Hallin kaiuttimista soi Lord Estin Reggaerekka. Pallot viuhuvat verkon yli, ja kengät vinkuvat lattiaa vasten. Heti kun yksi palloralli päättyy, seuraava alkaa.
Takakentällä 19-vuotias Milja Henriksson liikkuu matalana pallon mukana ja nostaa sen takaisin peliin. Hetkeä myöhemmin hän on taas valmiina seuraavaan harjoitukseen.
PuMa Helsingin naiset valmistautuvat historialliseen kauteen. Neljän vuoden tauon jälkeen naisten liigalentopallo palaa Helsinkiin uuden joukkueen voimin. Edessä on PuMa Helsingin ensimmäinen kausi Mestaruusliigassa.
Henrikssonille alkava kausi merkitsee samalla omaa liigadebyyttiä. Ikäluokkansa lahjakkaimpiin suomalaispelaajiin kuuluva libero pääsee ensimmäistä kertaa mittaamaan tasoaan suomalaisen lentopallon korkeimmalla sarjatasolla.
Liigapaikkaan johtanut polku on kuitenkin vaatinut vaikeita valintoja.
Kuva: Anton Kunnas / HS
Vielä viime vuonna hänen kautensa jakautui kahden lajin välillä. Talvet hän vietti pääosin lentopallohalleissa, kesät taas beach volleyn eli niin sanotun biitsin hiekkakentillä. Molemmissa lajeissa hän on pelannut maajoukkueessa.
Biitsissä Henriksson on edustanut Suomea nuorten EM- ja MM-kisoissa, lentopallossa puolestaan EM-karsinnoissa. Pelireissut ovat vieneet hänet muun muassa Meksikoon, Georgiaan ja Espanjaan.
Lukiossa hän valitsi biitsilinjan, mutta ei kuitenkaan halunnut luopua lentopallosta. Niinpä arki rakentui pitkään biitsin aamu- ja iltatreenien sekä viikonlopun lentopallopelien ja -turnausten ympärille.
Kahden lajin ja opintojen yhdistäminen vaatii kurinalaisuutta ja ja tarkkoja aikatauluja. Vähitellen yhtälö alkoi kuitenkin käydä raskaaksi.
”Jossain vaiheessa tajusin itsekin, että nyt on liikaa, vaikka olinkin jo tottunut aikatauluttamaan arkeani peruskoulusta lähtien”, Henriksson toteaa.
Viime syksynä Henriksson päätti keskittyä lentopalloon. Alun perin tarkoituksena oli pitää biitsistä muutaman viikon tauko, mutta viikot venyivät kuukausiksi. Väliaikaiseksi ajateltu ratkaisu alkoi muuttua pysyvämmäksi lajivalinnaksi.
”Päätös keskittyä lentopalloon oli erittäin vaikea, koska tykkään biitsistä edelleen paljon ja aion jatkossakin pelailla sitä kesäisin”, Henriksson kertoo.
Hän uskoo, että vastaavanlainen mahdollisuus biitsin puolella olisi voinut viedä uran myös toiseen suuntaan. Tällä hetkellä Henrikssonin unelma on kuitenkin pelata liigaa PuMa Helsingissä. .
”Kun sain mahdollisuuden päästä liigajoukkueeseen, näin siinä selkeän seuraavan askeleen kehittymisessä. Se ajoi mielipidettäni lentiksen puolelle”, hän lisää.
Milja Henriksson on PuMan kasvatti. Kuva: Anton Kunnas / HS
Lentopallon valitseminen tuntuu Henrikssonille oikealta ja tutulta vaihtoehdolta, etenkin kasvattijoukkueessaan.
Laji kulkee Henrikssonin suvussa jo kolmatta sukupolvea. Sitä ovat pelanneet niin hänen isänsä Klaus kuin vaarinsa Börje Henriksson.
Henriksson itse päätyi lajin pariin nelivuotiaana, kun hän lähti isoveljensä kanssa isänsä ja vaarinsa vetämään lentopallokouluun. Pian sen jälkeen hän aloitti PuMan seurajoukkueissa.
”Olen rakentanut tämän polun itse, mutta kyllähän se lähti siitä, että isä ja vaari näyttivät lentopallon maailman minulle, ja sitten jäin tänne”, Henriksson hymyilee.
Isänsä lailla Henriksson pelaa liberon paikkaa. Liberon tehtävänä on pitää palloa pelissä ja rakentaa puolustuksella pohjaa joukkueen hyökkäyksille.
”Yleensä katsoja huomaa hullut iskulyönnit verkon yli tai hienot torjunnat, mutta sitä ennen kentällä on voinut tapahtua vaikka mitä sellaista, mikä ei ole niin näkyvää”, Henriksson kuvailee.
Juuri tällaisesta omien sanojensa mukaan näkymättömästä työstä Henriksson pitää. Hän kuvailee itseään rauhalliseksi ja kannustavaksi pelaajaksi, joka ei hae huomiota näyttävillä tuuletuksilla.
Sama näkyy treeneissä. Henriksson seuraa peliä keskittyneesti, mutta hymy käy usein huulilla. Kun joukkuetoveri onnistuu, hän huomaa sen nopeasti ja kuittaa suorituksen kannustavalla kommentilla.
Kuva: Anton Kunnas / HS
Liigakokoonpanoon nouseminen tarkoittaa uudenlaiseen arkeen totuttelemista. Harjoitusten vaatimustaso on noussut, ja Henriksson hakee vielä omaa paikkaansa joukkueessa.
Treenien sovittaminen muuhun arkeen ei kuitenkaan ole hänelle vierasta. Henriksson on joutunut jo pitkään tasapainoilemaan urheilun ja koulun välillä.
Erityisen konkreettiseksi se tuli viime keväänä, kun lentopallon pudotuspelit osuivat samaan aikaan ylioppilaskirjoitusten kanssa. Sunnuntaina saattoi olla vieraspeli ja maanantaina edessä kirjoitukset.
”Pitää hyväksyä, ettei kaikessa voi olla täydellinen samaan aikaan”, Henriksson kertoo.
Oivallus ei ollut hänelle helppo, sillä Henriksson suhtautuu kunnianhimoisesti kouluun. Vähitellen hän on kuitenkin oppinut hyväksymään, että joskus on tyydyttävä siihen suoritukseen, johon juuri siinä hetkessä pystyy.
Nyt Henrikssonilla on meneillään neljäs lukuvuosi, jonka jälkeen tavoitteena on jatkaa yliopistoon. Häntä kiinnostaa erityisesti biologia mutta myös opinto-ohjaajan työ.
Uuteen joukkueeseen siirtymistä ja siihen liittyvää jännitystä ovat helpottaneet tutut joukkuekaverit ja kokeneiden pelaajien tuki.
”Toinen libero Juulia Jäppinen on pelannut liigassa jo muutaman vuoden, ja arvostan sitä, että hän auttaa ja antaa vinkkejä, vaikka olemmekin tavallaan kilpailijoita”, Henriksson kertoo.
Päävalmentaja Andrea Bergoli (oik.) ja apuvalmentaja Seppo Siika-aho. Kuva: Anton Kunnas / HS
Henrikssonin kehitystä usean vuoden ajan läheltä seurannut PuMa Helsingin apuvalmentaja ja joukkuemanageri Seppo Siika-aho uskoo, että nuorella liberolla on hyvät valmiudet ottaa seuraava askel liigatasolla.
Paikka kokoonpanossa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. PuMa Helsingin 12 pelaajan ryhmässä on kaksi vahvaa liberoa, eikä tulevan kauden peluutusta tai rooleja ole vielä lyöty lukkoon.
”Vielä on arvoitus, miten roolit muotoutuvat. On mielenkiintoista nähdä, miten Milja vastaa kovempaan tasoon. Viime kaudella hän oli ykkössarjan parhaita, ellei paras libero. Nyt haaste on kovempi”, Siika-aho kertoo.
Myös päävalmentaja Andrea Bergoli näkee Henrikssonissa ominaisuuksia, joiden varaan liigatasolla voi rakentaa. Hän nostaa esiin Henrikssonin asenteen puolustamiseen sekä kyvyn ulottua vaikeisiin ja mataliin palloihin.
”Liberona pelaaminen ei tarkoita pelkästään hyvää takakenttäpelaamista. Se vaatii myös tietynlaista persoonallisuutta. Meidän tehtävämme on tuoda hänen johtajuutensa esiin”, Bergoli kertoo.
Henriksson lähtee ensimmäiseen liigakauteensa maltillisesti. Tärkeintä on pysyä terveenä, päästä pelaamaan ja nähdä, mihin oma taso uudessa ympäristössä riittää.
”En oikein katso hirveästi montaa kautta pidemmälle. Tykkään mennä kausi kerrallaan”, hän toteaa tyytyväisenä.
PuMA Helsinki–LP Kangasala lauantaina 3. lokakuuta kello 17.
Kuva: Anton Kunnas / HS