Luonto-Suomen Matoillan juhlalähetys kirvoitti vilkkaan keskustelun. Yksi innokkaista soittajista oli kuusivuotias Lenni-poika Helsingistä.
Matojen omituinen massakäytös golfkentällä hämmensi viime syksynä. Asiantuntija kertoo, mistä voi olla kyse.Video: Pekka Hannila
30.7. 19:00
Radio Suomessa tiistai-iltana (29.7.) kuultu Luonto-Suomen Matoilta oli ohjelman kymmenvuotislähetys.
Ensimmäistä Matoiltaa vuonna 2015 pohjusti lokakuussa 2014 TV1:llä esitetty Ulos luontoon -ohjelma, jonka tärkein eläin -jakso käsitteli matoja.
– Tänään piti olla Matoillan 11. lähetys, mutta tämä onkin vasta kymmenes. Yksi peruuntui, kun Vesa-Matti Loiri kuoli, ja hän vei meiltä tuolloin (vuonna 2022) Matoillan, pohjusti ohjelmaa Matti Ylösen kanssa juontava Markku Sipi.
Ohjelman ”mestarilieroina” kuuntelijoiden kysymyksiin vastasivat eläköityneet asiantuntijat, emeritusprofessori Heikki Setälä ja vieraileva asiantuntija Visa Nuutinen.
Juontajien mielestä ”täydellisen hyvät kysymykset” esitti kuusivuotias helsinkiläinen Lenni-poika.
Lennillä oli kaksikin kysymystä: miksi madot ovat lieroja ja miksi ne ovat limaisia?
Visa Nuutinen vastasi Lennille lieroista.
– Ne hengittävät ihon kautta, eikä niillä ole keuhkoja kuten ihmisillä. Niiden ihon on oltava kostea; jos pinta kuivuu, liero tukehtuu. Sisältä aukeaa ulkopintaan aukkoja, joista pystyy erittämään limaa.
– Kun ne kaivautuvat maassa, ruumiin limaisuus auttaa, se on kuin voiteluöljyä etenemisessä maan sisällä.
Lenni kertoi nähneensä matoja puutarhapalstalla. Hän myös ihmetteli, miksi madot kiemurtelevat, eikä niillä ole jalkoja.
– Kun liero joutuu päivänvaloon, se säikähtää ja yrittää päästä eroon kiusallisesta tilanteesta, Nuutinen selitti.
Kasteliero on noussut maanpinnalle. Kuva: Juha Salminen
Moni muukin matokysymys askarrutti kuuntelijoita.
Miksi ne lähtevät liikkeelle sateella? Miksi ne pystyvät panemaan voimakkaasti vastaan, kun niitä nostaa onkimadoiksi? Sattuuko lieroihin, kun ne pistetään ongenkoukkuihin.
Kunttamato voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan.
– Noin senttimetrin pituista läpikuultavaa lierolajia ei vain näe. Niitä saattaa olla jopa satatuhatta yksilöä neliömetrillä, Setälä kertoi.
Kastelierojen koko ja pituus puhuttivat.
Jättiliero voi painaa Suomessa 15 grammaa, Lounais-Saksassa jopa 40 grammaa.
Sen sijaan somessa näkyvät patongin paksuiset Amazonin jättilierot epäilyttävät.
– Voivat olla trikkikuvia. ”Patonki” ei ole mahdollinen. Pituutta kyllä voi olla, Nuutinen kertoi.
Luonto-Suomi Matoilta Yle Areena