Hyvän vaikutelman tekeminen ei aina vaadi nokkelaa tarinaa tai erityisen kiinnostavaa elämää. Tutkimuksissa keskustelukumppanista pidettiin enemmän, kun hän esitti kysymyksiä ja tarttui toisen vastauksiin. Olennaista on kiinnostuksen osoittaminen, ei kysymysten mekaaninen määrä.

Ystävä kertoo aloittaneensa uuden harrastuksen. Keskustelua voi jatkaa kuvailemalla omaa harrastushistoriaa, vaihtamalla aihetta tai kysymällä, mikä ensimmäisellä kerralla tuntui vaikeimmalta.

Viimeinen vaihtoehto antaa toiselle mahdollisuuden jatkaa juuri siitä, minkä hän toi keskusteluun. Se on esimerkki jatkokysymyksestä.

Harvard Business Schoolin Working Knowledge kertoo tutkimuksesta, jossa kysymysten esittäminen oli yhteydessä myönteisempään vaikutelmaan keskustelukumppanista. Erityisesti jatkokysymykset nousivat esiin.

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuskokonaisuudessa tarkasteltiin sekä verkossa käytyjä tutustumiskeskusteluja että pikatreffien vuorovaikutusta. Osassa kokeista osallistujia ohjeistettiin esittämään joko enemmän tai vähemmän kysymyksiä.

Kysymys voi jatkaa puhetta tai siirtää sen sivuun

Kaikki kysymykset eivät tee keskustelussa samaa työtä. Uuden aiheen avaaminen vie puhetta toiseen suuntaan. Jatkokysymys puolestaan rakentuu sen päälle, mitä toinen juuri kertoi.

Harrastuksesta puhuttaessa kysymys välineiden hinnasta voi olla aivan luonteva. Jos kertoja kuitenkin painottaa ensimmäiseen kertaan liittynyttä jännitystä, siihen tarttuva kysymys seuraa tarkemmin hänen valitsemaansa näkökulmaa.

Tutkijoiden mukaan kysymysten myönteistä vaikutusta selitti kokemus keskustelukumppanin vastaanottavaisuudesta. Tähän sisältyivät kuunteleminen, ymmärtäminen ja välittäminen.

Käytännössä kysymyksen hyöty riippuu siis myös siitä, mitä vastauksella tekee. Ennalta mietitty kysymyslista voi edetä sujuvasti, vaikka toisen kertomat asiat eivät vaikuttaisi keskusteluun lainkaan.



Lue myös



9 tavallista lausetta, jotka voivat tehdä keskustelusta yllättävän kiusallisen

Pelkkä nyökkäily ei aina välitä ymmärrystä

International Journal of Listening -lehdessä julkaistussa toisessa tutkimuksessa verrattiin aktiivista kuuntelua, neuvomista ja yksinkertaisia kuittauksia. Mukana oli 115 osallistujaa, jotka keskustelivat tehtävään koulutettujen henkilöiden kanssa.

Aktiiviseen kuunteluun sisältyi toisen viestin kuvaamista omin sanoin ja tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Sen kohteena olleet kokivat tulleensa paremmin ymmärretyiksi kuin neuvoja tai pelkkiä kuittauksia saaneet.

Tulos ei kuitenkaan ollut jokaisella mittarilla kuuntelun voitto neuvomisesta. Keskustelutyytyväisyydessä ja kuuntelijan koetussa sosiaalisessa viehättävyydessä aktiivinen kuuntelu ja neuvominen eivät eronneet toisistaan.

Tämä tarkennus on arkisen keskustelun kannalta hyödyllinen. Hyvä neuvo voi olla tervetullut, mutta se ei välttämättä välitä yhtä selvästi, että toisen kokemus on ymmärretty.

Hyvä keskustelu tarvitsee myös vastavuoroisuutta

Harvardin jutussa tutkija Alison Wood Brooks muistuttaa, että jatkuva kysely ilman omasta itsestä kertomista voi tuntua tungettelevalta tai varautuneelta. Kysymysten määrän kasvattaminen ei siksi ole tarkoitus itsessään.

Esimerkiksi uuden työkaverin kanssa voi kysyä tämän kokemuksesta, kuunnella vastauksen ja kertoa lyhyesti oman aiheeseen liittyvän havaintonsa. Sen jälkeen puheelle jää jälleen tilaa liikkua molempiin suuntiin.



Lue myös



8 lausetta, joilla keskustelu muuttuu pintaa syvemmäksi

Myös vastaamatta jättäminen on osa keskustelua. Jos toinen vastaa lyhyesti tai siirtää aihetta, samaan henkilökohtaiseen asiaan palaava kysely ei automaattisesti osoita hyvää kuuntelua.

Kokeiltavaksi riittää pieni muutos: ennen oman vastaavan tarinan aloittamista voi tarkistaa, jäikö toisen kertomuksessa jokin asia kesken. Jos jäi, siitä voi kysyä lisää.

Näin keskustelutaito muuttuu hyvin konkreettiseksi. Seuraavaa puheenaihetta ei tarvitse keksiä tyhjästä, kun toinen on jo tarjonnut jotakin, johon tarttua.