Iisalmelainen kiinteistönvälittäjä Sirpa Hilli ei myy asiakkailleen vain uusia koteja, vaan haaveita paremmasta elämästä. Ne ovat kaupan aivan erilaisilla hinnoilla kuin ruuhka-Suomessa.
Ei tässä nyt jäädä taloustilanteen kohenemista odottamaan!
Rempseä lausahdus kuuluu iisalmelaisen kiinteistönvälittäjä Sirpa Hillin, 57, asiakkaan suusta. Nainen jatkaa ilmoittamalla tomerasti, että tarjoaa asunnosta pyyntihinnan, 30 000 euroa. 54 neliön rivitalokaksio Kangaslammella on vaihtamassa pian omistajaa. Tarjouspaperit allekirjoitetaan. Taustalla radiossa soi Behmin Kaiken arvoinen.
Sirpan työpäivä on alkanut jo useampi tunti sitten. Aamuviiden jälkeen hän on herännyt ja käynyt läpi sähköpostinsa. Niin hän aloittaa jokaisen aamunsa. Kiinteistönvälitys Kortelaisen tiloihin Iisalmen keskustaan Sirpa suuntasi tänään hieman ennen yhdeksää, vaikka pääsääntöisesti pyrkiikin lähtemään kotoaan suoraan ensimmäiseen asuntoesittelyyn.
”Mitä vähemmän olen toimistolla, sitä enemmän se tietää onnistumisia. Sovituista tapaamisista ja paperitöiden deadlineista toki pidetään kiinni, mutta esittelyt menevät pääsääntöisesti kaikkien muiden töiden ohi.”
Parhaimmillaan Sirpa on sopinut asuntoesittelyn aamukuudeksi.
”Lapista tuohon aikaan Iisalmeen saapumassa ollut asiakas taisi ehdottaa aikaa alkuun leikillään. Mutta sanoin hänelle oitis, että kyllä se minulle käy. Olen aamuvirkku”, Sirpa kertoo ja hörppää mustaa kahviaan.
Asuntomarkkinat kiinnostavat yllättävän monia
Pian tarjous on saatu kuntoon ja pikainen lounas nautittu. Sirpa avaa toimistossa kaapin, jossa säilytetään asuntojen avaimia. Hän valitsee käsilaukkuunsa muutaman niistä ja hyppää mustan, nahkapenkkisen BMW:nsä rattiin. On aika suunnata Pöllösenlahdelle kerrostalokaksion arviointikäynnille.
Matkalla Sirpa kertoo, että häntä yllättää se, miten paljon ihmiset seuraavat asuntomarkkinoita, vaikka eivät olisi edes aikeissa ostaa tai myydä asuntoa.
Monen suomalaisen päähän on viime vuosina iskostettu, että muuttotappioalueilla asunnon myyminen olisi todella vaikeaa, jopa mahdotonta. Iisalmi on vähän päälle 20 000 asukkaan kunta, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana menettänyt noin 1 500 asukasta. Sirpan mukaan muuttotappiosta huolimatta Iisalmessa asuntokauppa käy kuitenkin suhteellisen hyvin.
”Yleissääntö on se, että jos ei ole työpaikkoja, ei synny asuntokauppaa. Iisalmen monien teollisuusyritysten työpaikkojen takia asuntomarkkinoiden hintavaihtelut eivät näy täällä lainkaan niin paljon kuin jo muutamien kymmenien kilometrien päässä pienemmissä paikoissa, joissa töitä ei ole tarjolla.”
Arviointikäynnillä Sirpa kiertää asuntoa, tarkastelee pintoja ja kyselee vuosilukuja. Hän kirjaa havaintojaan ja vastauksia vuosiluvuista muistiin sekä ottaa kuvia muistiinpanojensa tueksi. Varsinaiset kuvat otetaan vasta sitten, jos myyntitoimeksiannosta sovitaan. Kuvauksen Sirpa hoitaa myöhemminkin itse, kuvaajaa ei hommaan erikseen palkata.
Sirpa kyselee materiaaleista ja uudistuksista hyvin hienovaraisesti eikä juuri kommentoi.
”Kodit ovat hyvin henkilökohtaisia, tärkeitä paikkoja. Niitä ei sovi arvostella.”
Vielä ei hinta-arviota anneta, sillä ennen sen määrittämistä Sirpan täytyy vielä paneutua tarkemmin myös kirjallisesti toimitettuihin materiaaleihin, joista käy ilmi lisätietoja asunnosta ja taloyhtiöstä.
”Uusi asunto ostetaan täällä elämän taitekohdissa”
Sitten suunnataan päivän ensimmäiseen esittelyyn. Kankaan kaupunginosassa on myynnissä 38 000 euroa maksava kerrostalokaksio, jota tulee katsomaan iäkkäämpi herra. Hänet Sirpa kohtaa heti parkkipaikalla.
Asunnon vuokralainen, iäkkäämpi nainen, on poistumassa paikalta ranskanbulldogginsa kanssa. Koiraa rapsutetaan, ja tunnelma on leppoisa. Pian Sirpa kääntää avainta asunnon lukossa ja esittely alkaa.
Kengät riisutaan eteiseen ja paikkoja katsellaan kaikessa rauhassa. Päätös asunnon ostamisesta jää vielä muhimaan.
Pääsääntöisesti Iisalmessa asunnot ostetaan Sirpan mukaan kodeiksi.
”Uusi asunto ostetaan täällä tyypillisesti elämän taitekohdissa, kuten pariutuessa ja lapsia saadessa, erotessa tai puolison kuoleman jälkeen.”
Sirpa kertoo, että on olemassa kolme kysymystä, joihin hän vastaa näytöillä jatkuvasti: Onko kukaan tehnyt tästä tarjousta? Milloin asunto on tullut myyntiin? Miksi tämä asunto on myynnissä?
Kahden ensimmäisen kysymyksen avulla yritetään yleensä kartoittaa sitä, kuinka paljon kohteessa olisi tinkimisvaraa. Jälkimmäisellä kysymyksellä taas yritetään saada vastaus siihen, onko asunnossa kenties jokin vialla.
Kahteen ensimmäiseen kysymykseen Sirpan on helppo vastata, mutta viimeinen kysymys vaatii jonkin verran keskustelua myyjän kanssa. Esimerkiksi avioeron vuoksi myyntiin tulevan asunnon kohdalla voi olla niin, että omistajien suhteen tila ei vielä ole Sirpan lisäksi monen tiedossa.
”Siksi kysynkin tällaisissa tilanteissa myyjiltä, mitä he toivovat minun myyntisyystä kysyttäessä vastaavan. En halua, että minun takiani kaupungilla lähtee kiertämään tieto, jota ei haluta vielä yleisesti kertoa. Luotettavuus on ykkösasia.”
Näitä asioita Sirpa toivoo asunnon myyjältä ja ostajalta
Mutta mitä Sirpa sitten toivoo asunnon myyjiltä? Myytävän asunnon pitäminen esittelykuntoisena on ensimmäinen toive.
”Mitä vähemmän tavaraa, sen parempi”, Sirpan yleisohje kuuluu.
Lue myös Kotiliesi.fi: Kiinteistövälittäjä paljastaa, miten koteja siistitään kuvia varten – keittiöstä lähtee varmimmin 2 asiaa
Hänen mukaansa on myös tärkeää, että kiinteistönvälittäjälle annetaan työrauha.
”Usein lopulliseen kauppaan päästään kuitenkin vasta pitkän ajan kuluessa siitä, kun kohde on laitettu myyntiin.”
Parhaassa tapauksessa kaupat syntyvät nopeasti, mutta haastavia kohteita voidaan joutua myymään jopa kaksi vuotta.
Haasteellisimmat myytävät asunnot ja kiinteistöt ovat sellaisia, joissa on paljon korjattavaa asunnossa itsessään ja taloyhtiössä.
”Joskus on järkevää suositella omistajaa remontoimaan asuntoa esimerkiksi kylpyhuoneen osalta, jolloin kallis ja aikaa vievä remontti jää ostajalta pois.”
Erityistä haastetta myyntiin tuovat sellaiset taloyhtiön korjaukset, joiden kustannusarvio ei ole tiedossa.
”Tällöin voi olla järkevää odottaa, että tieto remontin aikataulusta ja kustannuksista on tiedossa ennen kuin asunto laitetaan myyntiin.”
Ostajilta Sirpa toivoo myyntimateriaaleihin tutustumista sekä rahoitusneuvottelujen käymistä etukäteen.
”Ei ole mitään järkeä käydä katsomassa kohdetta, johon ei ole varaa tai jonka myyntiesitteestä selviäisi, ettei se vastaa omia toiveita.”
”Töitä on aina”
Esittelyn aikana aurinko on alkanut paistaa. Takaisin autolle kävellessään Sirpa kertoo, että äskeinen esittely sovittiin edellisenä päivänä. Tällainen on tyypillistä. Kovin paljon etukäteen Sirpan on siis vaikea tietää, millaiseksi työviikko tai edes työpäivä muodostuu.
”Joskus voi olla hyvinkin hiljainen päivä, jolloin puhelin ei soi eikä ole esittelyjä. Töitä on kuitenkin aina, vähintään asuntoesitteiden päivitystä, esimerkiksi yhtiökokouksissa päätettyjen asioiden lisäämistä myynti-ilmoituksiin.”
Kortelaisella on myynnissä yli 200 kohdetta. Kulmatoimiston kaksi lasiseinää ovat täynnä myytävien kohteiden ikkunamainoksia.
Myyntiä tehdään 75 kilometrin säteellä Iisalmesta. Nämä kulmat Sirpa tuntee kuin omat taskunsa. Kauempana, kuten Kuopiossa, Kortelaisella on myytävänä lähinnä tontteja.
”Suutari pysyköön lestissään. Kuopiolaiset välittäjät tietävät nuo alueet paremmin.”
Sirpan halvin urallaan myymä asunto vaihtoi omistajaa 9 000 eurolla. Kallein solmittu kauppa taas oli 1,8 miljoonaa euroa metsätilasta.
Sirpa myy asunto-osakkeita, asuinkiinteistöjä, vapaa-ajan asuntoja, metsä- ja asuintontteja sekä metsä- ja liikekiinteistöjä.
Hän näkeekin, että suurin ero pikkukaupungin kiinteistönvälittäjän ja Helsingissä töitä tekevän kollegan välillä on se, että pääkaupungissa voi erikoistua tietynlaisten asuntojen, esimerkiksi arvoasuntojen, myyntiin. Kohteita ja ostajia on runsaammin sekä hinnat aivan muuta kuin Iisalmessa.
Iisalmessa potentiaalisten ostajien määrä vähenee, kun kohteen hinta ylittää 200 000 euron rajan. 300 000 ja 400 000 euron asuntoja on myynnissä vähemmän, ja niiden ostajien joukko on vielä rajatumpi.
Yleinen ajatus on, että kiinteistönvälittäjä saa myydystä asunnosta provision. Pienempien asuntojen kohdalla sovitaan kuitenkin kiinteä summa. Tämä takaa sen, että kiinteistönvälittäjien palkkiot pysyvät edullisimmissakin kohteissa kohtuullisina työmäärään nähden. Kortelaisella vähimmäispalkkio on 3 600–4 400 euroa.
Pikkukaupungistakin löytyy asuntosijoittajia
Seuraavaksi on luvassa kolmen eri kerrostalokaksion esittely Sirpan pojalle Markus Makkoselle, 28. Markuksella on nuoresta iästään huolimatta jo muutama sijoitusasunto. Kaikki Markuksen asunnot eivät suinkaan ole Sirpan hänelle myymiä.
”Tuntuu, että pikemminkin toppuuttelen kuin yllytän Markusta asuntokaupoissa”, Sirpa sanoo.
Tänään esiteltävät asunnot ovat hintahaarukaltaan 70 000 ja 90 000 euron väliltä. Muovimaton sijaan nyt aletaan nähdä laminaattia ja jopa parkettia.
”Jos myyn Markukselle asunnon, sukulaisuussuhteemme kerrotaan avoimesti asunnon myyjälle ja merkataan papereihin, jotta asiasta ei tule sanomista jälkeenpäin.”
Asuntosijoittajia on Iisalmessa Sirpan mukaan paljon, koska vuokramarkkinat toimivat ja niiden avulla pääomalle saa kohtuullisen hyvän tuoton.
”Täällä asuntosijoittajat ostavat asuntoja laittaakseen ne vuokralle, eivät myydäkseen niitä eteenpäin.”
Kiinteistövälittäjän ammatissa on osattava kuunnella
Kesät ovat Kortelaisella kiireisiä.
”Lomailuun ei ole paljon aikaa.”
Toisin oli Sirpan edellisessä ammatissa opettajana.
Kortelainen on perheyritys, jonka Sirpan isä perusti vuonna 1992. Kun tämä sairastui syöpään vuonna 2008, Sirpa otti virkavapaata ja tuli yritykseen auttamaan. Sille tielle hän jäi.
Tänä päivänä Sirpan työkavereita ovat hänen sisaruksensa Petri ja Kati, Katin mies Jarkko sekä Petrin poika Joonas. Ainoa perheen ulkopuolinen firman leivissä on toimistotyöntekijä Marika.
”Vaikka opettajan työssä olisin varmaan päässyt helpommalla, tämä ammatti vie mukanaan. Se on elämäntapa.”
Kiinteistönvälittäjän ammatissa korostuu Sirpan mukaan kuuntelemisen tärkeys. Oikeiden kysymysten esittäminen ja vastausten kuunteleminen tarkalla korvalla ovat avainasemassa oikean asunnon löytämisessä asiakkaalle. Psykologista silmääkin tarvitaan, sillä itsensä pitää myydä ensin myyjälle ja sitten ostajalle.
”Aitous on kuitenkin tärkeää. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun kiinteistönvälittäjällä on myötäelämisen taitoa ja aito halu ratkaista asiakkaansa asunnon ostoon tai myymiseen liittyvät ongelmat.”
Esittelyjen jälkeen on vielä yhden sijoitusasunnon etsijän tapaaminen ja hänelle sopivien kohteiden kartoitus toimistolla. Lisäksi ennen kotiin lähtemistä on vuorossa vielä muutama puhelu ja paperihommien hoitamista.
Sirpa kertoo, että kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat hänestä työn parasta antia.
Voinko minä oikeasti saada tällaisen asunnon? Tämä kysymys on jäänyt Sirpalle mieleen.
Sen esitti hänelle tulevan kotinsa eteisessä seisova nuori nainen, joka etsi kevään korvilla asuinpaikkaa itselleen ja kahdelle pienelle lapselleen. Tyylikkäästi remontoitu, toivottuun hintahaarukkaan sopiva asunto veti naisen lähes sanattomaksi. Tällaisen tunteen Sirpa toivoisi jokaiselle uuden kodin ostajalle saavansa.
”Ihminen ei osta vain asuntoa vaan myös unelmia. Kun hankkii uuden kodin, toivoo saavansa jotain parempaa kuin ennen. Joillekin se on marmoria ja merbau-parketti, toisille paremmassa kunnossa oleva muovimatto”, Sirpa sanoo.
Näin nopeasti asunnot liikkuvat
Kaikkien asuntotyyppien keskimääräinen myyntiaika vuonna 2024 oli Helsingissä 118 päivää ja Iisalmessa 140 päivää. Vuonna 2022 myyntiaika Helsingissä oli 83 päivää ja Iisalmessa 113 päivää.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Näin suuria hintaerot ovat
Helsingissä keskineliöhinta kaikissa asuntotyypeissä vuonna 2024 oli 4 640 euroa ja asunnon velaton kokonaishinta keskimäärin 397 290 euroa. Iisalmessa keskineliöhinta oli 1 360 euroa ja asunnon velaton kokonaishinta keskimäärin 107 870 euroa.
Vuonna 2022 Helsingissä keskineliöhinta oli 5096 euroa ja asunnon velaton kokonaishinta 428 927 euroa. Iisalmessa keskineliöhinta oli 1329 euroa ja asunnon velaton kokonaishinta 106 895 euroa.
Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 36/25.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Omistusasunto voi koitua taakaksi – yhä harvempi sitoutuu tulevaisuudessa asuntoon
-
”Ajatus asuntolainasta ahdistaa” – Harri Moisio ja muut julkkikset kertovat, miksi asuvat vuokralla
