Feministiset uudelleenkirjoitukset antiikin myyteistä ovat 1900-luvun jälkivuosikymmenistä lähtien nostaneet esiin aiemmin sivuutettuja kirjallisia naishahmoja mieskeskeisen maailmankuvan sijaan. Tampereen yliopiston akatemiaprofessori Sari Kivistön Antiikin myyttiset naiset: Sankareiden uusi elämä nykykirjallisuudessa tarkastelee sankarinaisia modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa Troijan Helenasta Medusaan.

Millainen äiti Medeia oli? Miksi Medusan katse muuttaa kiveksi? Kuka on Sofokleen Antigone-tragedian todellinen sankari?

Uudet tulkinnat antiikin myyttisistä naishahmoista ovat kasvaneet laajaksi kansainväliseksi kirjalliseksi ilmiöksi, ja modernissa kirjallisuudessa ääneen ovat nousseet aiemmin vähälle huomiolle jääneet tai jopa tyystin sivuutetut naiset. Nuorille naisille markkinoitujen teosten lähtökohtana on myyttinen sivuhenkilö, jonka näkökulmasta tunnetuista tapahtumista kerrotaan.

Sari Kivistön uutuuskirja Antiikin myyttiset naiset tutkii sankarinaisten uutta elämää modernissa kirjallisuudessa ja filosofiassa. Teos sukeltaa antiikin naisten, raivottarien ja amatsonien maailmaan ja esittelee kahdeksan antiikin kirjallisuuden tunnettua myyttistä hahmoa – niin hirviöitä kuin hiljaisiakin. Käsiteltävät sankarit ovat Helena, Penelope, Dido, Kassandra, Medeia, Antigone, Lysistrate ja Medusa.

”Populaarin myyttifantasian naiset ja noidat polveutuvat antiikin heerosten tapaan yhä jumalista. Uusi sankarihahmo voi edelleen olla soturi, nojata epiikan sotaisiin hyveisiin ja taistella amatsonien lailla vihollisia vastaan, mutta tällainen sankari voidaan myös palauttaa menneisyyteen korostamalla pehmeämpiä uuden maailman arvoja”, Kivistö kertoo.

Antiikin myyttiset naiset -kirjassa esillä ovat muun muassa sisaruuden kysymykset, nuoret sankarinaiset, kutominen feminiinisenä metaforana, kadonneiden käsikirjoitusten mysteerit ja myyttien sarjamainen luonne. Myyttien uusien tulkintojen nousua 2010-luvulta lähtien on vauhdittanut feministisen ajattelun valtavirtaistuminen, ja intersektionaalisen feminismin myötä uudelleenkirjoituksiin on tullut näkökulmia luokkaan ja etnisiin marginaaleihin.

”Feministisiksi tunnustautuvissa uudelleenkirjoituksissa antiikin mieskeskeinen maailmankuva väistyy ja ulkopuolisen kertojan sijaan naiset saavat kertoa tarinansa itse”, Kivistö sanoo.

Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Kansikuva tiedotteen liitteenä.

Arvostelukappaleet (myös pdf)
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910

Kirjoittaja

Sari Kivistö on akatemiaprofessori Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat latinankielinen kirjallisuus, kirjallisuudenhistoria sekä kirjallisuuden ja filosofian suhteet.
Yhteydenotot: sari.kivisto@tuni.fi | p. 050 406 7129

Sari Kivistö
Antiikin myyttiset naiset. Sankareiden uusi elämä nykykirjallisuudessa
ISBN 9789523453692
Gaudeamus 2026