Metallinetsintää harrastava henkilö löysi maasta tuhansia myöhäisrautakautisia hopearahoja.
Avaa kuvien katselu
Kuva: Esko Tikkala
10:31•Päivitetty 11:07
Sysmästä on löytynyt Suomen suurin viikinkiaikainen hopearahakätkö.
Maasta löytyi tuhansia hopearahoja. Löydön teki metallinilmaisinharrastaja 3. syyskuuta. Lahden museoiden arkeologi Esko Tikkala tarkasti löydön seuraavana päivänä.
Museo kertoo tiedotteessa, että kyseessä on tähän mennessä suurin Suomesta tunnettu myöhäisrautakautinen rahakätkölöytö.
Rahojen lisäksi paikalta löytyi muun muassa hopeinen rannerengas ja muita hopeaesineitä. Rahat ja esineet oli säilötty kahteen tuohiastiaan. Ne oli haudattu maahan hieman alle puolen metrin syvyyteen kivien väliin. Tuohiastiat olivat noin 12 metrin päässä toisistaan.
Rahojen yhteispaino on neljä ja puoli kiloa. Rahoja ei ole vielä puhdistettu tai eroteltu toisistaan, joten niiden tarkka määrä ja paino tarkentuvat myöhemmin.
Myös rahojen tarkempi ikä tarkentuu jatkotutkimuksissa.
Tähän asti Suomen suurimpana tunnettuna viikinkiaikaisena rahakätkönä on pidetty Nousiaisista löydettyä hopearahalöytöä, jonka paino oli runsaat kaksi kiloa. Se sisälsi noin 1 700 rahaa.
Löytö yllätti sinnikkään harrastajan
Aarteen löysi Kalle Lappinen, joka on harrastanut metallinetsintää vuosia.
Aarre löytyi paikasta, joka on ollut yksi Lappisen vakioetsintäpaikka. Moni muukin on etsinyt Lappisen mukaan samasta paikasta. Paikka on kiinnostanut harrastajia, koska se on maastoltaan hyvin samanlainen kuin Asikkalasta löytyneen hopea-aarteen löytöpaikka.
Lappinen kertoo löytäneensä paikasta signaalin. Aluksi hän lopetti kaivamisen, koska signaali tuli niin syvältä maasta, että se vaikutti malmisignaalilta.
– En uskonut, että se voi olla mikään ihmisperäinen esine.
Lappinen jatkoi matkaa, mutta löysi noin kahdeksan metrin päästä toisen samanlaisen signaalin. Siitä hän alkoi kaivaa. Esiin tuli vanhoja kolikoita. Löydön innoittamana Lappinen palasi ensimmäiseen paikkaan, josta myös löytyi kolikoita.
Lappinen ilmoitti heti asiasta Museovirastolle, jonka asiantuntijat kaivoivat aarteen kokonaan esiin.
Lappinen kuvaa löytöhetken tunnelmaa yllättäväksi.
– Päällimmäisenä oli pieni epäusko. Malmisignaaleja kaivaa niin valtavan määrän, niin sitten kun löytyy todellinen esine, se pääsee aina vähän yllättämään.
Metallinilmaisimella etsimisessä valtaosa signaaleista johtaa tyhjään.
– 99 prosenttia löydöistä on roskaa tai malmia.
Lappinen käyttää etsinnässä pientä pistolapiota, istutustyökalua ja pientä sieniveistä. Yleensä kaivaminen tapahtuu lapiolla niin syvälle, että pieni kädessä pidettävä metallinilmaisinpuikko löytää kohteen kuopasta. Sen jälkeen viimeiset 10 senttimetriä kaivetaan varovaisemmin.
Unelmana ruumiskalmiston löytäminen
Lappinen aloitti metallinilmaisimen käytön jo 1990-luvun lopulla, mutta piti lähes 15 vuoden tauon. Hän aloitti harrastuksen uudestaan vuonna 2017.
– Metallinpaljastimien yleistyminen 2010-luvulla sai innostumaan uudestaan. Ja se, että ihmiset tekivät niillä hyviä löytöjä.
Lappinen on tehnyt aiemminkin muinaislöytöjä, etupäässä rautakautisiin kalmistoihin liittyviä esineitä.
Lappisen haave on löytää Sysmän alueelta entuudestaan tuntematon ruumiskalmisto.
– Niitä ei Sysmästä juuri tunneta, joten se toisi myös hyvää tutkimuspohjaa. Muinais-DNA -tutkimus on kehittynyt viime vuosina aivan älyttömillä harppauksilla.
Uutinen päivittyy.