennen peräkkäisen 0,25 prosenttiyksikön koronlaskun, jolloin korko nousee 13,75 prosenttiin.
Peruun kohdistuu puolestaan paineita nostaa nykyistä 4,25 prosentin korkoaan, koska inflaatio elokuussa 2026 ylitti tavoitteen ja oli 4,44 %. Samanlaista nousutrendiä seuraten myös Kolumbiassa sekä kokonais- että ydininflaatio nousivat hieman yli vastaavien 6,03 prosentin ja 6,07 prosentin tasojen.
Lähde: https://baotintuc.vn/kinh-te/ecb-du-kien-tang-lai-suat-vao-tuan-toi-20260906133605704.htm