SM-liigan sarjanousijalla on neljä ongelmaa, jotka kaikki liittyvät toisiinsa, kirjoittaa uutispäällikkö Juha Hiitelä.
SM-liigan 12 vuoden tauon jälkeen palannut Jokerit on aloittanut kautensa kahdella tappiolla. Voittomaalilaukauskilpailusta Sportia vastaan tuli yksi piste, mutta Lukko näytti lauantaina sarjanousijalle kaapin paikan, eikä 2–7-tappio jättänyt seliteltävää.
Jo nyt kaikille on tullut selväksi, että Jokerien joukkueen rakentaminen on epäonnistunut. Jo ennen kauden alkua oli nähtävissä joukkueen epäsuhtaisuus. Hyökkäykseen oli satsattu SM-liigan mittakaavassa paljon, puolustukseen vähemmän ja maalivahtipeliin vähän.
Totuus on ollut vielä karmeampi. Kahden ottelun perusteella Jokereilla on huutava maalivahtiongelma. Kaksikko Veini Vehviläinen ja Olle Erikson Ek eivät ole onnistuneet, ainakaan Jokerien nykyisen puolustuksen takana.
Lisäksi on syytä pohtia onko päävalmentaja Tomek Valtosella edellytyksiä valmentaa tällä tasolla.
Jokerit ei halua profiloitua Harry Harkimon ajan narrilaumaksi, jossa jääkiekosta mitään ymmärtämätön omistaja vaihteli valmentajia miten sattuu.
Valtosen nopeat potkut voivat olla välttämättömät, mutta eivät jätä hyvää kuvaa Jokerien seurajohdosta. Kaksi vuotta sitten Jokerit siirsi kauden ensimmäisen Mestis-ottelun jälkeen Tero Määtän päävalmentajan paikalta apuvalmentajaksi ja palkkasi Risto Dufvan päävalmentajaksi.
Toiset pikapotkut näin lyhyessä ajassa olisivat jo trendi.
Jos valmentajavaihdokseen päädytään, seuran on ehkä syytä pohtia myös onko urheilujohto riittävän vakaissa käsissä? Urheilujohtaja Olli-Pekka Yrjänheikki on ollut tehtävässään koko Jokerien Mestis-taipaleen ajan, mutta jo ennakolta oli nähtävissä, että joukkueen rakentamisessa oli puutteita. Ne ovat konkretisoituneet nyt.
Jokereilla on myös pari muuta ongelmaa, jotka vaikuttavat siihen miten joukkuetta rakennetaan ja miten seuran lähitulevaisuus rakentuu.
Ne ongelmat taas liittyvät rahaan.
Jokerit alkoi myydä irtolippuja tämän kauden otteluihin poikkeuksellisen ajoissa kesällä. Se oli keino pitää seuraa ihmisten ajatuksissa, mutta myös keino hankkia kassavirtaa.
Se ei tarkoita, että Jokerien talous olisi huonossa hapessa. Seuralla oli vain kassavirtaongelma, mikä ratkaistiin myymällä irtolippuja hyvissä ajoin.
SM-liigaseurat elävät kesän hiljaisen kauden edellisen kauden tuloilla, eli pudotuspelirahoilla ja tv-sopimusrahojen sekä sponsorisopimusten viimeisillä erillä. Näin toimivat kaikki. Tapparan kaltaisista suurseuroista Jukureihin.
Mestiksessä pelanneella Jokereilla tällaista kassavirtaa ei ollut.
Se ei tarkoita, että Jokerien talous olisi huonossa hapessa. Seuralla oli vain kassavirtaongelma, mikä ratkaistiin myymällä irtolippuja hyvissä ajoin.
Se taas vaikuttaa kuluvan kauden kassavirtaan. Osa tuloista on syöty jo kesällä.
Tämä tilanne korjaantuu ensi kesänä, kun Jokereilla on takanaan ensimmäinen liigakausi.
Hieman vastaavantyyppinen ongelma on sopimus Veikkauksen kanssa. Jokerit teki vuosi sitten vedonlyöntimonopolin kanssa sopimuksen, joka ulottuu vuoteen 2031 asti.
Jokereilla oli kiire saada rahakas sopimus, koska se tarvitsi rahaa Mestiksessä pelaamiseen. Joukkue oli kakkostason mittapuulla todella kallis ja kulut kovat, ja monopoliyhtiö Veikkaus oli vielä silloin ainoa mahdollinen vedonlyöntikumppani.
Sisäpiiritietojen mukaan Jokerit sai Mestis-kaudesta Veikkaukselta noin puoli miljoonaa euroa. Liigassa sopimuksen vuosittainen arvo nousee 700 000 euroon.
Kun vedonlyöntimarkkina ensi vuonna vapautuu, Jokerit on ensimmäiset vuodet siinä suhteessa takamatkalla muihin suurseuroihin verrattuna. Valistuneiden arvioiden mukaan jättiläiset kuten HIFK ja Tappara voivat tehdä jopa yli miljoonan arvoiset vedonlyöntikumppanuudet.
Jokerit antaa siis tulevilla kausilla muille suurseuroille yhden ykkösketjun pelaajan palkan verran tasoitusta Veikkaus-sopimuksensa vuoksi.
Suurin taloudellinen ongelma on kotiareena Pasilassa.
Areenan omistajiin kuuluva Heikki Viitikko on myös Jokerien suuromistaja, mutta Jokerien vuokrasopimus on tehty areenaoperaattori Live Nationin kanssa.
Tiettävästi Live Nation ei olisi halunnut Jokereita areenaan lainkaan. Jääkiekkojoukkue oli vain välttämätön pakko, jonka areenan omistajat asettivat.
Live Nationin väki globaalin tapahtumajätin Euroopan pääkonttorissa oli jääkiekkoareenoiden suhteen niin tietämätön, että he luulivat jään sulatettavan jokaisen pelin jälkeen, vaikka niin Pasilan areenassa, Tampereen areenassa kuin kaikissa NHL-areenoissa jään päälle asennetaan suojalevyt ennen muita tapahtumia kiekkokauden aikana.
Jokereille sopimus Live Nationin kanssa on kaikkea muuta kuin edullinen.
Lisäksi Jokerit kärsii areenan rakentamisen aikaisista Harry Harkimon virheistä.
Kun Harkimo ei saanut areenalleen riittävästi ulkopuolista rahoitusta 1990-luvun puolivälissä, hän myi areenan aitiot yrityksille ja yksityisille tahoille.
Samaan aikaan naapuriseura HIFK pyörittää Helsingin kohta liki purkukuntoisessa vanhassa jäähallissa kaikkea ravintolatoimintaa ja saa oheismyyntituotot jokaisessa tapahtumassa.
Kaikkialla muualla, esimerkiksi Nokia-areenassa, areenayhtiö omistaa aitiot. Niihin tehdään viiden tai kymmenen vuoden vuokrasopimukset.
Esimerkiksi Tampereella Ilveksellä ja Tapparalla on molemmilla käytössään aitiota, jotka kuuluvat niiden vuokrasopimukseen ja joita seurat voivat myydä paitsi omiin peleihinsä myös muihin tapahtumiin.
Eli kun tänä vuonna Tampereen areenassa pelataan ensin lentopallon EM-kisat ja sen jälkeen salibandyn MM-kisat, Ilves ja Tappara saavat lisätuloja myymällä aitioitaan niihin tapahtumiin.
Jokereille tällaista etua ei ole. Jokerit voi myydä aitioitaan vain omiin peleihinsä.
Samaan aikaan naapuriseura HIFK pyörittää Helsingin kohta liki purkukuntoisessa vanhassa jäähallissa kaikkea ravintolatoimintaa ja saa oheismyyntituotot jokaisessa tapahtumassa. Pasilan areenassa ne rahat menee Restellille.
Jokerien paluu SM-liigaan oli jättipotti liigalle, mutta narrilaumalle edessä on monista syistä vaikeita vuosia.
Siksi joukkueen rakentamisessa olisi pitänyt onnistua nappiin. Olisi ollut yksi murhe vähemmän.