Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat maanantailta 7. syyskuuta 2026. Kyseessä on sodan 1656. päivä.
- Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin takaisin sähköverkkoon.
- Kreml väläyttää mahdollisuutta rauhanneuvottelujen jatkumiselle.
- Zelenskyin mukaan Ukrainan, Yhdysvaltain ja Euroopan edustajien on tarkoitus järjestää uusi kokous lähitulevaisuudessa.
Ukrainan Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin uudelleen sähköverkkoon maanantaina. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.
IAEA:n johtaja Rafael Grossi kertoo, että Ferosplavna-1-linja saatiin korjattua IAEA:n välittämän paikallisen tulitauon aikana. Korjaustöitä tehtiin kolme päivää.
Ulkopuolinen sähkönsyöttö saatiin palautettua lähes kolme viikkoa kestäneen katkoksen jälkeen.
Ydinvoimala voi jälleen käyttää ulkoista sähköä reaktoriensa ja käytetyn polttoaineen altaiden jäähdyttämiseen. Sähköä päästään käyttämään myös muihin välttämättömiin ydinturvallisuus- ja turvajärjestelytoimintoihin.
– Tämä on erittäin kaivattu edistysaskel myös siksi, että voimalaa uhkasi mahdollinen täydellinen sähkökatkos hätägeneraattoreiden operoimiseen käytettävien dieselpolttoainevarojen vähenemisen vuoksi, julkaisussa kirjoitetaan.
Generaattorit ovat antaneet Zaporižžjalle varavirtaa siitä lähtien, kun voimalan ainoa jäljellä ollut voimalinja, Ferosplavna-1, hajosi sotilaallisen toiminnan seurauksena Dnipron pohjoispuolella 20. elokuuta.
Grossi kiittää sekä Venäjää että Ukrainaa yhteistyöstä järjestön kanssa sekä ulkopuolisen sähkönsyötön palauttamisen mahdollistamisesta.
IAEA:n mukaan kyseessä oli seitsemäs paikallinen tulitauko, jonka Grossi on neuvotellut sodan aikana.
Latvia kaavailee 300 prosentin tullia venäläisviljalle
Latvian pääministeri Andris Kulbergs kertoo, että maan hallitus suunnittelee asettavansa 300 prosentin tullin Venäjältä ja Valko-Venäjältä saapuvalle viljalle. Asiasta uutisoi Reuters.
Latvian ja Liettuan viranomaiset sanoivat viime viikolla harkitsevansa venäläisen viljan kuljetusten lopettamista satamiensa kautta. Harkinta aloitettiin, kun Moskova lisäsi kuljetuksia maiden satamien kautta.
Kuljetuksia jouduttiin lisäämään vastauksena Ukrainan hyökkäyksiin Venäjän Itämeren-satamia vastaan.
Analyytikoiden ja kauppiaiden mukaan venäläiset viejät siirtävät viljaa Latvian kautta muille markkinoille. Kuljetuskielto tai korkeat tullit voisivat katkaista Venäjän viljanviennille tärkeän vaihtoehtoisen reitin.
Venäjä sai viimeisimmällä vientikaudella vietyä Asovanmeren ja Mustanmeren satamien kautta 46,3 miljoonaa tonnia viljaa. Alan tiedot osoittavat, että tämä kattoi 90 prosenttia Venäjän meriteitse tapahtuvasta viljan kokonaisviennistä.
Vientikausi kesti heinäkuusta 2025 kesäkuuhun 2026.
Kreml sanoo olevansa avoin rauhanneuvottelujen jatkamiselle
Kreml ilmoitti maanantaina, ettei se sulje pois rauhanneuvottelujen jatkamista Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä. Asiasta uutisoi Reuters.
Kremlin lehdistösihteerin Dmitri Peskovin mukaan on kuitenkin liian aikaista sanoa, milloin ja missä neuvottelut voisivat tapahtua.
Peskov kieltäytyi keskustelemasta toimittajien kanssa yksityiskohtaisesti Yhdysvaltojen viimeisimpien rauhanesitysten sisällöstä tai siitä, mitkä ovat vaikeimmat ratkaisemattomat kysymykset.
Lehdistösihteeri sanoi, ettei Kreml ole sulkenut pois Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välistä puhelua, jossa keskusteltaisiin Yhdysvaltain lähettiläiden matkasta.
– Epäilemättä kaikki yritykset… edustavat pientä askelta kohti rauhaa, ja me todella pidämme yhdysvaltalaisten neuvottelijoiden rauhanrakennuspyrkimyksiä erittäin suuressa arvossa, Peskov sanoi toimittajille.
Hänen mukaansa Putin on sanonut pitävänsä Trumpin ponnisteluja suuressa arvossa ja olevansa kiitollinen Trumpin sitoutumisesta kohti rauhan tietä.
Peskovin mukaan Moskova ei ollut vielä saanut mitään tietoja Yhdysvaltain lähettiläiden, Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin, sekä ukrainalaisten viranomaisten välisistä yhteydenpidoista Kiovassa sunnuntaina.
Jared Kushner ja Steve Witkoff vierailivat Moskovassa sekä Kiovassa viikonloppuna. AOP
Venäjä sulkee Saksan pääkonsulaatin Pietarissa
Venäjä sanoi maanantaina sulkevansa Saksan pääkonsulaatin Pietarissa, kertoo Reuters.
Venäjän ulkoministeriö sanoi lausunnossaan, että Saksan konsulaatin on lopetettava toimintansa viimeistään 18. syyskuuta.
Konsulaatti suljetaan vastatoimena Berliinin päätöksille sulkea Venäjän konsulaatti Bonnissa sekä venäläinen kulttuurikeskus Berliinissä.
Venäjän ulkoministeriö vahvisti myös, että Saksan Goethe-instituutin kulttuurikeskusten on lopetettava toimintansa Venäjällä. Näiden henkilöstö on määrätty poistumaan maasta viimeistään 13. syyskuuta.
– Juuri Saksan viranomaiset provosoivat jälleen kerran uuden eskalaatiokierroksen kahdenvälisissä suhteissa. Saksan hallitus kantaa täyden ja kokonaisvaltaisen vastuun seurauksista, Venäjän ulkoministeriö sanoi.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vertasi aiemmin Saksan toimia toisen maailmansodan alla tehtyihin päätöksiin, jolloin Saksassa suljettiin diplomaattisia edustustoja.
Ranskasta jyrähdys: Ukraina-tukea mietittävä uudelleen
Ranska ei tule hylkäämään Ukrainaa, mutta maalle annettavaa tukea on mietittävä uudelleen, sanoo oikeistopuolue Kansallisen liittouman (RN) puheenjohtaja Jordan Bardella.
Taustalla ovat RN:n puoluejohdon aiemmat kommentit siitä, että puolue aikoisi ”sulkea hanat” Ukraina-tuen suhteen.
Bardellan mukaan vastikkeeton Ukraina-tuki pitäisi korvata mallilla, josta Ranska itse hyötyy enemmän.
– Hukumme velkaan ja alijäämiin. On vastuutonta tehdä menositoumuksia ja luvata taloudellista tukea maalle ilman mitään takuita. Kaikki pitää arvioida uudelleen, Bardella sanoi Bloombergille.
Ranskan tuki ei loppuisi kokonaan RN:n noustessa valtaan, Bardella sanoi ja kehui Yhdysvaltain tekemiä diilejä, jotka päästävät maan käsiksi Ukrainan mineraalivaroihin.
– Tämä sota on jatkunut jo hyvin pitkään. Olemme vuosien ajan vaatineet tulitaukoa ja riittäviä turvallisuustakeita Ukrainalle. Kyse ei siis ole Ukrainan hylkäämisestä, Bardella sanoi.
– Ranskalla on sitoumuksia. Se tukee Ukrainaa ja sen on jatkettava tämän sitoumuksen kunnioittamista, jotta Ukraina voi puolustaa rajojaan ja alueellista koskemattomuuttaan.
30-vuotias Bardella johti presidentinvaaligallupeja siihen asti, kunnes hänen mentorinsa Marine Le Pen sai luvan asettua ehdolle vankeustuomiostaan huolimatta. Le Pen on ylivoimainen ennakkosuosikki Ranskan presidentinvaaleissa 2027.
Ranskan sisäministeriön äärioikeistolaiseksi luokittelemaa RN:ää pidetään yhtenä Euroopan Venäjä-mielisimmistä suurista puolueista. Le Pen kehuskeli hyvillä väleillään Vladimir Putiniin vielä juuri ennen vuonna 2022 alkanutta hyökkäyssotaa.
Politicon mukaan Venäjä jakaa RN:ää, kuten monta muutakin Euroopan laita- ja äärioikeistopuoluetta. Jordan Bardella luetaan usein puolueen Venäjä-kriittisempään ja länsimielisempään siipeen.
RN:n varapuheenjohtaja Louis Aliot oli aiemmin uhannut ”sulkea hanat” Ukrainalta.
– Terveydenhuoltojärjestelmä, koulutusjärjestelmä, koko talous – kaikki ovat uupumuksen partaalla, mutta silti he löytävät rahaa jatkaakseen aseiden rahoittamista, Aliot sanoi Ukrainska Pravdan mukaan.
– Kuka maksaa tämän kaiken?
Lähteet: Bloomberg, Ukrainska Pravda, Kyiv Independent, Politico
Oikeistopomot tapasivat Britanniassa: Ranskan Kansallisen rintaman johtaja Jordan Bardella (vas.) kävi kannustamassa Nigel Faragea (oik.) tämän Reform UK -puolueen konferenssissa Birminghamissa perjantaina. AOP
Zelenskyi: Aluekysymyksen voi ratkaista vain johtotasolla
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi perinteisessä iltaviestissään Yhdysvaltain kanssa käytyjä keskusteluja.
– Aluekysymys on edelleen olennainen. Mielestäni sellaisia monimutkaisia aiheita voidaan ratkaista vain johtajatasolla.
Zelenskyin mukaan Ukrainan, Yhdysvaltain ja Euroopan edustajien on tarkoitus järjestää uusi kokous lähitulevaisuudessa.
Zelenskyi kiitti Yhdysvaltain erityislähettiläitä keskustelujen uudelleen käynnistämisestä.
– Saatamme suosia tiettyjä neuvottelumuotoja, mutta pahempaa on, kun ei ole minkäänlaisia muotoja, Zelenskyi kommentoi X-viestipalvelussa.