Jeffrey Epsteinin uhrien oikeusjutun avainhenkilö oli Julia Moltšanova, joka etsi naisia Epsteinin lähipiiriin myös Suomesta.
Asia selviää The Wall Street Journal -lehden (WSJ) tuoreesta haastattelusta, jossa 37-vuotias, venäläistaustainen Moltšanova esiintyy ensimmäistä kertaa julkisesti omalla nimellään ja kertoo vuosistaan Epsteinin lähipiirissä.
HS kertoi Epsteinin suomalaisyhteyksistä helmikuussa. Tuolloin HS ei julkaissut Moltšanovan koko nimeä. Moltšanova vieraili syksyllä 2018 Suomessa sukulaisensa luona, ja hän on viitannut suomalaisiin sukujuuriinsa.
Oikeusjutussa naista kutsuttiin peitenimellä Jane Doe.
WSJ:n artikkelista selviää, että Moltšanova oli pääkantaja oikeusjutussa, joka päättyi Bank of American 72,5 miljoonan dollarin sovintoon Epsteinin uhrien kanssa.
The Wall Street Journal julkaisi Moltšanovan haastattelun 5. syyskuuta. Kuva: WSJ
Liittovaltion tuomari hyväksyi sovinnon elokuun lopussa. Sovinnon piiriin kuuluvat naiset, joita Epstein tai hänen lähipiiriinsä kuulunut henkilö hyväksikäytti tai ihmiskauppasi kesäkuun 2008 ja heinäkuun 2019 välisenä aikana. Noin 90 naista teki korvaushakemuksen.
Moltšanova kertoo haluavansa nyt käyttää kokemuksiaan muiden rikosten uhrien auttamiseen. Hän aikoo ryhtyä uhrien puolestapuhujaksi.
”Sen miehen olisi pitänyt olla vankilassa. Järjestelmä petti meidät”, vaateyrittäjänä nykyisin toimiva Moltšanova sanoi WSJ:lle.
HS kertoi helmikuussa Epsteinin Suomi-yhteyksistä Yhdysvaltain oikeusministeriön julkaisemien asiakirjojen pohjalta. Asiakirjoista selvisi, että Epsteinin avustajana työskennellyt nainen matkusti Suomeen syyskuussa 2018 tapaamaan täällä asuvia sukulaisiaan. Samalla hänen piti etsiä Epsteinille uutta avustajaa.
Moltšanovan rooli vaikutti aineiston perusteella ristiriitaiselta. Hän oli itse Epsteinin hyväksikäytön uhri mutta työskenteli vuosien ajan tämän lähipiirissä ja osallistui mahdollisten uusien avustajien etsimiseen.
HS yritti tammikuussa tavoittaa häntä kertomaan omasta roolistaan. Tuolloin hän ei vastannut haastattelupyyntöön.
Moltšanova kuvaa Epsteinin ympärille muodostunutta järjestelmää kultiksi. Hänen mukaansa avustaja oli käytännössä peitenimike naisille, joita Epstein käytti hyväkseen.
Moltšanovan mukaan Epstein vaati lähipiirissään olleita naisia hankkimaan itselleen uusia naisia. Moltšanova sanoo itse kieltäytyneensä tästä.
Tämä kuvaus ei täysin vastaa julkaistuista Epstein-asiakirjoista muodostuvaa kuvaa.
Syyskuussa 2018 Epstein maksoi Moltšanovan matkan Suomeen. Moltšanova vietti ensin useita päiviä sukulaistensa luona ja matkusti sen jälkeen Helsinkiin.
Epstein kysyi häneltä viestissä, oliko tämä löytänyt uuden assistentin, ja ilmoitti lähettävänsä Moltšanovalle 10 000 dollaria lahjaksi. Epstein maksoi avustajilleen niin sanottua ”finder’s feetä” eli löytöpalkkiota siitä, että nämä hankkivat hänelle uusia tyttöjä tai naisia.
Moltšanova vastasi pari päivää myöhemmin, ettei ollut nähnyt Suomessa ketään sopivaa. Hän arvioi Helsingissä näkemiään tyttöjä ja kirjoitti nähneensä muutamia kauniita tyttöjä, jotka hänen arvionsa mukaan olivat 14–15-vuotiaita.
”Olen pahoillani, etten nähnyt siellä ketään, joka olisi sopinut assistentiksi, sillä vietin viisi päivää isoäitini kanssa metsässä ja vain viikonlopun Helsingissä. Siellä on niin paljon arabeja ja äärimmäisen lihavia tyttöjä. Näin muutamia kauniita tyttöjä, he olivat 14–15-vuotiaita”, hän kirjoitti.
Viestit eivät osoita, että Moltšanova olisi toimittanut Epsteinille Suomesta ketään. Ne osoittavat kuitenkin, että hän tiesi Epsteinin odottavan hänen etsivän sopivaa assistenttia.
Moltšanova kertoo tavanneensa Epsteinin New Yorkissa vuonna 2011. Moltšanova oli tuolloin 22-vuotias, asui Venäjällä ja puhui vain vähän englantia. Epstein huomasi hänet kadulla ja kutsui seuraavana päivänä aamiaiselle. Pian tämän jälkeen Epstein palkkasi Moltšanovan avustajakseen ja järjesti hänelle asunnon New Yorkista.
Bank of Americaa vastaan nostetun kanteen mukaan Epstein hyväksikäytti Moltšanovaa vuosina 2011–2019 vähintään sata kertaa.
Kanteen mukaan Epstein käytti hyväkseen Moltšanovan tavoitteita, pelkoja ja henkilökohtaisia ongelmia ja teki hänet taloudellisesti, emotionaalisesti ja psykologisesti riippuvaiseksi itsestään.
Kanteen mukaan kontrollikeinona käytettiin myös sitä, että Moltšanova oli ulkomaalainen Yhdysvalloissa. Epsteinin lakimies teki järjestelyjä tämän työluvan saamiseksi. Hänet ohjattiin naimisiin Epsteinin lähipiiriin kuuluneen amerikkalaisnaisen kanssa. Samanlainen järjestely tehtiin kahdelle muulle itäeurooppalaiselle avustajalle.
Moltšanovan nimissä olleiden tilien käyttö oli keskeinen osa Bank of Americaa vastaan nostettua kannetta. Hänen nimissään avattiin vuodesta 2013 alkaen tilejä, joiden kautta Epsteinin lähipiiri siirsi rahaa muun muassa vuokriin, veroihin ja maahanmuuttoasioihin.
Kanteen mukaan tileillä tehtiin myös Moltšanovan tietämättä hänen tuloihinsa nähden poikkeuksellisen suuria liiketoimia. Ainakin yhtä tiliä käytettiin Epsteinin tarkoituksiin tämän kuolemaan asti.
Moltšanova oli ryhmäkanteen nimetön pääkantaja Jane Doe. Kanteessa syytettiin pankin sivuuttaneen epäilyttävät rahansiirrot ja muut varoitusmerkit ja siten mahdollistaneen ihmiskauppajärjestelmän toimintaa.
Bank of America kiisti oikeusjutussa mahdollistaneensa seksikaupparikoksia. Sovinto ei merkitse pankin myöntäneen vastuuta.
Tuomioistuimen elokuussa hyväksymässä sovinnossa pankki maksoi 72,5 miljoonaa dollaria rahastoon, josta korvauksia jaetaan Epsteinin uhreille.
Julia Moltšanova halusi irtautua Epsteinin lähipiiristä alkuvuonna 2019. Huhtikuussa 2019 hän kirjoitti Epsteinille haluavansa ”normaalin elämän”.
Epstein kutsui hänet Palm Beachiin Floridaan. Moltšanova ei mennyt.
”Ajattelin varmasti, että jos menen, joku löytää minut hänen uima-altaansa pohjalta”, Moltšanova kertoo WSJ:lle.
Hän sanoo, ettei enää palannut Epsteinin luo.
Kanteessa hän kertoi päässeensä irti Epsteinin ja tämän lähipiirin kontrollista vasta Epsteinin kuoleman jälkeen elokuussa 2019.