Finnairin työntekijällä oli asiaa poliisille kesällä 2019.
Hän ilmoitti poliisille Vantaalla huijauksista, joissa sitä oli pari vuotta aiemmin harhautettu tuhansilla euroilla. Epäiltynä tekijänä oli ainakin eräs parikymppinen virolainen mies.
Huijaustapa oli yksinkertainen ja looginen.
Huijauksessa käytettiin hyväksi sitä, että lennon aikana tuolloin, siis viime vuosikymmenellä, maksupääte ei ollut yhteydessä verkkoon.
Niinpä katteettomalla luottokortilla pystyi lennon aikana ostelemaan erilaisia tuotteita enemmänkin, eikä käry käynyt ainakaan heti.
Finnairin edustaja kertoi, että mies oli lennellyt toistuvasti Euroopassa niin, että lähtöpaikka ja määränpää oli usein Tartto.
Tästä alkoi esitutkinta, joka vuosia myöhemmin johti syytteisiin. Nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, Helsingin hovioikeus määräsi viime viikolla päätekijä-huijarille neljän ja puolen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä isot vahingonkorvausvastuut.
Huijauskuvio meni niin, että hän oli usein etukäteen tilannut Finnairin preorder-palvelusta tuotteita tuotavaksi hänelle ja joskus äidilleen lentokoneeseen.
Huomion kiinnitti se, että hän lenteli yhtenään ja ennakkotilaili usein varsinkin monen sadan euron Suunto-rannekelloja.
Kuvaavaa huijauksien laajuudelle oli, että esimerkiksi yhdellä lennolla hän osti kerralla neljä Suunto-kelloa, erilaisia tuoksuja, makeisia ja ruokaa yli 2 100 eurolla.
Hän suosi myös kalliita viskejä, Ray-Ban-aurinkolaseja, kallista kosmetiikkaa ja koruja.
Lentokoneissa ei ollut nettiyhteyttä, joten maksuja ei voitu varmentaa lennon aikana. Luottokortit osoittautuivat myöhemmin katteettomiksi.
Ilmeni myös, että eräs lentoemäntä oli nähnyt Tori.fi:ssä rannekellon myynti-ilmoituksen.
Myyjä oli ollut englantia puhunut virolaismies, joka kertoi kellojen olleen Finnairille tulleita asiakaspalautuksia, joita mies myy jonkin yrityksen kautta ja joka on ne Finnairilta hankkinut. Myyjä oli myös kertonut, että pian tulee myyntiin lisää kelloja.
Finnair kertoi, ettei se toimi näin.
Tutkinnassa selvisi, että mies oli lentänyt ainakin seitsemäntoista kertaa Finnairin lennoilla lyhyessä ajassa. Hän oli tehnyt preorder-tilauksia lennoille sekä ostanut tuotteita lennon aikana yhteensä noin 18 000 eurolla.
Nämä hän maksoi viittä eri luottokorttia käyttäen. Osa lennoista oli maksettu luottokorteilla, joilla oli katetta, jotta lennoille on ylipäätänsä päästy.
Tilaukset hän maksoi katteettomilla korteilla, tekaistuin yhteystiedoin ja nimin.
Hän tuli lopulta ostaneeksi ainakin 49 Suunto Spartan -kelloa.
Kuulusteluissa käytiin esimerkiksi tällainen keskustelu:
Poliisi: ”Olet tilannut tuotteita yhteensä 11 096,68 eurolla lennoille. Nämä tuotteet on maksettu katteettomilla korteilla. Miten kommentoit?”
Epäilty: ”Olen luullut, että minulla oli rahaa. Ostoksen jälkeen olen kysynytkin onko kaikki ok ja he ovat sanoneet että on. Olen saanut kuitin maksusta sekä ostovahvistuksen.”
Poliisi: ”Eli onko voinut olla, ettei sinulla ollutkaan rahaa?”
Epäilty: ”Vastasin jo, että luulin minulla olleen rahaa. Jos minä pystyin maksamaan kortilla, niin silloinhan minulla on rahaa.”
Mies selitti myös olleensa Australiassa töissä, mistä oli saanut palkkaa, mutta ei ollut voinut selvittää tilinsä tilannetta, koska hänellä oli ollut ongelmia pankkikorttinsa kanssa.
Käräjä- ja hovioikeus näkivät petoskuvion samoin: ”Ottaen huomioon osatekojen määrä ja suunnitelmallisuus sekä niillä tavoiteltu huomattava hyöty, tekoa on pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä.”
Maksettavaa miehelle tuli kaikkiaan yli 21 000 euroa, josta noin 16 000 oli vahingonkorvauksia Finnairille.
Voisiko tällainen onnistua yhä? Ei, vastaa Finnair.
Finnairin mediasuhteista vastaava johtaja Mari Kanerva kertoo, että rikos on Finnairin näkökulmasta poikkeuksellinen.
”Vuonna 2017 maksuratkaisut lennoilla perustuivat osin offline-järjestelmiin, eikä maksujen katetta voitu aina tarkistaa reaaliaikaisesti lennon aikana”, hän kertoo.
”Sittemmin yhteydet ja maksujärjestelmät ovat kehittyneet merkittävästi, ja maksujen varmentaminen onnistuu nykyisin huomattavasti paremmin.”
Tuomiosta kertoi aiemmin myös Iltalehti.